Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: tohtoriopinnot: tohtoriohjelmat:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoViestintätieteiden tiedekunta

Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma

1. Taustaa

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille suunnattu kielen, kääntämisen ja kielialueiden kulttuurin tutkimuksen monialainen ja poikkitieteinen jatkokoulutusohjelma. Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma on erityisesti Suomen ja yleiseen kirjallisuuteen sekä kirjallisuustieteelliseen kertomus- ja tekstiteoriaan suuntautuville tohtoriopiskelijoille profiloitu jatkokoulutusohjelma. Molemmat ohjelmat ovat Suomessa koulutusprofiililtaan ainutlaatuisia sekä kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin verkostoituneita.

tohtoriohjelmat.png

2.Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma

Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma tarjoaa mahdollisuuden jatko-opintoihin joko Suomen kirjallisuuteen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille. Suuntautuminen yleiseen kirjallisuuteen on mahdollinen kielialueesta riippumatta. Ohjelmaan ovat kelpoisia hakemaan Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden tai kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot suorittaneet opiskelijat, kirjallisuuden alan maisterit muista yliopistoista sekä kirjallisen tekstin ja kertomuksen tutkimukseen suuntautuneet jatko-opiskelijat yli tieteenalarajojen. Tarvittavista siltaopinnoista sovitaan tapauskohtaisesti.

 

Ohjelmassa annettava koulutus keskittyy kirjallisten ilmiöiden tutkimukseen osana taiteen ja kulttuurin kenttää, kirjallisuuden historialliseen jatkumoon sekä kotimaisen ja kansainvälisen kirjallisuuden nykymuotoihin. Kirjallisuushistoriallisessa tarkastelussa painottuvat erityisesti Suomen kirjallisuuden ominaispiirteet suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin ja kirjalliseen perinteeseen. Ohjelmassa korostuu samoin kirjallisen tekstin teoria, yleinen ja deskriptiivinen poetiikka, oppialan käsitteiden kehitys suhteessa toisiin tieteisiin sekä kirjallisuuden, kielen ja filosofian monet leikkauspinnat. Erityisen vahvasti ohjelma osallistuu kansainväliseen kertomusteoreettiseen keskusteluun, joka tuottaa metodisia välineitä muille tekstejä tutkiville aloille niin kulttuuri- kuin yhteiskuntatieteissäkin.

 

Tohtoriohjelman piirissä tehtävä tutkimus edustaa mainituilla alueilla kirjallisuustieteen kansallista kärkeä, tunnetaan kansainvälisesti erittäin hyvin ja tarjoaa näiltä osin ainutlaatuisen koulutusprofiilin myös toisista yliopistoista ohjelmaan hakeutuville opiskelijoille.

 

Ohjelman vuotuinen tutkintoennuste on 2–3 Suomen kirjallisuuteen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen erikoistunutta FT-tutkinnon suorittajaa. Tohtoriohjelman muodostavat kaksi Tampereen yliopiston kirjallisuusainetta ovat pitkällä aikavälillä saavuttaneet säännöllisesti tohtoritavoitteensa (yht. 2 tutkintoa/vuosi). Aineista valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin tutkimus- ja opetustehtäviin, myös kansainvälisesti.

Tohtoriohjelman johtajana toimii professori Sari Kivistö.  Ohjelman johtoryhmän muodostaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön jatkokoulutustoimikunta.

3. Opiskelijat

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä oli syyskuussa 2014 yhteensä 96 läsnäolevaa jatko-opinto-oikeuden saanutta tohtoriopiskelijaa, joista 30 kirjallisuustieteen tohtoriohjelmassa. Palkallisessa tohtoriopiskelijan tehtävässä työskentelee yksikössä syyskuussa 2014 yhteensä 9 henkilöä, joista osa projeteissa ja osa yksikön rahoittamana. Osalla tohtoriopiskelijoita on apuraha.

Rekrytoituminen jatko-opiskelijaksi on alalla vilkasta. Nykyisillä ohjaajaresursseilla tohtoriohjelman opiskelijamääräksi vakiintunee pidemmällä aikavälillä 15–20 aktiivista ja mahdollisuuksien mukaan kokopäiväistä jatko-opiskelijaa.

Tohtoriohjelman kautta opiskelijat kuuluvat Tampereen yliopiston tutkijakouluun, joka ohjaa ja valvoo yliopiston tohtoriohjelmien toimintaa ja järjestää yliopiston yhteisiä tohtoriopintoja.

Tohtoriohjelman opiskelijaksi haetaan Tampereen yliopiston tutkijakoulun haussa, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa. Ohjelmaan otetaan vuosittain vahvistettava määrä tohtori-opiskelijoita yliopiston ja yksikön tutkijankoulutus- ja ohjausresurssien mukaisesti. Jatko-opintohakemukset käsitellään kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön jatkokoulutustoimikunnassa ja päätökset opiskelijoiden valinnasta tekee yksikön johtaja. Haussa hyväksytyt saavat jatko-opinto-oikeuden filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Jatko-opinto-oikeus on määräaikainen: opiskelija hyväksytään tohtoriohjelmaan viideksi vuodeksi; määräajan täytyttyä opiskelija voi hakea jatkoaikaa vuodeksi kerrallaan.

Ennen tohtorikoulutukseen hakemista jatko-opiskelijaksi pyrkivän on otettava yhteyttä siihen yksikön jatko-opintojen ohjaajaan, jonka tieteenalaan suunniteltu tohtorikoulutus kuuluu. Hakemukseen sisältyvän tutkimussuunnitelman laadinnasta sovitaan ohjaajan kanssa. Tutkimussuunnitelman rakenteen osalta sovelletaan Suomen Akatemian ohjeita. Suunnitelmaan tulee sisältyä seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä toteutus.

(Ks. www.aka.fi/fi/A/Tutkijalle/Hakeminen/Liitteet/Tutkimussuunnitelma/.)

 

4. Ohjaajapooli

Tohtoriohjelman ohjaajaresurssi koostuu nykyisten kirjallisuusaineiden kahden professorin ja yksikön henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien neljän tai viiden väitelleen opettajan (yliopistonlehtorin) ohella väitöskirjojen ohjaajina toimivista dosenteista. Ohjaustehtäviin on kutsuttu alan asiantuntijoita myös toisista yliopistoista sekä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisesta tohtoriohjelmasta. Virallisen ohjaussopimuksen hyväksyy yksikön johtaja, ja ohjaaja voi halutessaan liittää sen ansioluetteloonsa. Ohjelma kannustaa uusia tohtoreita osallistumaan ohjaustehtäviin varttuneempien tutkijoiden rinnalla ja on osaltaan edistämässä alan ohjaajakoulutusta.

Ks. Henkilökunta

 

5. Yhteistyöverkostot

Kyseessä on kirjallisuusaineissa harjoitetun tutkimustoiminnan kautta profiloitunut, sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin verkostoitunut jatkokoulutusohjelma. Kirjallisuustieteet ovat olleet perustamassa pohjoismaista kertomuksen tutkijoiden verkostoa (Nordic Network of Narrative Studies) sekä professori Mari Hatavaran johtamaa kirjallisuudentutkimuksen ja sosiaalitieteiden yhteisprojektia Making Sense in Literary and Social Studies. Keväällä 2011 Tampereen yliopiston kirjallisuustieteet järjestivät kansainvälisen Teaching Narrative and Teaching through Narrative -kongressin, jossa eri tieteenalojen edustajat pohtivat yliopisto-opetusta kertomuksentutkimuksen näkökulmasta ja analysoivat yhdessä kirjallisia ja tosielämän kertomuksia. Näiltä osin tohtoriohjelman toiminta kytkeytyy myös professori Hatavaran johtamaan Merkitys, mieli ja kertomus -tutkimusohjelmaan, joka on luonteeltaan tieteidenvälinen: se saattaa kirjallisuudentutkijat pohtimaan kertomusmuodon kognitiivisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä yhdessä sosiologien, mielenfilosofien, psykologien ja kasvatustieteilijöiden kanssa. Suomen Akatemian syksyn 2011 haussa on jätetty professori Hatavaran tutkimushankehakemus Communicating with Words and Images: Interplay, Limits and Affordances. Kirjallisuus-, kieli- ja sosiaalitieteellisen projektin kohteena ovat kuvan ja sanan yhteisviestinnän mahdollisuudet ja rajoitukset. Samansuuntaisesta kysymyksestä lähtee Suomen Akatemian Ihmisen mieli -tutkimusohjelmaan keväällä 2012 jätettävä professori Hatavaran johtama aiehakemus, työnimeltään Intermedial Minds? Kertomusteoreettinen tutkimushanke kohdistuu mieltenvälisyyden ja mielten lukemisen ilmiöihin nostaen esiin niiden intermediaalisen, semioottisesti kohosteisen luonteen. Tampereen kirjallisuusaineet ovat myös mukana Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteisessä aiehakemuksessa Suomen Akatemian huippuyksiköksi keväällä 2012. Hakemuksen työnimi on Genres of Literary Worldmaking. Johtajana toimii professori Pirjo Lyytikäinen Helsingin yliopistosta, alajohtajina professorit Mari Hatavara Tamperen yliopistosta (alaprojekti Generic Models of Narrativization) ja Lea Rojola Turun yliopistosta.

Tampereen yliopiston kirjallisuustieteet tunnetaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa poikkitieteellisen narratologisen tutkimuksen edelläkävijöinä. Konferenssi- ja julkaisutoiminta on vilkasta. Yhteisiä julkaisuprojekteja sekä opetus- ja tutkimusvierailuja järjestetään useiden alan keskusten kanssa, joihin lukeutuvat mm. Ohion valtionyliopiston Project Narrative, Freiburgin yliopiston Freiburg Institute for Narrative Studies sekä Århusin yliopiston Narrative Research Lab ja Center for Fictionality Studies, joka osaltaan rahoittaa tamperelaisten tutkijavierailuja ja yhteisiä jatkokoulutushankkeita. Tampereen yliopiston kirjallisuustieteiden opiskelijat ja jatko-opiskelijat osallistuvat vuosittain Tanskan Århusissa järjestettävään kansainväliseen Intensive Program in Narratology -kesäkouluun, joka tuo yhteen tekstin ja kertomuksen tutkijoita yli tieteenalarajojen. Lisäksi ohjelma tekee jatkokoulutusyhteistyötä useiden eurooppalaisten ja muiden yliopistojen kanssa, joihin kuuluvat – jo mainittujen ohella – The Hebrew University of Jerusalem, University of Missouri, Columbia, University of Washington, Oslon yliopisto, Tukholman ja Örebron yliopistot sekä Tarton yliopisto. Kirjallisuusaineissa on luotu yhteyksiä myös Nevadan yliopiston Literature and Environment -tutkimusyksikköön, jonka kanssa on vireillä tutkimusvierailuja ja julkaisuprojekteja.

Suomen kirjallisuuden jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää ja kartuttaa asiantuntemustaan opetuksen ja tutkimuksen yhteistyöhankkeissa Suomen kielen ja kulttuurin ulkomaisten opetuspisteiden, yliopiston vaihto-ohjelmien ja CIMOn kesken. Scandinavian Studies -alueella tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös International Association for the Study of Scandinavian Literature, Society for the Study of Scandinavian ja Nordic Society for Intermedial Studies.

Kirjallisuusaineiden jatko-opiskelijat toimivat laajalti myös suomalaisessa kulttuurilehdistössä sekä lähialojen tieteellisten julkaisujen toimituskunnissa. Nämä julkaisut tarjoavat laajan monitieteisen yhteistyö- ja julkaisuverkoston. Esimerkiksi niin & näin -lehti, suomalaisen filosofian johtava aikakausjulkaisu, on monille nuorille ja väitelleille tutkijoille keskeinen ja luettu foorumi ja julkaisukanava. Yhteydet filosofiaan ovat muutenkin vahvat, ja laitoksen tutkijat ovat laajalti verkostoituneet etenkin käytännöllisen filosofian ja estetiikan aloilla, mistä merkkinä on järjestetty viime vuosina lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä filosofisviritteisiä seminaareja. Nämä lähtökohdat edesauttavat eritoten eurooppalaista tutkimusyhteistyötä – ovathan kirjallisuusaineiden yhteydet kulttuurilehdistöön ja filosofiaan vuosisataisesti vahvat esimerkiksi ranskalaisella ja saksalaisella kielialueella.

Tampereen yliopiston kaksi kirjallisuusainetta ovat mukana Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisessa tohtoriohjelmassa. Ohjelmaa johtaa professori Pirjo Lyytikäinen Helsingin yliopistosta, professorit Mari Hatavara ja Pekka Tammi kuuluvat johtokuntaan. Osana valtakunnallista ohjelmaa Tampereen tohtoriohjelma on mukana myös eurooppalaisessa PhDNetissä, jonka toimintaa johtaa professori Ansgar Nünning Giessenin Justus Liebig -yliopistosta. PhDNetillä on palkallisia tutkijanpaikkoja, minkä lisäksi osa toiminnasta on avointa kaikille valtakunnalliseen tohtoriohjelmaan osallistuvien tahojen jatko-opiskelijoille.

6. Opintojen rakenne

Tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika tohtoriohjelmassa on 4 vuotta / 240 op (laskennallisesti 1 v / 1600 t / 60 op). Opintoihin sisältyy

  • väitöskirja 200 op, sekä
  • muut opinnot 40 op.

Tohtorin tutkinnon 40 op:n laajuisiin muihin tutkimustyötä ja tieteellistä asiantuntijuutta tukeviin opintoihin kuuluvat seuraavat opintojaksot:

    DPLSOPS Opinto- ja ohjaussuunnitelma
    DPLSSEM Kielten tohtoriohjelman tutkijaseminaari, 5–10 op
    DPLSETH Tutkimusetiikka, 1–5 op

Näiden pakollisten suorituksien lisäksi opiskelija suorittaa omaa tutkimustyötä tukevia ja tieteellistä asiantuntijuutta kehittäviä opintoja siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan.  Opinnot voivat olla muita opintoja yliopiston yhteisistä tohtoriopinnoista, toisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja, toimintaa tieteellisissä järjestöissä, julkaisutoimintaa, omaa opetusta, konferensseihin osallistumista ja muuta vastaavaa toimintaa tiedeyhteisössä siten kuin opintosuunnitelmassa ohjaajan kanssa sovitaan.

Tutkinnon voi ohjelmassa suorittaa joko Suomen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen alalta.

7. Toimintasuunnitelma

Tohtoriohjelman tutkijakoulutus koostuu jatko-opiskelijan itsenäisestä työskentelystä tehtävään nimitettyjen ohjaajien opastuksessa sekä tieteen- ja koulutusalan erityistaitojen opinnoista. Tavoitteena on väitöskirjan valmistuminen ja filosofian tohtorin tieteellinen pätevyys.

Kirjallisuustieteen tohtoriohjelman opiskelijat hyödyntävät yliopiston järjestämää yhteistä jatkokoulusta soveltuvin osin ja tutkintonsa sisällön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pakollisista kursseista ei ole määräyksiä.

Tohtoriohjelmalla on oma, säännöllisesti kokoontuva tutkijaseminaarinsa, johon osallistumista edellytetään koko jatko-opintojen ajan. Seminaarissa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimussuunnitelmansa, raportoivat tutkimuksen edistymisestä sovitun aikataulun mukaisesti ja harjaantuvat tieteellisen vertaispalautteen antamisessa. Lisäksi jatko-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta työskentelyyn itsenäisesti ohjautuvissa teemapohjaisissa tutkimustiimeissä. Tiimien vetäjiä ovat ohjelmassa ohjaajina toimivat opettajat. Tutkimustiimeihin osallistumisesta myönnetään opintopisteitä ohjaajien kanssa sovittavalla tavalla.

Yksikön ohjelmalle suuntaamien resurssien puitteissa sekä yhteistyössä yliopiston toisten  tohtoriohjelmien ja muiden jatkokoulutusta tarjoavien tahojen kanssa (mm. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tohtoriohjelma) järjestetään vuosittain myös kaikille avoimia tutkimustyöpajoja, joihin kutsutaan kouluttajiksi alan kansainvälisiä asiantuntijoita edellä mainituista partneriyliopistoista. Kansainvälisen tason workshop-työskentelystä on Tampereen yliopiston kirjallisuusaineissa runsaasti kokemusta. Tulokset ovat olleet erinomaisia, ja käytäntöä halutaan jatkaa. Tohtoriohjelman opiskelijoita kannustetaan osallistumaan myös muuhun kansainväliseen tutkimustoimintaan koko jatko-opintojen ajan. Yksikkö avustaa ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden kongressimatkakuluja enintään 700 €/opiskelija.

 
Kysymykset ja palaute
Ylläpito:
Muutettu: 14.9.2016 12.31 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Opiskelu
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Andor - uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti