Tietoa koulusta

Kuvakierros Norssissa

TAMPEREEN NORMAALIKOULUN HISTORIAA - vuosikertomusten kuvailemaa

Tampereen normaalikoulu perustetaan

Asetus Tampereen normaalilyseon perustamisesta (N:0 49) annettiin Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1962. Sen mukaisesti Tampereen kaupunkiin perustettiin 1. päivästä syyskuuta 1962 lukien asteittain yhteislyseotyyppinen kahdeksanluokkainen suomenkielinen Tampereen normaalilyseo-niminen koulu. Latinan sana norma-normae tarkoittaa kulmamittaa, mitan täyttävää ja koulusta puhuttaessa hyvää, esimerkiksi kelpaavaa koulua.

Oma koulurakennus valmistuu

Tampereen norssilla oli tontti Nekalassa valmiina jo perustamisesta lähtien ja rakentamaan päästiin tammikuussa 1965 ja uuteen rakennukseen muutettiin tammikuussa 1966. Rakennuksen ja sen vuonna 1982 valmistuneen laajennuksen on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck.

Anno domini 1965, maaliskuun 30.päivänä - Urho Kaleva Kekkosen ollessa Suomen tasavallan presidenttinä, Johannes Virolaisen maan hallituksen pääministerinä, Jorma Tuomisen Hämeen läänin maaherrana ja Erkki Lindforsin Tampereen kaupunginjohtajana - muurattiin Tampereen normaalilyseon peruskivi Rakennushallituksen, Tampereen Kaupunginhallituksen, Kalevan kansalaiskoulun, Tampereen Työväenopiston, Arkkitehtitoimisto Schreckin, Rakennusliike Niilo Ahti Oy:n, Tampereen Normaalilyseon , Vanhempainneuvoston ja Auskultanttikunnan edustajien sekä koulun opettaja- ja oppilaskunnan läsnäollessa.

Tampereen normaalilyseo on kaupungin kolmastoista oppikoulu ja maan kahdeksas normaalilyseo. Sen tehtävän on toisaalta palvella kasvavan teollisuuskaupungin nuorison sivistystarpeita, toisaalta laajenevaa ja tehostuvaa opettajainvalmistusta. Koulu, joka Suomen valtion rakennuttamana kohosi Tampereen kaupungin lahjoittamalle tontille Nekalan kaupunginosaan, tarjoaa lähes 29 000 kuutiometrin laajuisena  työskentelytilat noin 500 oppilaalle ja runsaalle 130 opetusharjoittelijalle.

Normaalilyseo heijastaa aikaansa

"Tampereen normaalilyseon peruskivi muurataan aikana, jolloin Suomen koululaitos on suurten ratkaisujen edessä. Kasvattakoon uusi koulutalo suojissaan taitavia opettajia, jotka rohkeasti totetuttavat ajan tarpeelliseksi osoittamat uudistukset luopumatta kuitenkaan suomalaisen kasvatusperinteen perusarvoista. Vallitkoon uuden koulutalon seinien sisällä yrittämisen ja työnilon henki, jonka varassa nuori ihminen oppii lahjoillaan palvelemaan toista ihmistä, suomalaista yhteiskuntaa, koko ihmiskuntaa ja Jumalaa."


Koulun vihkiäisissä rehtori Kustaa Roine luonnehti vielä tänäänkin norssien toimintaa kuvaavaa ilmapiiriä:

"Aikamme on täynnä uudistuksia ja opettajanvalmistulaitoksessa tämä henki aistitaan tavallista herkemmin. Olemme valmiit kokeiluihin."

Yliopiston osaksi ja mukaan kansainvälisiin verkostoihin

Peruskoulun tulo mullisti koulumaailmaa 70-luvulla. Norssi siirtyi Tampereen yliopiston alaisuuteen. Kaikki opetussuunnitelmat uusittiin, tuntijakoa muutettiin ja muutoinkin muutos oli laajamittaista ja jatkuvaa. 80-luku oli koulutyön sisäisen kehittämisen aikaa. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa painotettiin aihekokonaisuuksina esteettisyys- ja kansainvälisyyskasvatusta. Tampereen normaalikoulu onkin Unesco-koulu jo vuodesta 1984. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolista kansainvälistä verkostoitumista, jolla on pitkät perinteet.

Koulu laajenee ja opetus monipuolistuu

Keväällä 2000 valmistui laajennusosa, jonka suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Raimo Teränne. Tilat otettiin opetuskäyttöön syksyllä 2000 ja vanha osa peruskorjattiin lukuvuoden 2000-2001 aikana.

Yliopiston harjoittelukouluna Norssi kouluttaa uusia opettajia ja osaltaan huolehtii opettajien täydennyskoulutuksesta. Aineenopettajiksi valmistuvat opiskelijat harjoittelevat tulevaa ammattiaan varten normaalikoulussa. Harjoittelukouluna normaalikoulun keskeisiä tehtäviä on opetusharjoittelun lisäksi jatkuva opetuksen ja oppilashuollon kehittäminen. Normaalikoulussa on tärkeää, että oppilailla ja opiskelijoilla on tukea antava ja kannustava opiskeluympäristö.

Normaalikoulu muodostaa yhtenäisen koulun perusasteelta lukioon. Koulussa ovat sekä perusasteen luokat 7-9 että lukio. Kaikki normaalikoulun opettajat opettavat sekä peruskoulussa että lukiossa. Peruskoulussa on kaksikielinen luokka, jossa opetus tapahtuu englannin kielellä. Lukiossa opinto-ohjelmaan kuuluu erillisiä kansainvälisyyskursseja. Norssilla on tällä hetkellä toimivat suhteet yli kymmeneen eurooppalaiseen kouluun ja yhteistyökouluverkostomme kasvaa jatkuvasti. Pääsääntöisesti yhteistyötä tehdään Euroopan Unionin ohjelmien puitteissa.

Kansainvälinen yhteistyö ulottuu myös opetusharjoitteluun siten, että suomalaiset opettajaharjoittelijat voivat suorittaa aineenopettajan kaksoistutkinnon englantilaisessa St Martin's College -opettajankoulutusyksikössä. Yhteistyötä tehdään myös ranskalaisen Institut Universitaire de Formation des Maîtres d'Aix-Marseille ja wieniläisen opettajankoulutuslaitoksen kanssa.

Tampereen normaalikoulun rehtorit

TL, FM Ilmari Tammisto 1962-1966

FT Kyösti Kiuasmaa, vt.rehtori 1966-1967

Opetusneuvos, FM Kustaa Roine 1967-1976

TK, FM Antti Sointu 1976-1977

FM Eino Lonka 1977-1994

FM Lauri Piilola, va. rehtori 1995

YTM, FK Arto Jaakkola 1996-2007

FM Lauri Piilola, vt. 1.8.2007-31.1.2008

FM, MBA Arja Aalto-Laaksonen 1.2.2008

Apulaisrehtorit

FT Kyllikki Keravuori 1974-1975
FM Eino Lonka 1975-1977
FK Pirkko Suoniemi 1977-1985

Kouluasteen rehtorit

FK Pirkko Suoniemi, yläaste 1985-1992
FM Marja-Leena Viilo, yläaste 1992-1999
FT Irma Kakko, yläaste 1999-
FM, TK Teuvo Ropo, lukio 1991-1997
FK Jari Aarnio, lukio 1998-

Normaalikoulussa tänään

Normaalikoulut monien haasteiden edessä

Opettajainkoulutus, tutkimus ja täydennyskoulutus erottavat normaalikoulut kunnallisista ja muista yksityisistä kouluista. Vahva yhteys yliopistoon varmistaa jatkuvan vuoropuhelun yliopiston eri laitosten ja toimijoiden kanssa. TVT-tekniikan kehittyminen, opetus- ja harjoittelusuunnitelmien uudistuminen ja muutos pitävät elämän normaalikoulussa aktiivisena ja mielenkiintoisena. 

Tampereen normaalikoulu on jo useana vuotena järjestänyt mielenkiintoisia ja suosittuja täydennyskoulutustapahtumia. Tutkimus-  ja kehittämistyö ovat koulussa osa arjen työtä. Oppikirja- ja opetusmateriaalin tuottajia löytyy eri oppiaineryhmistä joukoittain. Myös tieteellisen tutkimustyön saralla koulussa on meneillään monia hankkeita. Tieteelliseen tietoon perustuvaa opetus- ja ohjaustyötä kehitetään jatkuvasti.