>> etusivulle

CORE CURRICULUM - Fysiologia

I YDINOSAAMINEN

Verenkiertoelimistön toiminta

Tavoitteet

Toteutustapa

Sijoitus

Yleiset tavoitteet
Verenkierto- ja hengityselimistön toiminta

elimistön kudosten hapen saanti ja hiilidioksidin poisto eri olosuhteissa

sydämen ja verisuoniston toiminta kokonaisuutena

verenkierron ja verenpaineiden säätely,

hengityskaasujen vaihto hengityselimistön avulla ja niiden kuljetus verenkierron mukana

Alustava perehtyminen hapen kiertokulussa ilmeneviin häiriöihin ja hapenpuutteen aiheuttamiin tilanteisiin

Fyysisen suorituskyvyn (kunto, kestävyys) osa-alueet, tärkeimmät mittausmenetelmät ja harjoittelun pääpiirteet (kl. fysiologia)

Yksityiskohtaiset tavoitteet

Sydämen mekaaninen toiminta
Sydämen toimintakierrot

Kammioiden ja eteisten paine- ja tilavuusvaihtelut

Pumppaustoiminnan säätely

Sydänäänet ja niiden kuuntelualueet

Sydämen sähköinen toiminta

Johtoratasysteemit

Depolarisaatiopulssin ominaisuudet ja leviäminen sydämessä

Sydämen sähköisen toiminnan säätely
Epänormaalit rytmit

Elektrokardiografia

Normaalin EKG:n ja sydämen sähkösyklin yhteys

Poikkeavan sydänlihasrakenteen tai sähköaktivaation aiheuttamat muutokset EKG:ssä (alustavat periaatteet)

Verenkierron dynamiikka
Verenvirtauksen fysikaaliset lainalaisuudet

Verisuoniston elastisuus ja paineaallot

Systeeminen verenkierto

Verenvirtaus ja paineolosuhteet verisuoniston eri osissa

Valtimoiden pulssipaineeseen vaikuttavat tekijät

Verenvirtauksen paikallinen ja systeeminen säätely

Kudosten hapentarpeeseen vaikuttavat tekijät
Iskemia ja anoksia

Valtimopaine
Lyhytaikainen säätely
Pitkäaikaissäätely
Valtimoverenpaineen patologinen kohoaminen

Hiussuoniston toiminnat
Hydrostaattinen paine
Kolloidiosmoottinen paine. Imunestekierto

Keuhkoverenkierto
Paineolosuhteet keuhkoverenkierrossa
Keuhkoverenkierron säätely. Keuhkopöhön mekanismi

Sydämen sepelvaltimokierto

Verenkierron dynamiikka
Verenkierron säätely
Iskemia ja sepelvaltimotukos

Sydänveritulpan etiologia

Sydämen vaajaatoiminnan mekanismit
'Low-output failure'
'High-output failure'
Kompensaatiomekanismit

Verenkierron vasteet fyysiseen rasitukseen

Verenkiertoshokki
Shokkityypit. Shokin patofysiologia ja metaboliset muutokset
Shokin kompensaatiomekanismit ja progressio Irreversiibeli shokki. Vaikutukset eri elimissä.

Jakson ongelmissa käsitelty:
ionivirrat sydänlihaskalvolla
aktiopulssin synty ja johtuminen sydänlihaksessa
jännitemuutosten leviäminen elimistössä
sydämen johtoratajärjestelmä
EKG:n synty ja rekisteröinti

sydämen toiminta pumppuna
sydänäänet  

verenvirtauksen dynamiikka
valtimoiden pulssipaine ja muutokset periferiassa

Korotkoffin äänien synty verenpaineen mittauksessa
verenpaineeseen vaikuttavat tekijät
verenpaineen säätelymekanismit

hemoglobiinin toiminta hapen kuljettajana  

hemoglobiinijohdannaisten toiminta: CO-Hb, Met-Hb

myoglobiinin toiminta

raudan imeytyminen, kuljetus verenkierrossa, pääsy soluun, varastoituminen ja poistuminen elimistöstä

sydämen toiminnan säätely
sepelvaltimokierto ja sen säätely
iskemia, soluvaurio, infarkti

hemostaasi ja sen merkitys sydäninfarktin synnyssä ja hoidossa

sydämen vajaatoiminnan mekanismit

hiussuoniston ja kudosnesteen hydrostaattiset ja kolloidiosmoottiset paineet

imunestekierto

keuhkoverenkierron paineolosuhteet ja säätely

keuhkopöhö

sydämen vajaatoiminnan kompensaatiomekanismit

Luento:

Sydämen toiminta pumppuna

Verenkierron dynamiikka

Verenpaineen säätely

Sydämen elektrofysiologinen tutkiminen (kliin. fysiologia)

Verenkierron patofysiologiaa

Verenkierron ja hengityksen vaste fyysiseen kuormitukseen

Perinataaliset verenkierron muutokset

Iskemia (patologia)

Pohdintaseminaari:

Harjoitustyö:

EKG

Painepulssien ja sydänäänien rekisteröinti

Verenpaineen mittaaminen

Kliiniset taidot:

EKG:n synty -demonstraatioluento

EKG:n tulkinta -demonstraatioluento

Verenpaine ja ortostaattinen reaktio

II vsk, Hapen saanti -jakso

 

Sikiöverenkierron erityispiirteet.

Sikiön hengityselimissä ja verenkierrossa tapahtuvat muutokset synnytyksen yhteydessä.

Hengitystoimintojen käynnistyminen.

Luento:

Peri- ja neonataalifysiologia

(naistentaudit ja synnytykset)

I vsk, Lisääntyminen- kasvu ja kehitys-jakso

Sydämen ja suurten verisuonten toiminta ja säätely

Kertaus sairauksien kautta

Jakson ongelmissa käsitelty:

Verenpaineen säätelymekanismit

Vesi- ja elektrolyyttitasapainon säätely (munuaiset)
Normaali verenpaine, kohonnut verenpaine, verenpainetauti
Verenpaineen mittaaminen

Sydämen sepelvaltimokierto ja sen säätely. Sydänlihaksen aineenvaihdunta
EKG (iskemia, infarkti), kliininen rasituskoe, muut tutkimukset.

Kapillaarien ja soluvälinesteen välinen nestekierto perifeerisissä kudoksissa ja keuhkoissa

Sydämen vajaatoiminta, sen fysiologia ja kompensaatiomekanismit
EKG. Sydämen johtoratasysteemit. Aktiopotentiaalin leviäminen sydämessä
Eteisvärinä.
Valtimoiden pulssipaine

III vsk, Rintakipu ja hengenahdistus-jakso

I YDINOSAAMINEN

Hengityselinten toiminta

Tavoitteet

Toteutustapa

Sijoitus

Yleiset tavoitteet
Hengityselimistön toiminta

Miten elimistön kudosten hapen saanti ja hiilidioksidin poisto turvataan eri olosuhteissa

Hengityskaasujen vaihto hengityselimistön avulla

Alustava perehtyminen hapen kiertokulussa ilmeneviin häiriöihin ja hapenpuutteen aiheuttamiin tilanteisiin

Fyysisen suorituskyvyn (kunto, kestävyys) osa-alueet, tärkeimmät mittausmenetelmät ja harjoittelun pääpiirteet
(kl. fysiologia)
perusteet keuhkojen kliinisestä tutkimisesta

Yksityiskohtaiset tavoitteet
Keuhkojen mekaaninen toiminta

Keuhkojen komplianssi. Painemuutokset rintakehässä ja keuhkoissa. Ilman virtauksen dynamiikka.

Keuhkorakkulatuuletus ja siihen vaikuttavat tekijät. Surfaktantti.

Puheen tuotto
Äänihuulten toiminta
Fonaation ja artikulaation mekanismit

Hengityskaasujen vaihto

Kaasujen osapaineet alveoleissa ja veressä.
Kaasujen diffuusiokapasiteetit ja niihin vaikuttavat tekijät.

Hapen ja hiilidioksidin kuljetus veressä

Hemoglobiinin toiminta kaasujen ja ionien kuljetuksessa.
Hemoglobiinin happisaturaatio ja siihen vaikuttavat tekijät.
Hapen ekstraktiosuhteeseen vaikuttavat tekijät.

Hiilidioksidin olomuodot veressä.
Punasolujen ja plasman kloridi- ja vesivaihto hiussuonistoissa.

Hengityksen säätely

Kemiallinen säätely. Hermostollinen säätely. Hengitys fyysisessä rasituksessa. Hyperkapnian ja hypoksian fysiologiset vaikutukset.

Hengityksen patologisten muutosten mekanismeja

Hengitysfunktioiden toiminnallinen tutkiminen

Spirometria.
Diffuusiokapasiteetti(kl. fysiologia)

 

Jakson ongelmissa käsitelty:
Onttolaskimoiden paineet ja painepulssit

Paineolosuhteet keuhkoissa ja pleuraontelossa

Hengityksen mekaniikka: painemuutokset rintakehässä ja keuhkoissa, ilman virtauksen dynamiikka, keuhkorakkulatuuletus, surfaktantti

Spirometriatutkimus: iän, sukupuolen ja pituuden vaikutus arvoihin, muutokset eri tilanteissa

Värekarvojen toiminta

Limakalvon toiminta

Nenän merkitys hengityksessä

Hengityskaasujen osapaineet alveoli-ilmassa ja veressä
hengityskaasujen diffuusiokapasiteetit ja niihin vaikuttavat tekijät
hengityskaasujen kuljetus veressä
hengityksen hermostollinen ja kemiallinen säätely
hypoksian ja hyperkapnian fysiologiset vaikutukset
hyperkapniaan sopeutuminen

Keuhkojen komplianssi
keuhkoahtaumataudin ja keuhkolaajentuman vaikutukset hengitysfysiologiaan

Luento:

Trakea, kurkunpää, äänenmuodostus (korva- nenä ja kurkkutaudit)

Hengityskaasujen kuljetus veressä

Hengityksen säätely

Kudosten hapensaantiin vaikuttavat tekijät

Verenkierron ja hengityksen vaste fyysiseen
kuormitukseen

Harjoitustyö:

virtaus-tilavuus spirometria (kl. fysiologia)

II vsk, Hapen saanti -jakso

 

Kaasujen vaihto. Sikiön sopeutuminen vallitseviin kaasujen osapaineisiin.

Jakson ongelmissa käsitelty :

 

I vsk, Lisääntyminen- kasvu ja kehitys-jakso

Yleiset tavoitteet
Keskeisimpien sydän- ja verisuonisairauksien ja keuhkosairauksien patofysiologia

Yksityiskohtaiset tavoitteet
Hengenahdistus

Yskä ja yskökset
Spirometria
normaali (kl. fysiologia)
spirometria, obstruktio, restriktio, bronkodilataatiokoe

Keskeisimpien keuhkosairauksien syntymekanismit

Hyperventilaatio ja hypoventilaatio

Keuhkoparenkyymisairaudet
Erotusdiagnoosi. Vaikutus keuhkofunktioihin

Sisäilman vaikutus hengityselimiin

Keuhkosairauksien tutkimusmenetelmät
Keuhkojem toiminnan tutkiminen

Verikaasuanalyysi

 

Jakson ongelmissa käsitelty:

Keuhkojen ventilaatio-perfuusiosuhde: säätely ja vaikuttavat tekijät
Hypoksia

Oikean puolen kuormitus EKG:ssa
Verikaasuanalyysi
Sekundaarinen hyperventilaatio

Yskä. Yskimisrefleksi. GER.
Keuhkofunktiotutkimukset, PEF

Hengityksen säätely kerrataan

Krooninen hengitysvajaus ja hypoventilaatio
Keuhkosydänsairaus (cor pulmonale), pulmonaalinen hypertensio
Keuhkofunktiotutkimusten tulkinta
Verikaasuanalyysin tulkinta

Pleuranestekertymä
synty, aiheuttajat, tutkiminen

III vsk, Rintakipu ja hengenahdistus-jakso

I YDINOSAAMINEN

Hermoston ja aistinelinten toiminta

Tavoitteet

Toteutustapa

Sijoitus

Hermo- ja gliasolujen toiminta erikoispiirteineen

Hermoverkkojen kehittyminen, muodostuminen ja kommunikointi

kuinka sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet vastaanotetaan, kuljetetaan edelleen, modifioidaan ja koordinoidaan sekä analysoidaan eri keskuksissa

Hermovälittäjäaineet ja niiden reseptorit
neuromodulaattorit, kasvutekijät
toisiolähetit
-hermoverkostojen synty, toimintamekanismit ja plastisuus (muovautuvuus)

Sensoriset toiminnat
reseptorilajit ja reseptorien toimintatavat
reseptori- ja generaattoripotentiaalit
-sensoriset modaliteetit (aistityypit)
aistinfysiologian perusteet
- tunto- ja asentoaistit
lämpöaisti
kipuaisti
somatosensorinen aivokuori
talamuksen toiminta

Aistinelimet ja niiden toiminnot
silmän ja sen apurakenteiden toiminta
näköaistin fysikaaliset perusteet
silmän optiikka
verkkokalvon toiminta: fotokemia, värinäkö, ärsykkeiden modulointi

näköradat
näköaivokuori ja hahmotus
näköaistin tutkimisen perusteet
korvan toiminta
kuulon fysikaaliset perusteet
sisäkorvan toiminta
kuuloradat
kuuloaivokuori
kuulon tutkimisen perusteet

makureseptorien rakenne ja toiminta
makurata

- hajureseptorien rakenne ja toiminta
- hajukäämi, hajurata

 

Jakson ongelmissa käsitelty:
Hermo- ja gliasolujen interaktiot
- hermosoluverkostojen synty ja plastisuus (muovautuvaisuus)

Solukalvojännitteet, Nernstin ja Goldmanin yhtälöt

Lepopotentiaalin synty ja ylläpito
solukalvon ionikanavat ja niiden toiminta

Aktiopulssin synty ja ominaisuudet

Sensorisen neuronin erityispiirteet
perifeeriset tuntohermotyypit
sensoriset reseptorit

Eri tuntomodaliteetit
kipu
kosketus
kylmä
lämpö
asento
värinä

Sensoriset reseptorit
vapaat hermopäätteet kipuaistimuksissa
mekanoreseptorit erottelevassa kosketustunnossa
lihaskäämissä ja jänteissä olevat reseptorit asentotunnossa
haju- ja makuaistin reseptorit

Perifeeriset tuntohermotyypit
ohuet, hitaasti johtavat tuntohermot; kipu- ja lämpötunto
III tyypin säikeet; nopea kipu
IV tyypin säikeet; hidas kipu
paksut, nopeasti johtavat tuntohermot
I tyypin säikeet; asentotunto
II tyypin säikeet; erotteleva kosketustunto

Tuntoaistimusten sentraalinen prosessointi
- talamuksen toiminta aistimusten linkkiasemana
- sensorinen homunculus
vireystason ja formatio retikulariksen vaikutus kipuaistimuksiin

silmän ja näköradan toiminta
-visus, värinäkö ja näkökentät
-punaheijaste ja väliaine
samentumien aiheuttamat näkemisen esteet
-mustuaisreaktiot, niiden tutkiminen ja siitä saatava informaatio
-silmän liikkeet, niiden tutkiminen ja siitä saatava informaatio
-VEP-tutkimus ja sen antama informaatio

välikorvan toiminta
sisäkorvan simpukan toiminta

Luento:

Ionikanavat ja aktiopulssi

Hermovälittäjäaineet ja modulaattorit

Somatosensorinen aisti

Näön fysiologia

Harjoitustyöt:

audiometria

I vsk, Hermoston toiminta ja aistiminen -jakso

 

Yleiset tavoitteet
Oppia liikkeiden säätely ja siihen osallistuvien keskushermoston rakenteiden toiminta

Yksityiskohtaiset tavoitteet

Motoriset toiminnat
lihasreseptorit
lihasrefleksit
kortikospinaalinen rata
motorinen aivokuori
pikkuaivojen rakenne ja toiminta
tyvitumakkeiden rakenne ja toiminta
aivorungon osuus motoriikan säätelyssä
selkäytimen tasolla tapahtuva integrointi
liikkeiden kokonaissäätely
sensoriikan ja motoriikan integraatio
sisäkorvan tasapainoelimen toiminta
-ekstero- ja proprioseptorien ja näköaistin osuus tasapainon säätelyssä

Motoriset heijasteet
refleksikaari
lihassukkulan toiminta
tyypilliset refleksit

Perifeeriset hermot
lihasten perifeerinen sensorinen ja motorinen hermotus
segmentaalinen tuntohermotus
selkäytimen motoriset heijasteet

Jakson ongelmissa käsitelty :
Lihaksen motorinen yksikkö

- lihaksen efferentti ja afferentti hermotus
- lihaksen ekstrafusaali- ja intrafusaalisäikeet
- lihassukkulan rakenne ja hermotus

jänteiden ja nivelten
- hermoyhteydet
- refleksikaari ja selkäytimen motoriset ja sensoriset alueet
venytysrefleksi, koukistusrefleksi, ekstensorirefleksi, risteytyminen selkäytimessä
antagonistilihasten toiminnan koordinointi
lihasten ja jänteiden suojarefleksit
selkäytimen omat motoriset toiminnat; kävely ja sen säätely

raajojen myötäliikkeet
refleksien kehittyminen ja muuntumien lapsella syntymän jälkeen

pyramidiradan rakenne ja toiminta
lihastonuksen säätely
selkäytimen muut laskevat radat
tyvitumakkeiden osuus motoriikan säätelyssä
isoaivokuoren, tyvitumakkeiden ja aivorungon motoristen tumakkeiden keskinäiset yhteydet ja yhteistoiminta
eksitoivat ja inhiboivat synaptiset säätelymekanismit
motoristen yhteyksien kypsyminen yksilönkehityksen aikana

pikkuaivot motoriikan säätelyssä
pikkuaivojen eri osien tehtävät motoriikan säätelyssä
pikkuaivojen prediktiivinen toiminta motoriikan säätelyssä
pikkuaivojen nousevat ja laskevat ratayhteydet ja niiden toiminnallinen merkitys
pikkuaivojen eksitoivat ja inhiboivat neuronit sekä niiden väliset yhteydet ja hermovälittäjäaineet
tasapainoaistimusten käsittely pikkuaivoissa
pikkuaivovaurioiden vaikutus motoriikan säätelyyn
sammalsyyt, kiipeävät säikeet, jyvässolut: välittäjäaine glutamaatti

sisäkorvan tasapainoelimen rakenne ja toiminta
- näköaistin osuus tasapainon ylläpidossa
- pressoreseptorit ja proprioseptiikan tehtävät tasapainon ylläpidossa
- pikkuaivojen tasapainotoiminnot
- tasapainon hallinnan kehittyminen lapsilla

Luennot:

Lihassolun toiminta

Refleksit

Motoriikan säätely

Tasapainon säätely

 

I vsk, Liikkuminen -jakso

Yleiset tavoitteet
Miten hermosto vaikuttaa muihin säätelyjärjestelmiin ja elimiin sisäisen ympäristön säilyttämiseksi ja miten näihin vuorovaikutuksiin voidaan lääkkein vaikuttaa

kuinka sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet modifioidaan ja koordinoidaan sekä analysoidaan keskushermostossa,

miten vireystilaa säädellään, miten tunteet syntyvät ja kuinka muisti toimii,

miten ja miksi ihminen reagoi eri tilanteissa,

kuinka yhteisön kulttuurin ominaispiirteet heijastuvat yksilön toiminta- ja ajattelutavoissa, hänen arvoissaan ja normeissaan,

osata tulkita alustavasti hermoston toimintahäiriöiden taustaa.

Autonominen hermosto
rakenne ja välittäjäaineet
parasympaattinen hermosto

asetyylikoliinin synteesi, varastoituminen ja vapautuminen
muskariinireseptorit, toisiolähetit ja niiden kautta välittyvät vaikutukset
muskariinireseptoreita stimuloivat aineet
antikoliiniesteraasit

muskariinireseptoreita salpaavat aineet
sympaattinen hermosto
katekoliamiinien synteesi, varastoituminen, vapautuminen ja metabolia
adrenergiset reseptorit, toisiolähetit ja niiden kautta välittyvät vaikutukset
sympatomimeetit
adrenergisten reseptorien salpaajat
adrenergisen hermosolun toimintaan vaikuttavat muut lääkeaineet
autonomiset refleksit
autonomisen hermoston ja keskushermoston vuorovaikutukset

Korkeammat aivotoiminnat
-assosiaatioalueet ja -radat
-interhemisfääriset radat ja niiden merkitys
-integratiiviset toiminnat
-prefrontaalilohkon ominaisuudet
-muisti ja oppiminen
-limbinen järjestelmä: rakenne ja toiminta
-emootioiden fysiologinen perusta
-hypotalamus: rakenne, toiminta ja säätelysysteemit
-vireystilan säätely ja sensorisen informaation suodatus
-uni ja aivosähkötoiminta

Jakson ongelmissa käsitelty:
sympaattinen hermosto
autonomiset refleksit
autonomisen hermoston toimintaa säätelevät keskukset
sympaattisen hermoston välittäjäaineet, reseptorityypit ja niiden kautta välittyvät vaikutukset elimistössä

Parasympaattinen hermosto
-
parasympatikus-stimulaation vaikutukset
välittäjäaine, reseptorityypit

tiedon tallentuminen aivokuorelle
muistamisen eri muodot, niiden kantama ja kapasiteetti
muistaminen ihmisen toimintana ja toiminnassa

Sensorisen informaation tulkinta
Aivojen assosiaatioalueiden toiminta (somatosensoriset alueet, näkö- ja kuuloaistin assosiaatioalueet, ns. yleinen integraatioalue)
Aivopuoliskojen väliset yhteysradat ja informaation siirto puolelta toiselle
Kummallekin isoaivopuoliskolle ominaiset tehtävät

frontaalilohkon merkitys muistin, keskittymiskyvyn, persoonallisuuden, päämäärätietoisen toiminnan, päätöksentekokyvyn sekä arvostelukyvyn säätelyssä

frontaalilohkon yhteydet limbiseen järjestelmään, talamukseen ja retikulaariseen säätelyjärjestelmään

Luento:

Aivokuoren assosiatiiviset ja integratiiviset
toiminnat

Limbisen järjestelmän toiminta

Tunteet ja tunteminen (psykologia)

Vireystila ja uni

Muistin mekanismit

Havaitsemisesta (psykologia)

Muistamisesta (psykologia)

Psyykkisten häiriöiden biologinen ja
psykologinen perusta (psykiatria)

Harjoitustyö:

Autonominen hermosto verenkierron säätelijänä (kl. fysiologia)

Kliiniset taidot:

EEG -demonstraatio

II vsk, Hermoston autonomiset ja integratiiviset toiminnat -jakso

Yleiset tavoitteet
Hermovaurion mekanismit ja aiheuttajat suhteessa funktionaaliseen anatomiaan sekä neurologisten tutkimusmenetelmien perusteiden hallinta

Keskeisimpien neurologisten sairauksien ja oireiden epidemiologia, etiologia, patogeneesi, patologia, kliininen kuva, tutkiminen, hoito ja ennuste

Hermoston fysiologian kertaus

Jakson ongelmissa käsitelty:
Kognitiivinen kehitys ja sen häiriöt varhaislapsuudessa
Motorinen kehitys ja sen häiriöt varhaislapsuudessa

ääreishermoston neurofysiologinen tutkiminen (kl. fysiol.)

ENMG-demonstraatio

III vsk, Hermoston toiminnan häiriöt -jakso

I YDINOSAAMINEN

Ruuansulatuselimistön toiminta

Tavoitteet

Toteutustapa

Sijoitus

Yleiset tavoitteet

ravintofysiologia
ruoansulatuskanavan toiminta

Yksityiskohtaiset tavoitteet

Ruoansulatuskanavan motoriset toiminnat ja niiden säätely
- motoriikan yleiset periaatteet: sileän lihaksen ominaisuudet, motorisen toiminnan laatu ja säätelymekanismit
- nieleminen
- gastroesofagaalisen sulkijan toiminta
- mahan tyhjeneminen aterian jälkeen
- mahan toiminta paaston aikana

- ohutsuolen motoriikka
- ileokekalisen läpän toiminta
- paksusuolen motoriikka
- ulostusrefleksi

Ruoansulatuskanavan eritystoiminta ja erityksen säätely
- eritystoiminnan yleisperiaatteet
- syljen eritys
- ruokatorven erityistoiminta
- mahan erityistoiminta
- haiman eksokriininen eritys
- sapen eritys ja tehtävät, sappisuolojen enterohepaattinen kiertokulku, kolesterolin
Ravinnon hajoaminen ruoansulatuskanavassa
- hiilihydraatit: syljen, maha- ja suolinesteen eritys, sappikivien muodostus
- ohutsuolen erityistoiminta
- paksusuolen erityistoiminta
- maksa ja bilirubiinin aineenvaihdunta

entsyymit
- proteiinit: mahanesteen, haiman ja suolinesteen entsyymit
- rasvat: haimanesteen entsyymit, sappisuolojen toiminta

Ravintoaineiden imeytyminen
- absorption perusmekanismit
- ravintoaineiden imeytyminen: hiilihydraatit, proteiinit, rasvat, vitamiinit, kivennäisaineet, vesi
- chylus-suonisto (imusuonet) ja imusolmukkeet
- paksusuolen mikrobifloora
- ulosteen muodostuminen ja koostumus, suolikaasu

Elimistön ravinnontarve
- proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen minimitarve, välttämättömien amino- ja rasvahappojen tarve
- vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve
- eri ravintoaineiden hapettuminen ja hiilidioksidin tuotto elimistössä
- elimistön perusaineenvaihdunta ja aineenvaihdunta elimistön eri toimintatiloissa, energian tarve

Ravinnonoton säätely
- hypotalamuksen säätelykeskukset
- lyhytaikainen säätely
- pitkäaikainen säätely
- säätelyn häiriöt (lihavuus, aliravitsemus)

 

Jakson ongelmissa käsitelty:
Ylemmän ruuansulatuskanavan (suuontelo, ruokatorvi) motoriikka (nieleminen)
Sylkyrauhanen: syljen koostumus, eritys ja sen säätely

Mahalaukun, mahansuun ja mahaportin motoriikan säätely

Mahalaukun eritys ja sen neuraalinen ja hormonaalinen säätely (suolahappo, pepsiini, gastriini)

ravintoaineiden hajoaminen ruuansulatuksessa (suusta ohutsuoleen ja paksusuoleen asti): ruuansulatusentsyymit
ravintoaineiden imeytyminen suolesta
hiilihydraattien ja proteiinien hajoamisen ja imeytymisen erityispiirteet
kivennäisaineiden ja vitamiinien imeytyminen
kerrataan kalsiumin imeytymisen säätely

Ohutsuolen ja paksusuolen motoriikka ja erityistoiminta
Suoliston motoriikan ja erityksen säätely (neuraalinen, hormonaalinen)
Peräsuolen toiminta
Ulostusrefleksi ja sen säätely
Ravinnon laadun vaikutus ruuansulatuskanavan motoriikkaan

Haimanesteen eritys ja sen säätely
Haimanesteen entsyymit: rakenne, toiminta, aktiivisuudet

Haiman vajaatoiminnan seuraukset
Hypokalsemian merkitys

B12-vitamiinin imeytyminen

Maksan toiminta
Sapen eritys ja sen säätely
Sappisuolojen biosynteesi ja enterohepaattinen kiertokulku
Sapen merkitys ruuansulatuksessa; rasvojen imeytyminen
Rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen

Energian ja ravintoaineiden päivittäinen tarve

Nälkiintymisen vaikutukset elimistössä

Luento:

Ruuansulatuskanavan toiminta I ja II

II vsk, Ravinto ja ravinnon hyödyntäminen -jakso

 

General objectives

Physiology (function) of the abdominal area will be reviewed by means of problems included in the block.

Detailed objectives

Mechanisms of bowel motility and acid secretion

Central mechanisms causing abdominal pain

the pathways of pain from upper and lower abdominal area

the mechanism of the referred pain

 

IV vsk, Abdominal Complaints -jakso

I YDINOSAAMINEN

Neste- ja elektrolyyttitasapainon säätely

Tavoitteet

Toteutustapa

Sijoitus

Aivolisäkkeen takalohkon yhteys hypotalamukseen
Neurosekretoriset tumakkeet, hormonien valmistus

Vasopressiinin varastointi, eritys ja vaikutukset

Munuaisten toiminta ja virtsan muodostus
Verenkierto ja sen säätely
Glomerulaarisuodatus
Vastavirtaperiaatteen fysikaaliset perusteet
Tubulusten toiminta: veden ja elektrolyyttien reabsorptio- ja eritysmekanismit
Tubulusten toiminnan säätely
Tubulustoiminnan tutkiminen
Munuaisten konsentraatiokyky

Glomerulusfiltraation tutkiminen
Plasman/seerumin kreatiniini
Kreatininiinin puhdistuma
Seerumin urea
Proteinuria
Proteinurian synty
Hypoproteinemia, hypoalbuminemia

Virtsaaminen
Virtsan kuljetus ja rakon toiminta
Virtsaaminen, virtsaamisrefleksi ja sen säätely
Virtsaamishäiriöt

Anuria/Oliguria (terminologia)
Syyt: prerenaaliset, renaaliset, postrenaaliset
Seuraamukset

Elimistön nesteaitiot ja niiden koostumus
Solunsisäinen, -ulkoinen ja -välinen neste
Veden ja ionien kuljetus solukalvolla ja suoliston limakalvoilla
Osmoosi ja osmoottinen paine
Osmoottinen diureesi
Kolloidiosmoottinen paine
Elimistön osmoottisen paineen säätely
Elimistön tilavuus- ja osmolaliteettimuutokset

Elimistön vesipitoisuuden ja elektrolyyttitasapainon säätely
Jano ja vedenoton säätely
Polydipsia
Neuraaliset säätömekanismit ja osmoreseptorit
Verenkierron volyymireseptorit
Verivolyymin ja verenpaineen säätelyn kytkennät
Neste- ja elektrolyyttitasapainoon vaikuttavat hormonit
Hiussuonten toiminta: veden ja elektrolyyttien vaihto veren ja kudosnesteen välillä

Reniini-angiotensiini-aldosteroni (RAA) -systeemi

Sekundaarinen hyperaldosteronismi

Nesteen määrä ja jakautuminen elimistössä
Solunsisäinen/solunulkoinen tila
Verenkierrossa olevan nesteen määrä ja laatu
Turvotusten synty

Hypovolemia
Verivolyymi
Hypovolemian syyt ja kompensaatiomekanismit
Nesteen menetyksen fysiologinen kompensaatio elimistössä
Munuaisten toiminta hypovolemiassa

Munuaisten osuus ionitasapainon säätelyssä
Natrium- ja kaliumtasapaino (saanti, menetys)
Natriumin ja kaliumin eritystä säätelevät hormonit
Kalsiumin, magnesiumin ja fosfaatin tasapaino
Ionisoitunut kalsium
Munuainen endokriinisenä elimenä
D-vitamiini
Reniini
Erytropoietiini

Hyponatremian syyt ja seuraamukset

Hyperkalemian syyt ja seuraamukset

Käsitteet hypertoninen - isotoninen - hypotoninen

Elimistön happo-emästase
Puskurimekanismit ja niiden fysikokemialliset perusteet
Veren ja kudosnesteen puskurisysteemit
Vetykarbonaattipuskuri
Säätely hengityksen avulla
Säätely munuaisten avulla
Mittaaminen
Häiriöt ja niiden korjaaminen

Astrup analyysi (aB- ja cB-pH, -CO 2 , -BE, -HCO 3 , -O 2 )

Respiratorinen ja metabolinen alkaloosi

Respiratorinen ja metabolinen asidoosi
Asidoosin oireet
Ketoasidoosi
Asidoosin korjausmekanismit
Hyperventilaatio

Oksentelun vaikutus neste- ja elektrolyyttitasapainoon
Metabolinen alkaloosi
Hypokloremia
Vetyionimenetys
Hypokalemia

Hikirauhasten rakenne ja toiminta
Hien erityksen säätely
Elimistön lämmönhukkamekanismit
Elimistön lämpötase ja sen säätely
Elimistön lämmönsäätely

Jakson ongelmissa käsitelty:
-Munuaisten toiminta: verenkierto, glomerulusten ja tubulusten toiminta
Kreatiniini glomerulusfiltraation mittarina

Elimistön nesteaitiot ja niiden koostumus

Proteinuria, hypoproteinemia
-Nefroottinen oireyhtymä
Osmoosi, kolloidiosmoottinen paine

Sekundaarinen hyperaldosteronismi

Virtsan normaalin kulun häiriintyminen

Virtsaaminen
Virtsaretentio
Hydronefroosi
Munuaisten osuus ionitasapainon säätelyssä
Ionisoitunut kalsium

Hypovolemian kliininen ilmeneminen ja vaikutukset elimistössä

Luento:

Glomeruluksen ja proksimaalisen tubuluksen toiminta

Munuaisen suolaneritys ja distaalisen tubuluksen toiminta

Elimistön volyymi- ja osmolaarisuussäätely

Elektrolyyttitasapainon säätely

Happo-emästasapainon säätely

Hikirauhasten toiminta ja lämmönsäätely

III vsk, Neste ja elektrolyyttitasapaino -jakso

 

I YDINOSAAMINEN

Hormonitoiminta ja sen vaikutukset

Tavoitteet

Toteutustapa

Sijoitus

Yleiset tavoitteet
sisäeritysrauhasten hormonien synteesi- ja hajoamistavat elimistössä
humoraalisen säätelyn yleisperiaatteet
hormonien vaikutusmekanismit soluissa
hormonien vaikutukset kohde-elimissään ja muualla elimistössä
hermostollisen ja humoraalisen säätelyn yhteistoiminta

yleiskäsitys hormonisäätelyhäiriöiden aiheuttamista muutoksista elimistössä ja hormonien korvaushoidon mahdollisuuksista

Yksityiskohtaiset tavoitteet

Hormonaalisen säätelyn yleisperiaatteet
hormonien biosynteesi, säilytys ja eritys

hormonireseptorit ja niiden rakenne ja toiminta

hormonivaikutuksen signaalijärjestelmät

hormonien määrittäminen verestä

hormonien rakennetyypit
paikalliset ja yleiset hormonit
endokriininen, parakriininen ja neurosekretorinen säätely

Humoraalisen ja hermostollisen säätelyn yhteistoiminta
keskushermoston vaikutukset hormonisäätelyyn
hormonien keskushermostovaikutukset

Hypotalamuksen ja aivolisäkkeen väliset neurosekretoriset radat
aivolisäkkeen porttiverenkierto

Aivolisäkkeen eri lohkojen solutyypit ja niiden erittämät hormonit

Hypotalamuksen ja aivolisäkkeen etulohkon hormonit
hypotalamuksen liberiinit ja statiinit
kasvuhormoni
prolaktiini
adenohypofyysin tropiinit
hormonien rakenne, synteesi ja eritys

Aivolisäkkeen takalohkon hormonit
hormonien rakenne, synteesi ja eritys
vasopressiini
verenpaineen ja virtsanerityksen hormonaaliset säätelymekanismit
oksitosiini
maidonerityksen ja kohdun motoriikan hormonaalinen säätely

Aivolisäkkeen välilohkon ja käpyrauhasen mahdollisesti erittämät hormonit ja niiden vaikutukset

Kilpirauhashormonit trijodtyroniini ja tyroksiini, rakenne, synteesi, varastointi ja eritys
kilpirauhashormonien vaikutukset ja vaikutusmekanismit
tyroliberiinin, tyrotropiinin ja kilpirauhashormonien erityksen vuorovaikutussäätely
hyper- ja hypotyreoidoosi
kilpirauhashormonit lääkkeinä ja lääkehoidon kohteena

Lisämunuaiskuoren hormonit
lisämunuaiskuoren steroidihormonien synteesitiet ja synteesin säätely
mineralokortikoidien vaikutukset ja vaikutusmekanismit
glukokortikoidien vaikutukset ja vaikutusmekanismit
glukokortikoidien ja kortikotropiinin erityksen vuorovaikutussäätely
lisämunuaiskuoren erittämät androgeenit ja estrogeenit
lisämunuaiskuoren hormonierityksen säätely

elimistön elektrolyyttitaseen vaikutukset lisämunuaiskuoren hormonieritykseen
lisämunuaisen hormonien puutteen korvaaminen
glukokortikoidit lääkkeinä
reniini-angiotensiinijärjestelmän toiminta, toimintahäiriöt ja miten siihen voidaan farmakologisesti vaikuttaa

Lisämunuaisytimen hormonit
katekolamiinien synteesi, eritys, inaktivaatio ja erityksen häiriöt
katekolamiinien vaikutukset ja vaikutusmekanismit
stressin hormonaaliset mekanismit
adrenergisen stimulaation ja inhibition vaikutukset elimistön hormonaaliseen säätelyyn

Haiman endokriininen eritys
insuliinin rakenne, synteesi, eritys ja vaikutusmekanismit
glukagonin rakenne, synteesi, eritys ja vaikutusmekanismit
hormonien vaikutukset elimistön hiilihydraatti-, rasva- ja valkuaisaineenvaihduntaan
veren glukoosipitoisuuden säätely ja hormonien erityshäiriöt
insuliinin puute ja insuliiniresistenssi diabeteksessa

Luukudoksen ja kalsiumin aineenvaihduntaan vaikuttavat hormonit
parathormonin synteesi, eritys, erityksen säätely ja vaikutukset
kalsitriolin synteesi, eritys, erityksen säätely ja vaikutukset
kalsitoniini
kalsium- ja fosforitasapainon säätely
D-vitamiinin ja hormonien yhteisvaikutukset

Miehen sukupuolihormonit
gonadotropiinien vaikutukset ja vaikutusmekanismit
androgeenien synteesi, eritys, kuljetus plasmassa ja inaktivaatio
testosteronin vaikutukset ja vaikutusmekanismit
spermatogeneesin säätely
kivesten toiminnanvajauksen korvaava hoito

Naisen sukupuolihormonit
gonadotropiinit ja kuukautiskierto
estrogeenien ja progesteronin synteesi, metabolia, vaikutukset ja vaikutusmekanismit
raskauden ja imetyksen aikainen hormonitoiminta
istukan hormonieritystoiminta
munasarjojen toiminnanvajauksen hoito
naissukupuolihormonit lääkkeinä

Kasvun hormonaalinen säätely

Sydämen hormonieritystoiminta
atriaalisen natriureettisen peptidin rakenne, toiminta ja eritys ja sen säätely

Jakson ongelmissa käsitelty:
Kilpirauhashormonin vaikutukset solutasolla
Kilpirauhashormonin vaikutukset kudostasolla
Kilpirauhashormonin vaikutus energia-aineenvaihduntaan
Kilpirauhashormonin vaikutus kasvuun
Kilpirauhashormonierityksen säätely
Kilpirauhashormonin kuljetus plasmassa
Elimistön jodiaineenvaihdunta
Kilpirauhashormonin puutteesta (hypotyreoosi) aiheutuvat oireet?
Kilpirauhashormonin ylituotannosta (hypertyreoosi) aiheutuvat oireet?
Kilpirauhashormonien synteesiin ja erittymiseen vaikuttavat ulkoiset tekijät (farmakologiset /kemialliset)?
Kilpirauhashormonien vaikutus kasvuun

Hypotalamuksen ja hypofyysin toiminta
Hypotalamuksen liberiinit ja statiinit ja niiden vaikutukset
Adenohypofyysin tropiinit ja niiden eritys
Adenohypofyysin erittämien hormonien perifeeriset vaikutukset
Hormonieritysten takaisinkytkentäsäätelyt
Neurohypofyysin toiminta; neurosekreetio
Vasopressiinin erityksen säätely ja fysiologiset vaikutukset
Aivolisäkkeen välilohko ja sen toiminta

Haiman Langerhansin saarekkeet
Insuliinin ja glukagonin eritys
Insuliinin metabolia ja vaikutukset elimistön aineenvaihduntaan
Insuliinin vastaanvaikuttajahormonit ja niiden toiminta
Verensokerin säätely
Hermokudosten toiminnan riippuvuus verensokerista

Lisämunuaisen toiminta
Lisämunuaishormonien säätely
Kortisoliaineenvaihdunta, kortisolin vaikutukset elimistössä, kliiniset oireet hyperkortisolismissa
Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä ja miten lääkkein voidaan vaikuttaa siihen

Hypotalamuksen gonadoliberiinit
Aivolisäkkeen erittämät gonatropiinit
Munasarjojen erittämät hormonit, niiden syklinen erityksen säätely ja fysiologiset vaikutukset
Munarakkulan kypsyminen ja ovulaatio
Ovulaation häiriöt
Ehkäisypillerin vaikutukset ovulaatioon
Mistä menarke ja menopaussi johtuvat?
Mistä klimakteriumin ns. kuumat aallot johtuvat?

Hormonikorvaushoidon fysiologiset vaikutukset
Hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat

Luento:

Kalsiumaineenvaihdunnan säätely
Hormonaalisen säätelyn periaatteet (anatomia)
Hormonireseptorit (anatomia)

Kilpirauhashormonien muodostuminen ja vaikutukset (lääket. biokemia)

Kasvuhormonin vaikutukset ja fysiologinen säätely

Hypotalamuksen ja hypofyysin rakenne ja toiminta (anatomia)

Steroidihormonien biosynteesi, katabolia ja eritys (lääket. biokemia)

Insuliinin ja glukagonin vaikutusmekanismit ja erityksen säätely (lääket. biokemia)

Miehen seksuaalihormonit ja niiden vaikutukset (urologia)

Doping

Hormonien yhteisvaikutukset

Mineralokortikoidien vaikutukset ja erityksen säätely

II vsk, Hormonitoimintaan perustuva säätely -jakso

 

I YDINOSAAMINEN

Lisääntymisfysiologia

Tavoitteet

Toteutustapa

Sijoitus

Kohdun ja munatorven toiminta.

Kiveksen toiminnallinen rakenne siittiöitä ja hormoneja tuottavana elimenä

Yhdyntä

Jakson ongelmissa käsitelty:
gonadi-hypotalamus-hypofyysijärjestelmän hormonit ja toiminta

peniksen rakenne ja toiminta

siemensyöksyn ja orgasmin toiminta

Luento:

Kuukautiskierron hormonaalinen säätely (naistentaudit ja synnytykset)

Miehen genitaalien rakenne ja toiminta (urologia)

Yhdyntä

I vsk, Lisääntyminen, kasvu ja kehitys -jakso