Mainettaan värikkäämpi

Hallintotiede koulii Satu Airaksesta johtamisen asiantuntijan

Menikö tentti läpi? Satu Airas tarkastelee hallintotieteen
tenttituloksia Pinnissä johtamistieteiden laitoksella.

Hallintotieteeseen liitetään helposti mielikuvia kuivista hallinnon teorioista, jäykästä byrokratiasta tai muodollista kapulakieltä puhuvista virkamiehistä. Kolmannen vuoden hallintotieteen opiskelijan Satu Airaksen mukaan hallintotiede on mainettaan värikkäämpi oppiaine. Viimeisetkin ennakkoluulot ovat kumoutuneet opintojen edetessä, kun hän on huomannut oppiaineen monet yhteiskuntaan, organisaatioihin ja työyhteisöihin liittyvät käytännönyhteydet.

Airas luki hallintotiedettä ensin sivuaineena. Lukion jälkeen hän tuli Tampereen yliopistoon opiskelemaan pohjoismaisia kieliä. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin houkutti lukemaan sivuaineena muun muassa valtio-oppia, kansainvälistä politiikkaa, finanssihallintoa ja hallintotiedettä.

- Totesin ihan käytännön kautta, että hallintotiede on mun juttuni. Sitä päätöstä en ole katunut missään vaiheessa. Hallintotiede on toimiva yhdistelmä yhteiskuntatieteellistä ajattelua ja talousteoriaa. Julkinen sektori on keskeisessä asemassa, mutta tieteen oppien avulla voi tarkastella myös yksityisen sektorin organisaatioita.

Valintakokeissa testataan pääsykoekirjan osaamista ja aineistokoeosiossa hakijan kykyä analysoida kirjallista materiaalia.

- Kehittelin erilaisia tekniikoita pänttäyksen tueksi ja tehostamiseksi, sillä pääsykoekirja tulee osata kokeessa liki ulkoa, jos mielii tulla hyväksytyksi, Airas vinkkaa.

Sivuainevalinnat muokkaavat erilaisia hallintotieteilijöitä

Airas on ollut tyytyväinen hallintotieteen opetukseen. Teoreettisena tieteenä oppiaine tarjoaa välineitä ajatteluun sekä näkökulmia ja käsitteitä lähestyä organisaatiota ja johtamista.

Käytännönläheisyyttä hallintotieteen pääaineopiskelijat hakevat tutkintoonsa sivuaineita lukemalla. Pakollisena sivuaineena hallintotieteen opiskelijat lukevat vain joitakin juridiikan opintoja. Muutoin vapaata sivuaineoikeutta hyödyntämällä voi kukin räätälöidä itselleen mieleisen tutkinnon.

Airas on hakenut konkreettista tietoutta ja työelämävalmiuksia kauppatieteistä muun muassa kansantaloustieteen ja yritysjuridiikan opinnoista. Eniten pääaineopintoja hänelle on kuitenkin kertynyt kansainvälisestä politiikasta ja kansainvälisestä oikeudesta.

Hallintotiedettä luetaan hyvin paljon myös sivuaineena. Perusopinnoissa voi olla kaksisataa opiskelijaa, ja syventävillekin kursseille saattaa osallistua neljäkymmentä opiskelijaa. Tämän vuoksi opetusta annetaan paljon massaluentoina. Hallintotiedettä pääaineenaan lukeville suunnitellaan myös uudenlaisia opiskelumuotoja. Esimerkiksi keskustelukursseilla opiskelijat työstävät aiheita pienissä ryhmissä, mikä vähentää yksin lukemisen taakkaa ja auttaa hahmottamaan laajoja tietomääriä.

Opiskelu muutakin kuin opintopisteiden metsästystä

Luentojen ja tenttien lomassa opiskelija voi löytää monenlaista tekemistä hallintotieteiden ainejärjestön Staabin toiminnasta. Syksyisin tutorit huolehtivat uusien opiskelijoiden tutustuttamisesta yliopistomaailmaan. Tutorointi huipentuu fuksien kastajaisiin. Ainejärjestö järjestää kuukausittain bileitä sekä vie opiskelijat kokeilemaan uusia urheilulajeja. Staabin toimintaan kuuluvat myös ekskursiot ja seminaarit.

Airas on itse aktiivinen staabilainen. Hän kuuluu ainejärjestön hallitukseen jo toista kautta ja toimii Staabin puheenjohtajana.

- Tänä vuonna uudet opiskelijat ovat olleet todella aktiivisia. On ilo huomata, että ainejärjestötoiminta tulee jatkumaan.

Työelämäkontaktit ohjaavat työllistymistä

Kaikista hallintotieteiden pääaineista valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin työelämään sekä koulutustaan vastaaviin töihin. Suurin osa työllistyy kaupungin ja valtion hallinnollisiin tehtäviin. Työllistymiseen uskaltaa uskoa, sillä nimenomaan valtionhallinnosta poistuu lähivuosina melkoinen määrä suuriin ikäluokkiin kuuluvia virkamiehiä. Toisaalta ajan työmarkkinoiden henkeen kuuluvat pätkätyöt, eikä virkoja ole helppo saada.

Tutkintoon kuuluvassa pakollisessa kolmen kuukauden työharjoittelun aikana opiskelija pääsee tarkastelemaan organisaation toimintaa opittujen teorioiden valossa. Samalla voi hankkia tulevaisuuden työllistymisen kannalta tärkeitä kontakteja. Airas tutustui monipuolisesti vakuutusyhtiön toimintaan omalla harjoittelujaksollaan viime kesänä.

Johtamistieteiden laitoksella tarjotaan kiitettävästi myös erilaisia tutkimusprojekteja, joissa opiskelijat voivat tehdä omat pro gradu -tutkielmansa. Opintojen loppuvaiheessa oleva opiskelija voi tälläkin tapaa erikoistua ja samalla luoda työllistymistä edesauttavia verkostoja. Valmistumisen jälkeen Airasta kiinnostaisi työskentely jonkin yrityksen leivissä tai kansainvälinen tehtävä julkiselta puolelta.

- Yksityisen sektorin perusdynamiikka sekä sen tarjoama mahdollisuus edetä oman käyttäytymisen avulla houkuttaa. Julkinen sektorikaan ei missään tapauksessa ole poissuljettu vaihtoehto. On hyvä, ettei tarvitse tehdä lopullista valintaa työurastaan nuorena. Tutkintomme antaa valmiuksia työskennellä monenlaisissa organisaatiossa.

Teksti ja kuva:
Anni Seppälä, 2005