Bioteknologiaa Suomen ja koko maailman tarpeisiin

Bioteknologian koulutusohjelma Tampereen yliopistossa on jo vakiinnuttanut asemansa, vaikka se on perustettu vasta vuonna 2001. Kaikki vuosikurssit ovat täynnä ja opiskelijoita valmistuu tasaiseen tahtiin.

Monista muista yliopistoaineista poiketen ei bioteknologian opiskelussa tarvitse tyytyä pelkästään teoriatiedon pänttäämiseen.

Hakijoita on vuosittain vähän alle 200. Valintakokeeseen osallistuu vuosittain reilut sata hakijaa ja heistä 25 otetaan opiskelijoiksi.

− Koulutusohjelma tekee valintaprosessissa yhteistyötä Helsingin yliopiston biokemian koulutusohjelman kanssa, jolloin meillä on samat valintakokeet, yliopistonlehtori Olli Jaakkola
kertoo. – Samalla kokeella voi siis hakea sekä Tampereelle että Helsinkiin, hän tarkentaa.

Jaakkolan mielestä Tampereen yliopisto ei joudu yhteisestä valintaprosessista huolimatta kilpailemaan Helsingin yliopiston kanssa. Hän uskoo, että molempiin valikoituvat juuri ne opiskelijat, jotka kokevat yliopiston tarjonnan omakseen.

Monipuolista opiskelua

Bioteknologian opiskelussa tähdätään ensin luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon, johon vaaditaan 180 opintopistettä. Tämän jälkeen ovat vuorossa 120 opintopisteen maisteriopinnot. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat perus- ja aineopinnot, joista kertyy moderni tietämys bioteknologiasta, kuten biokemiasta, solubiologiasta ja molekyylibiologiasta. Tarvittavat kemian opinnot suoritetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa, jonka kurssitarjonnasta opiskelijat voivat valita muitakin kursseja tutkintoonsa.

– Valkoinen takki päälle ja hihat heilumaan, Olli Jaakkola kuvailee naureskellen biotekniikan opiskelun tyyliä.

− Meillä koulutetaan asiantuntijoita Suomen ja koko maailman tarpeisiin, sillä tämä ala on samaa kaikkialla. Yleismaailmallinen aihe näkyy myös koulutusohjelman kansainvälisenä yhteistyönä, Jaakkola kertoo.

Opiskelijat pääsevät työskentelemään kansainvälisten tutkijoiden kanssa, jotka tutkivat esimerkiksi syövän syntyä ja hoitomahdollisuuksia, immunologiaa ja solujen viestintää.

Jaakkola mainitsee, että ongelmat, joiden parissa nämä asiantuntijatkin tekevät töitä, ovat enimmäkseen lääketieteellisiä kysymyksiä, joiden ratkaiseminen vaikuttaa lopulta ihmisten jokapäiväiseen elämään.

Tietoa ja taitoa

Monista muista yliopistoaineista poiketen ei bioteknologian opiskelussa tarvitse tyytyä pelkästään teoriatiedon pänttäämiseen. Tieto on tässä koulutusohjelmassa siis myös taitoa.

− Valkoinen takki päälle ja hihat heilumaan, Olli Jaakkola kuvailee naureskellen biotekniikan opiskelun tyyliä.

Opiskelutyyli tarkoittaa sitä, että teoriaa opiskellaan kirjoista ja luennoilla, mutta pienryhmätyöskentely labrassa kuuluu oleellisena osana opiskeluun.

Koska ala on hyvin käytännöllinen, ei asiantuntijaksi Jaakkolan mukaan voi kehittyä ilman omaa tuntumaa tutkimukseen.

− Siksi tutkimme täällä solujen ja eliöiden toimintaa. Myös geenien toimintaa tutkitaan ja muunnellaan sekä siirrellään niitä.

Teksti: Auni Vääräniemi
Kuvat: Johanna Huiskonen
2007