Kansanterveystieteellä on yhteiskunnallinen näkökulma terveyteen

Kansanterveystieteilijä pyrkii edistämään koko väestön terveyttä, kertoo alaa opiskeleva Liina-Kaisa Tynkkynen.

Kansanterveystieteen ainejärjestön vastavalittu puheenjohtaja Liina­Kaisa Tynkkynen, 20, saa usein vastata ystäviensä kysymyksiin opiskelunsa luonteensa. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä kansanterveystiede oikeastaan on.

– Vastaushan löytyy jo oppiaineen nimestä. Kansanterveystiede tutkii kansan terveyttä, Tynkkynen sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että määritelmä ei ole aivan näin yksinkertainen. Toisinaan asiantuntijoidenkin on vaikea määritellä kansanterveyttä. Tynkkynen painottaa kuitenkin, että kansanterveystiede on kiinnostunut terveyteen liittyvistä asioista nimenomaan väestötasolla. Kansanterveystiede tuottaa tietoa terveyden vaikutustekijöistä.

– Kuten monet luulevat, kansanterveystiede ei ole ”vähän niin kuin lääkis”. Lääketiede keskittyy yksilöihin ja yksittäisiin tauteihin, mutta kansanterveystiede tutkii terveyttä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Kansanterveystiede sopii kaikille

Kansanterveystiede ei vaadi aiempia terveydenhuoltoalan opintoja, joten se sopii kaikille terveydestä kiinnostuneille. Opiskelemaan pyrkivän kannattaa muistaa, että kansanterveystieteeseen voi pyrkiä vain joka toinen vuosi. Liina-Kaisa Tynkkynen uskoo, että terveys on monen ihmisen arvomaailmassa korkealla. Hän itse haluaa vaikuttaa terveysongelmiin ja saada tietoa terveyteen liittyvistä asioista. Tähän kansanterveystiede tarjoaa mahdollisuuden. Tynkkynen on innoissaan alansa monipuolisuudesta. Kansanterveystieteen opinnoissa on kursseja epidemiologiasta ja terveyspolitiikasta aina erilaisia tauteja, kuten syöpää tai mielenterveyssairauksia, käsitteleviin kursseihin.

– Meidän laitoksella on tosi vähän poikia! Kaikki pojat hakekaa tänne, Anna-Kaisa naurahtaa.

Myös alan työllistymismahdollisuuksia voi pitää lupaavina. Väestön vanhetessa terveydentutkimukselle ja edistämiselle löytyy varmasti kysyntää. Kansanterveystiede ei johda tiukkarajaisesti johonkin tiettyyn ammattiin, vaan työmahdollisuudet ovat laajat.

– Omalla aktiivisuudella ja sivuainevalinnoilla pystyy vaikuttamaan siihen, mihin ammattiin lopulta päätyy.

Pieni ja pirtsakka

Omaa ainejärjestöään Liina-Kaisa Tynkkynen kuvailee pieneksi, mutta pippuriseksi. Vähäisten voimavarojen takia ainejärjestön toiminta ei ole kauhean mahtipointista, mutta usein mennään esimerkiksi syömään tai teatteriin yhdessä. Ainejärjestön pieni koko ei ole Tynkkysen mukaan huono asia, koska tiiviissä yhteisössä ihmisiin tutustuu syvällisemmin ja ilmapiiri on mukava. Kansanterveystieteen opiskelijoihin liitetään joskus stereotyyppisiä käsityksiä. Liina-Kaisa Tynkkynen vakuuttaa nämä ennakkoluulot vääriksi.

– Kuva porkkana ja sykemittari kädessä juoksevasta tytöstä ei ole oikea, vaan meitä on joka lähtöön.

Hän on saanut terveystieteen laitokselta paljon uusia ystäviä. Osa heistä on Tynkkystä selvästi vanhempia, mitä hän pitää rikkautena. Ystävyyssuhteet ovat auttaneet Liina-Kaisa Tynkkystä sopeutumaan uuteen ympäristöön, ja nyt Tampere tuntuu jo kotikaupungilta.

Teksti: Jouni Munukka
Kuva: Jonne Renvall
2006