Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: opiskelu: valinnaiset opinnot: sivuaineet ja muut opintokokonaisuudet: fonetiikka: tutkimus: 25. fonetiikan päivät 2008:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoViestintätieteiden tiedekunta
25. Fonetiikan päivät 2008

Paneelikeskustelu fonetiikan oppiaineen tilanteesta Suomessa 13.00–14.30

Fonetiikan päivät 11.–12.1.2008

Paneelin puheenjohtajana toimi Antti Iivonen ja sihteerinä Riikka Ullakonoja.

Panelistit:

  • Jussi Niemi Yleisen kielitieteen oppiaine, Joensuun yliopisto
  • dekaani Patrik Scheinin Helsingin yliopisto
  • Sirkka Saarinen Turun yliopiston Hum. Tiedekunta
  • KITES ry:n varapuheenjohtaja prof. Jouni Isoaho
  • opetusneuvos Marja-Liisa Niemi opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Panelisteilla oli ensin lyhyet puheenvuorot, jonka jälkeen oli aikaa avoimelle keskustelulle. Tavoitteena oli saada rakentavaa keskustelua sekä yhteisymmärryksen saavuttamista toiminnan selkeyttämiseksi ja parantamiseksi Suomessa.

Antti Iivonen

Avauspuheenvuoro: Fonetiikan päiviä järjestetty yli 30 vuotta ja tänäänkin kiitettävä määrä osallistujia (66) osoittaa kiinnostuksen fonetiikkaa kohtaan jatkuneen.

Jussi Niemi, Joensuun yliopisto

Näkökulma: Fonetiikka oppiaineena

Fonetiikka Pohjoismaissa (Hovdhaugen et al. 2000: 543): [O]ne of the characteristic features of linguistics from the 1980s on the decrease in positions in phonetics in all Nordic countries except Sweden. There are probably many reasons for this decline, but three seem to be significant:

  1. deskriptiivinen fonetiikka on tullut ”kypsäksi”
  2. fonetiikan luonnontieteellistyminen (fysiikka ja lääketiede)
  3. teoreettisen kielitieteen syntaksikeskeisyys

Niemi 2006 (Puhe ja Kieli). Vertailu Suomen ja Ruotsin virkojen määrän välillä. Ruotsissa tuplasti virkoja verrattuna Suomeen. Ruotsissa viime aikoina perustettu uusia fonetiikan alan virkoja, mutta Suomessa päinvastoin (n. 20 → 15 virkaa, eli tendenssi on edelleen laskeva). Uhat Suomessa: perustutkinto-opiskelun putkiopiskeluluonne, opiskelun kurssimuotoisuus, tutkinnon minimilaajuudesta tulossa maksimi, yliopistojen sisäinen rahanjakomalli, laboratoriosta henkilökohtaiseen tietokoneeseen: kvantitatiivisten menetelmien saatavuus/suhteellinen helppous. Mahdollisuudet: metodiaineiden suhteellisen suuri vapausasteiden määrä verrattuna kielikohtaisiin kieliaineisiin → uusia avauksia (fonetiikan ja yleisen kielitieteen kautta enemmän mahdollisuuksia kuin pelkissä kieliaineissa). Mahdollisuus tehdä uutta. Ulospäin muulle tiedeyhteisölle (ja opetusministeriölle) tulisi osoittaa, että näitten oppiaineitten kautta voidaan rikastuttaa kielitieteen tutkimuksen kenttää.

dekaani Patrik Scheinin, Helsingin yliopisto

Näkökulma: Koulutussuunnittelu, hallinto

HY:ssä tutkintomäärien perusteella (tulokset ja tavoitteet) jaetaan rahaa ja niillä reunaehdoilla fonetiikan on vaikea pärjätä. Opetusministeriö jakaa rahat yliopistolle, joka jakaa rahat tiedekunnille, joka edelleen laitoksille. Mitä siis voitaisiin tehdä, että fonetiikka pärjäisi tässä rahoitusmallissa (jossa ikään kuin muitten laitosten rahaa jaetaan myös fonetiikalle):

  1. jatketaan nykytilanteessa (annetaan kaikkien kukkien kukkia suomalaisessa räntäsateessa)
  2. fonetiikka saisi erityisaseman, pienen aineen aseman kuten esim. harvinaiset kielet, jotka ovat ministeriön erityissuojeluksessa. Näin voitaisiin turvata toimeentulo yleisestä rahanjaon periaatteesta huolimatta. Toistaiseksi tulokset tähän suuntaan ovat olleet olemattomia.
  3. keskittäminen, jos rahavirrat ohjautuvat sen mukaisesti tällä hetkellä sen mukaisesti kuinka monta opiskelijaa on, niin jotta fonetiikka elättäisi itse itsensä, voidaan tietysti myös muuttaa mallia (esim. tutkimuksen laadun ja opetuksen laadun perusteella jaettava raha), mutta Oulu ja Helsinki olisivat ne paikat, joihin olisi virkojen puolesta mahdollista keskittää maisteritasoinen opetus (tai pelkästään Oulu tai pelkästään Helsinki). Tämä on kylmän hallintobyrokraattinen asetelma. Eikä Helsinki halua väkisin olla vetovastuussa, vaan jos joku muu haluaa ottaa vetovastuun, sekin on neuvoteltavissa.
  4. virtuaaliverkostomalli, jollaisia maailmallakin on. Mutta se on kovan työn takana hoitaa verkostoa. Tuskin selvitään vähemmällä työllä kuin keskittämällä.

Jonkinlainen yhdistelmä näistä kahdesta viimeisestä voisi ehkä olla se otollisin mahdollinen. Eli jos päästäisiin sopimukseen siitä että kandeja tuotetaan tietyissä paikoissa ympäri maata ja keskitetään maisteri ja tohtorivaiheen koulutus tiettyihin paikkoihin. Mutta tämä edellyttää sitä, että ministeriö tulee vastaan, niin, että kandeistakin saadaan rahaa.

Sirkka Saarinen, Turun yliopiston Hum. Tiedekunta

Näkökulma: Turun yliopiston fonetiikan tilanne

5 virkaa alussa laitoksella, 80-luvulla fonetiikan opiskelu väheni, 90-luvun laman aikana syntyi ensimmäiset listojen lakkautumislistat ja fonetiikkaan jäi 2 virkaa. Pääaineen sisäänottokiintiö lakkautettiin, mutta fonetiikkaa saattoi opiskella pääaineena, jos siirtyi jostain muusta aineesta siihen. Tuolloin valmistuneita oli 1–2 vuosittain. 2000-luvun puolella erilaisten projektirahojen avulla (Tekes, OPM) perustettiin uudelleen fonetiikan professuuri (2001) joka täytettiin määräaikaisena ja oppiaine kasvoi muutenkin huomattavasti. Alkoi uudestaan pääaineen sisäänotto (kiintiö 4-5 neljän vuoden ajan). Valmistuneita oli pari vuosittain, vuonna 2005 jopa oli 100% läpäisyprosentti (4 valmistui ja otettiin sisään). 2006 alkaen professuuri jätettiin täyttämättä ja projektityöntekijät ovat siirtyneet muualle. Jäljellä on edelleen 2 virkaa (lehtori ja tutkija), joista lehtori tod. näk. säilyy. Uudet strategianeuvottelut virkojen vähentämiseksi tiedekunnasta on käynnissä. Enää ei ole pääaineen sisäänottokiintiötä, mutta fonetiikkaa voi opiskella pääaineena siirtymällä muista aineista. Tohtorituotantoa on ollut, mutta nykyisin monet opiskelijat ovat siirtyneet väittelemään muihin tiedekuntiin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa virkojen lisääminen näyttää mahdottomalta. Viimeisin tutkinnonuudistus on vähentänyt edelleen fonetiikan opetusta ja opiskelua muissa kieliaineissa, sama koskee myös yleistä kielitiedettä.

prof. Jouni Isoaho, KITES ry:n varapuheenjohtaja

Näkökulma: Fonetiikan merkitys ja vuorovaikutusympäristö — informaatioteknologia ja teollisuus

Oppiaineella on pienet resurssit, mutta se on tärkeää, joten vuorovaikutus muihin tahoihin on tärkeää. Teknologisella puolella pyritään koko ajan löytämään uusia resursseja.

Puhe nähdään vuorovaikutuksen välineenä. Fonetiikka tarvitsee teollisuutta ja teollisuus tarvitsee fonetiikkaa. Puheteknologialla valtaisa liiketoimintapotentiaali, puhe- ja kieliteknologia on yksi niitä aloja, joita ei voida siirtää Suomen ulkopuolelle. Puheteknologian pitää sopia meidän omaan kieleemme, kulttuuriimme ja vuorovaikutustapoihimme, muuten suurta osaa kansastamme uhkaa syrjäytyminen IT-yhteiskunnasta ja palveluista. Olemme globaalissa skaalassa pieni markkina-alue, meidän kannattaa tuskin odottaa, että joku muu tekee nämä asiat puolestamme. Me tarvitsemme sitä, että teknologiaa kehitetään ihmisille, tarvitaan myös käyttäjävetoinen kehityspuoli.

Puhe- ja kieliteknologian koulutus Suomessa: Visioita: Maisteriopinnot verkostoissa kapeampialaisia, Kandiopinnot laaja-alaisia. Vuoropuhelua molempiin suuntiin yliopistojen ja ”Industrial and societal advisory boardin” välillä. Yhteistyö tärkeää, koska opiskelijoita ei kannata kouluttaa työttömiksi. Monikielinen viestintä ja sisällönhallinta tarkoittaa perinteisen kieli- ja kulttuuriosaamisen sekä monikanavaisen viestintätaidon yhdistämistä kieli- ja puheteknologian avulla. KITES:in tehtävänä on luoda vuorovaikutusta ja yhteisaktiviteetteja eri toimijoiden (teemaryhmien) välillä. KITES:in painopistealueita: tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen, kansainvälinen selvillä olo ja verkostoituminen.

Opetusneuvos Marja-Liisa Niemi, opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Opetusministeriössä ei ole tehty kannanottoja fonetiikan erityisasemasta tai fonetiikan kehittämisestä. Sen sijaan on meneillään uudistuksia, joista haluan nyt kertoa, jotta osaatte olla entistä aktiivisempia jatkossa.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sisältää tavoitteita koulutusjärjestelmän kehittämiselle kokonaisuutena. Laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen sekä reagointikyvyn parantaminen tulevat olemaan sisältöjä kehittämisessä. Huippututkimus ja strategiset painopistealueet. Noin puolet nyky-yliopistojen rahoituksesta tulee valtiovallalta ja noin puolet muualta (välillisesti myös valtiolta). Kun rakenteellista kehittämistä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi, se tarkoittaa entistä kovempia toimia. Rakenteellisen kehittämisen paperia parhaillaan valmistellaan, siinä lähdetään siitä, että yliopistojen ja amk:n määrää tullaan karsimaan reippaasti. Yhteisiä uusia organisoitumismuotoja ja yhteistyömuotoja odotetaan yliopistoilta (esim. Itä-Suomen yliopisto, innovaatioyliopisto). Autonomia yliopistoissa tulee entisestään kasvamaan ja opm:n korvamerkityt rahat vähenemään. Yliopistoille annetaan entistä suuremmat valtuudet profiloitua omille painopistealueilleen ja jopa luopua sellaisista aloista, joita yliopisto ei pidä itselleen merkittävinä. Näin voi syntyä myös huippuyksiköitä. Pienten alojen olemassa olo ja merkitys täytyy jotenkin organisoida niin, etteivät ne katoa rakenteellisen kehittämisen vauhdissa. Mm. keskittäminen ja erityisaseman löytäminen on täällä jo mainittukin. Mutta yksi mahdollisuus on myös ylipäätään ulkopuolisten tahojen kanssa verkottuminen. Kansainvälistyminen on hyvin tärkeä asia myös, parhaillaan valmistellaan yliopistojen kansainvälistymisstrategiaa. Rahaa pitää siis myös pystyä hakemaan muualta. On myös tärkeää se, että lyöttäydytään monialaisiin tutkimus- ja opetuskokonaisuuksiin myös ulkomaalaisten tahojen kanssa, niin että saadaan yhteistä voimaa ja yhteistä mahdollisuutta ja tutkimusrahoitustakin on näin mahdollista saada. Tutkimusrahoitus tulee olemaan jatkossa entistä kilpaillumpaa. On lienee syytä pohtia sitä, miten voitaisiin organisoida koulutusta siten, että se olisi järkevää, esim. laajempien tutkimus- ja koulutusryppäiden kautta. Tulevaa rahoitusmallia pohdittaessa tutkimuksen rooli tulee entisestään painottumaan, tämä kertoo ehkä myös siitä, että pitää muokata uudelleen meidän tapoja kouluttaa. Tiivistää yhteistyötä ja miten voitaisiin säilyttää ja kehittää asema tulevaisuudessakin.

AI: Logopedia on yhteiskunnalle tarpeellinen aine ja tulee aina olemaan, en usko että sitä tullaan lakkauttamaan, vaikkei se kovin paljon tulosta tuottaisikaan.

JN: Onko yliopisto koulutusyksikkö vai onko sillä enää tulevaisuudessa sivistystehtävää

M-LN: Kyllä yliopiston sivistystehtävä tulee säilymään, mutta muutoksia varmasti tapahtuu tulevaisuudessa siinä, miten sivistystehtävää tullaan toteuttamaan, mutta kaikilla tieteenaloilla ei tule olemaan itsestään selvää asemaa.

Noin 30 min aikaa yleiseen keskusteluun, olkaa hyvä:

Olli Aaltonen: Sivistystehtävästä. On totta, että ihminen sattuu puhumaan luonnostaan. Ja siinä meillä on todella sivistystehtävä opettaa näistä asioista esim. kouluissa, joissa opetetaan nyt montaa muuta asiaa, muttei tätä.

JN: Ollaanko nyt siirtymässä kirjallisesta kulttuurista puhekulttuuriin → puhetta pitäisi tutkia siis enemmän jos näin on! Foneetikkoja pitäisi olla yhdessä teknologiayritysten kanssa kehittämässä työkaluja suomenkielisten korpusten analysointiin.

PS: Fonetiikkaa ilmeisesti tarvitaan. Tarvitsemme kansallisia talkoita, koska opm:stä lisää rahaa ei tule. Mutta mitäs me tehdään, kun rahanjakomalli on kuitenkin se mikä on.

Martti Vainio: Nykyisin ydinjoukko on niin pieni, että jos opm:n asettamat tehtävät tehdään, meille ei jää aikaa tehdä mitään muuta, esim. kouluttamaan päteviä foneetikkoja. Me ollaan kuolemaantuomittu, joka yrittää oikeudenkäynnissä huutaa, et olen syytön! Keskosena syntynyt. Kyllä se vaatii jotain valtiovallankin taholta, ei voi mennä vain mittareiden taakse.

PS: Rahanjakomalli on olemassa eikä sitä hevin heti olla muuttamassa. Mutta saako fonetiikka lisää aloituspaikkoja, voidaanko niitä nostaa, sehän olisi suoraan rahaa. Jos sallitaan nostettavan, tehdäänkö se paikallispoliittisilla kehittämislinjoilla vai olisiko siinä joku juju…

M-LN: Rakenteellisen kehittämisen ajatuksessa on tällainen näkökulma, että koulutuksiin, jotka ovat rahoitettavia, niiden tulee keskittyä sillä tavalla, että aloituspaikat ovat esimerkiksi noin 30–40 vuodessa. Ja jos fonetiikan oppiaineen määrät ovat nykyisin olleet paljon pienempiä, ilman hyviä perusteita opm ei varmasti lähde aloituspaikkamääriä nostamaan pelkästään sen takia, että rahaa tarvitaan lisää. Mutta toisesta näkökulmasta katsottuna, tulevaisuudessa puheentutkimus on paljon keskeisemmässä roolissa kuin nykyisin ja jos ajatellaan jonkun puheentutkimuksen välineistön kehittämistä ja kaupallisten sovellusten myyntiä, niin se olisi hyvä väline, kun valtion rahat pienenevät koko ajan. Täytyy olla siis perinteisten keinojen ohella muitakin keinoja. Yksi mahdollisuus on sekin, että tutkinnon arvotusta nostetaan (yhteiskunnallinen arvostus + opm:n kerroin).

JI: Minusta on hyvä ottaa esiin kysymys, montako opiskelijaa voidaan ottaa maisteriopintoihin, joka on se expertise. Kandit ovat eri asia. Mihin resursseja käytetään, olisi järkevämpi keskittää ne maisteriopintoihin. Yhteistyön paikka on kandiopinnoissa ja maisteriopinnot spesialisoitava selkeämmin ja kandi ymmärrettävä ”yleistävänä” tutkintona. Tarvitaanko fonetiikan kandeja, vai olisiko se kielitiede se tutkinto, mistä lähdettäisiin liikkeelle maisteriohjelmiin.

AI: Tällä hetkellä HY:ssä on maisteriohjelma, johon kuuluu fonetiikka, kieliteknologia ja ?

Urho Määttä, TaY, yleinen kielitiede: Haluaisin kysyä, mikä suhde fonetiikalla ja yleisellä kielitieteellä on? Koen että ongelmat on hyvin samanlaiset, olisiko mahdollista yhdistää voimavaroja ja toimia yhteistyössä.

AI: Helsingissä opiskelijat voivat opiskella kumpaakin ainetta vapaasti.

JN: Joensuussa fonetiikka lakkautettiin ja meillä on yleinen kielitiede ja kieliteknologia ja näiden välillä opiskelijoiden opiskelu on vapaata. Totta kai me myydään itseämme myös ulkopuolelle, kieliaineiden lisäksi myös psykologiaan jne.

SS: Turun kannalta yleinen kielitiede ja fonetiikka on samassa laitoksessa ja yhteistoimintaa on viime aikoina käynnistetty, mutta kummatkin on hyvin pieniä oppiaineita.

MV: Ehdotan että palataan keskustelemaan siitä, miten me voitaisiin kehittää nykytilannetta. Kun olin HYssä fonetiikan vt. professorina laskeskelin erilaisia asioita ja visioin. Yksi fonetiikan tärkeä tehtävä on perustutkimus. Fonetiikan yhteiskunnallinen tehtävä liittyy siihen, että kirjallinen viestintä ehkä vähenee. Esim. intonaatiota ei voida opettaa, jos ei tunne fonetiikkaa aika hyvin. Kielten opetuksen puolella on valtava tilaus fonetiikalle, koska nykyisin suullista kielitaitoa painotetaan. Esim. yo-kokeissa on tendenssi mennä kohti puhetaidon arvioimista. Sitä ei voi tehdä millään tavalla objektiivisesti, jos siellä ei ole foneetikko tekemässä sitä. Fonetiikan ydintehtävä on objektiivisen tiedon tuottaminen puheesta. Pelkästään opettajien täydennyskoulutukseen tarvittaisiin kymmeniä foneetikkoja. Jos me saadaan muutama virka keskitetysti, 10 vuotta aikaa, me tuotetaan yhteiskunnalle ihmisiä, joilla on selkeä työnkuva. Pointti on se, että tällä nykyisellä porukalla me ei pystytä tekemään sitä.

JI: Kova ongelma on tietysti se monialainen yhteistyö kun ollaan eri tiedekunnissa, mutta teknologia puolella siihen on pystytty. Uusia hienoja ohjelmia yritetään perustaa 5 vuotta ja sitten se vihdoinkin tulee, koska yliopistobyrokratia on hidasta ja odotellaan päätösten tekoa turhaan. IT-alalla päätöksiä tehdään nopeasti ja pystytään tekemään uusia päätöksiä. Pitää tehdä hyppy pimeyteen säännöllisesti eikä pysyä tutussa ja turvallisessa.

JN: Yksi käytännön este monen tahon yhteistyölle on se, kuka saa kota-pisteet. Ministeriö ei pysty jakamaan yhtä pistettä kolmeen.

M-LN: Yliopistot pystyvät jakamaan opm:n rahan juuri niin kuin ne haluavat ja voivat jakaa myös sen yhden pisteen tuottaman rahan kolmeen ja niin on myös tehty.

PS: Voisiko tässä harkita kansallista joint degree järjestelmää?

M-LN: Se on täysin mahdollista, vaikka yleensä nämä ovat kansainvälisiä. Yleensä lainsäädäntö edellyttää, että tutkinnonanto-oikeus on vain yhdellä yliopistolla ja se raha tulee vain siihen yliopistoon. Mutta mikään ei estä jakamasta sitä rahaa sen jälkeen uudelleen. Mutta esim. psykologian alalla tehdään niin, että jokainen yliopisto antaa tutkinnon itse, mutta koulutusta järjestetään yhteistyössä. Kotimainen joint degreetä ei ole vielä olemassa, mutta sitä voi harkita ja kehittää

PS: On vaikea kuvitella, että kaikki Suomen yliopistot perustaisivat joint degreen jonkun muun maan yliopiston kanssa. Että joko se löytyy kansallisella tasolla ja tästä porukasta.

OA: Lienee aika tehdä esitys: Oulu, Tampere ja Turku tuottaa kandidaatin tutkintoja kuten tähänkin asti ja maisteritutkinnot hoidetaan Helsingissä.

Tommi Nieminen: Tampereella ei suinkaan tuoteta kandidaatteja, täällä on aineopinnot, muttei ole kandidaatteja otettu.

OA: Mutta te voitte silti lähettää opiskelijoita meille

M-LN: Jos minä oikein ymmärrän lainsäädäntöä, kandidaatin tutkinnon antaminen edellyttää tutkinnonanto-oikeutta kandidaatin tasolla

JI: Onko joku, joka vastustaa Ollin ehdotusta?

Henna Tamminen (Maija Peltolan vs. Turun yliopisto): Vastustan Maijan puolesta sitä, että Turussa ei enää maistereita tulisi.

MV: Millä resursseilla niitä tuotetaan Turussa?

AI: Ei tehdä tässä mitään päätöksiä, palikoita on kerätty ja niistä täytyy rakentaa tulevaisuus. Jounin idea siitä, että pitää rohkeasti heittäytyä uusiin aloitteisiin, on kannatettava. Jos ei muuta ole sanottavaa, päätämme tilaisuuden, kiitoksia kaikille!

 
Kysymykset ja palaute
Ylläpito:
Muutettu: 5.5.2013 15.37 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti