Tietopalvelujen asiantuntijoita monelle uralle

Professori Sormunen opastamassa informaatiotutkimuksen opiskelijoita.

Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen johtaja, professori Eero Sormunen taustoittaa oppiaineensa historiaa:

– Kun laitos aloitti yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 1970-luvulla, oppiaine tunnettiin kirjastonhoitajan ammattitutkintona.

Siltä ajalta lienevät peräisin myös alaan nykyisinkin liittyvät mielikuvat nutturapäisistä kirjastontädeistä, jotka lymyilevät kirjahyllyjen väleissä ja pyyhkivät hämähäkinseittejä kirjojen kansilta.

Monipuolista opiskelua ja tutkimusta

Ne mielikuvat on syytä päivittää – kahdestakin syystä. Ensinnäkin ala vetää puoleensa miehiäkin: viime vuosina laitoksen opiskelijoiksi valituista 25–40 prosenttia on ollut miehiä.

Toiseksi opiskelu informaatiotutkimuksen laitoksella on monimuotoista ja nykyaikaista. Vaikka historialliset stereotyypit kulisseissa kummittelevatkin, leimautumista ei siis tarvitse pelätä.

Muutokset oppiaineen historiassa ovat nimittäin jättäneet jälkensä myös opiskeluun. Käytännönläheiset harjoitukset ja projektit ovat tärkeä osa opiskelua.

– Osan kursseista voi halutessaan suorittaa joustavasti verkkoopiskeluna. Perinteisiä kirjatenttejäkin toki silti löytyy niitä haluaville, Sormunen selittää.

Nykyaikaisen opiskelun mahdollistaa mittava ja jatkuva tutkimustyö.

– Tutkimus keskittyy informaatiotutkimuksen laitoksella viiteen ryhmään: tiedonhakuun, tiedonhankintaan, tietoja asiakirjahallintoon, vuorovaikutteiseen tiedonhakuun ja kirjastohistoriaan, Sormunen luettelee.

Tutkimuksen ja opetuksen yhteispelin ansiosta laitosta pidetään alansa johtavana opetus- ja tutkimusyksikkönä Suomessa, ja sen tutkimus on saavuttanut hyvän kansainvälisen tason.

Monipuolisuutta arvostetaan työelämässä

Mikäli vanhoillinen kirjastontätimalli on menneisyyttä, mikä sitten on nykyisyyttä? Annetaan Sormusen vastata.

– Valmistuneita työllistyy niin kirjastonhoitajiksi kuin nettipalvelujen asiantuntijoiksi. Työnantajat arvostavat samoissa nahoissa esiintyvää kirjaston- ja arkistonhoitajaa, tietokantasuunnittelijaa, markkinoijaa, konsulttia, kouluttajaa... ja kohtuudella myös muita valmiuksia.

Opiskelijat siis valmistuvat edelleen myös kirjastojen palveluksiin, mutta vanhanaikaisen kirjastontädin korvaa nyt moderni, monipuolinen ja tietoyhteiskunnan vaatimuksiin hyvin orientoitunut kirjastonhoitaja.

Monipuolisuutta myös sivuainevalintoihin

Samaa työnantajille tärkeää monipuolisuutta Sormunen haluaa korostaa opiskelijoille jo opiskeluvaiheessa.

– Jumiutumalla vain oman alansa oppeihin vähentää omia työllistymismahdollisuuksiaan tulevaisuudessa. Yleinen käsitys eri aloista auttaa ymmärtämään, miten asiat voivat olla keskenään käyttökelpoisia, hän linjaa.

Käytännön ohjeena hän lisää: – Monipuoliset sivuainevalinnat ovat paras tapa runsaan tietämyksen saavuttamiseksi. Sivuaineet kannattaa valita tukemaan opiskelijan omaa suuntautuneisuutta.

Laitoksen opiskelijat näyttävät ottaneen professorin neuvosta vaarin, sillä sivuainevalinnat ovat moninaisia. Yleisiä valintoja ovat tietojenkäsittely, vuorovaikutteinen teknologia, mediakasvatus, hypermedia, hallintotieteet ja tiedotusoppi.

Teksti ja kuva: Teemu Launis,
2007