Taiteellinen tieteilijä löytää kyllä töitä

Etnomusikologiaa opiskeleva menestyy, kunhan luottaa kykyihinsä

Etnomusikologia kuulostaa äärettömän mielenkiintoiselta, mutta samalla monen korvaan epämääräiseltä. Mitä etnomusikologiaa opiskeleva oikein opiskelee – ja ennen kaikkea mitä hän tekee valmistuttuaan? Alaa opiskellut tutkija ja taiteilija, filosofian maisteri Anne Tarvainen selvensi asiaa.

Etnomusikologiaa opiskellut Anne Tarvainen sekä tutkii että tekee musiikkia.

– Etnomusikologian opiskelija voi tutkia mitä tahansa musiikkiin liittyvää. Itselleni etnomusikologia merkitsee musiikin, ihmisen ja kulttuurin tutkimusta, kertoo Tarvainen.

Hän haluaa myös korostaa jokaisen tutkinnon ainutlaatuisuutta. – Sivuaineet määrittävät
tätä tutkintoa paljon, ja jokaisella valmistuneella on uniikki osaamisalueensa.

Omaan osaamiseen pitää luottaa

Etnomusikologiaa voi opiskella Tampereen yliopiston humanistisessa tiedekunnassa musiikintutkimuksen laitoksella. Kuten muistakin humanistisista tutkinnoista myös etnomusikologiasta saa itselleen laajan sivistyksen ja vapauden. Tämä on samalla sekä vahvuus että heikkous.

– Humanistinen tutkinto vaatii omaa aktiivisuutta ja sopii ihmisille, jotka haluavat tehdä itse. Kyse on siitä, miten omaa osaamista osataan hyödyntää työmarkkinoilla, Tarvainen sanoo.

Humanistien heikkous onkin hänen mukaansa se, ettei itse nähdä, mitä osataan.

– Kirjoittamisen ja ajattelemisen taidot ovat keskeisiä työmarkkinoilla. Oma erityisosaaminen pitää tajuta itse.

Monipuolisuudesta ja mielenkiintoisuudesta huolimatta humanistisia tieteenaloja rasittaa huonon työllisyystilanteen leima. Ajatellaan, ettei humanistiselta alalta saa töitä eikä ammattia.

Tarvainen on kuitenkin lopen kyllästynyt tällaisiin yleistyksiin. Hän uskoo vakaasti ihmisen omiin kykyihin koota tietonsa ja taitonsa ja marssia rohkeasti tarjoamaan osaamistaan.

– Jos humanistiselle alalle lähtee, pitää miettiä, onko niin innovatiivinen ja sisältä ohjautuva, että pärjää. Työllistyminen on paljon itsestä kiinni.

Monenlaisia mahdollisuuksia

Valmistumisensa jälkeen ja ennen tutkijanuraa myös Tarvainen painiskeli työllistymisongelmien kanssa. Hän kuitenkin noudatti omaa neuvoaan ja lähti tarjoamaan osaamistaan kurssien muodossa työväenopistoille. Kurssit lähtivät todella hyvin käyntiin.

Tutkijan ura tai kurssien järjestäminen eivät kuitenkaan ole ainoita työmahdollisuuksia, sillä etnomusikologian oppiaineesta valmistuneita on useilla eri aloilla.

Tarvaisen tietojen mukaan etnomusikologeja on ainakin ulkoministeriössä, Nokialla ohjelmakehittely-yksikössä, musiikin kustantajina, toimittajina, tutkijoina ja muusikkoina.

– Vaikka musiikin tekemisellä on vaikea menestyä Suomessa eikä tutkijanakaan välttämättä pärjää, on ihanaa, että kun ne kaksi yhdistää, onkin jo hyvin pelivaraa, Tarvainen innostuu.

Sekä yliopiston että musiikintutkimuksen laitoksen nettisivuilla korostetaankin musiikinharrastamisen hyödyllisyyttä tutkinnon kannalta.

Etnomusikologian oppiaineessa ei kuitenkaan kouluteta taiteilijoita. – Itse olen kuitenkin saanut myös taiteilijana koulutuksesta paljon. Lisäksi tutkimuksen piirissä on kannustettu hyödyntämään taiteellista lähtökohtaa, vaikka tutkimusmenetelmänä, Tarvainen kertoo.

Vaihtoehtoja etnomusikologiaa opiskelevalla tuntuu olevan lähes lukematon määrä niin opiskellessa kuin työelämässäkin, ja tämän käsityksen Tarvainen vahvistaa.

– Koko ajan on kyse siitä, mitä itse haluaa. Täytyy löytää oma kombinaationsa, sillä yllättävätkin yhdistelmät voivat toimia hyvin.

Teksti: Maija Luotonen
Kuva: Pirjo Hakonen
2007