Taloustieteiden laitokselta talouselämän asiantuntijaksi

Taloustieteiden laitos aloitti nykymuodossaan toimintansa syksyllä 2004 osana kauppa- ja hallintotieteiden tiedekuntaa. Laitoksen oppiaineet ovat kuitenkin olleet olemassa jo pitkään.

Marko Martansaari aloitti kansantaloustieteen opinnot vuonna 2001. Aineen pariin houkutteli halu ymmärtää yleistä talouden hallintaa.

– Oikeastaan kaikkien olisi hyvä osata kansantaloustieteen perusteet. Mediassa ja täällä yliopistollakin pääsee ihmisten suusta usein sammakoita kun puhutaan talouden toiminnasta. Kun ymmärtää talouden perusteet, oppii ymmärtämään paremmin myös poliitikkojen puheita ja vetämään niistä omia johtopäätöksiä.

Kansantaloustieteen opiskelu keskittyy enemmän teoriaan kuin käytäntöön.

– Kansantaloustieteelle on ominaista vahva teoriapohja. Teoreettinen ajattelutapa muodostuu vähitellen, eikä ensimmäisenä vuonna kannata hätääntyä, jos ei vielä ymmärrä kaikkea.

Kokonaiskuva rakentuu pikkuhiljaa opintojen edetessä.

Kansantaloustieteen teoreettista osaamista tasapainottavat enemmän käytäntöön keskittyvät sivuaineet.

– Työmarkkinoiden kannalta kansantaloustiede on monipuolinen aine. Sivuaineiksi voi ottaa mitä tahansa, ja ne pitkälti määrittävät, minkälaisiin töihin tulevaisuudessa sijoittuu. Sivuaineet kannattaakin valita oman mielenkiinnon mukaan.

Martansaari on itse lukenut sivuaineina laskentatointa, tilastotiedettä ja yritysjuridiikkaa. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa ura pankissa. Kansantaloustieteiden asiantuntijat eli ekonomistit sijoittuvat pankkien ohella töihin muun muassa sijoitus- ja vakuutusyhtiöihin, taloushallintoon, tutkijoiksi ja julkiselle sektorille.

Laskentaekonomit ovat arvostettuja asiantuntijoita

Myös laskentatoimen lehtori Eeva-Mari Ihantola painottaa sivuaineiden merkitystä.

– Tampereen yliopiston ehdoton vahvuus on monialaisuus ja sivuainemahdollisuuksien runsaus. Sivuainevalintojen avulla opiskelija voi suunnata tutkintoaan haluamallaan tavalla. Oman tiedekunnan aineiden lisäksi kannattaa tutustua myös muiden tiedekuntien ainevalikoimiin. Lisäksi myös Tampereen teknillisessä yliopistossa on tarjolla useita laskentatoimen opiskelijalle sopivia kursseja. Työelämälähtöinen koulutus ja monipuoliset sivuainemahdollisuudet tekevät Tampereella suoritetusta tutkinnosta erittäin kilpailukykyisen työmarkkinoilla.

Tampereen yliopistosta valmistuneet laskentaekonomit ovatkin sijoittuneet työmarkkinoille erittäin hyvin. Ihantolan mukaan laskentaekonomit ovat yrityksissä arvostettuja asiantuntijoita ja palkkatasokin on hyvä.

-Moni laskentatoimen opiskelija työllistyykin jo opiskeluaikanaan ja saa tätä kautta tarpeellista käytännön kokemusta sekä usein myös aiheen kandidaatin- tai pro gradu -tutkielmaa varten.

Tyypillisiä tehtäviä laskentatoimesta valmistuneille ovat taloushallinnon johto-, suunnittelu- tai asiantuntijatehtävät yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa, tilintarkastusalalla, rahoitusalalla sekä erilaisissa tutkimus- ja koulutusorganisaatiossa.

Laskentatointa opitaan tekemällä

Ihantolan mukaan laskentatoimen opiskelijalta vaaditaan tunnollisuutta, ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä.

– Meillä opiskeluun kuuluu paljon erilaisia projektitöitä ja harjoituksia, opiskelu ei ole pelkkiä luentokursseja. Laskentatointa opitaan tekemällä, Ihantola painottaa. Työmarkkinoilla vaaditaan liiketoiminnan laaja-alaista ymmärtämistä, analyyttistä ongelmanratkaisukykyä ja tietysti laskentatoimen hyvää hallintaa. Kansainvälistyminen ja globalisoituminen johtaneet siihen, että kielitaito, kulttuurien tuntemus sekä kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ovat tulleet entistä tärkeämmiksi ominaisuuksiksi laskenta­ekonomille.

Opiskelijalle halutaankin antaa hyvät mahdollisuudet myös kansainvälistymiseen. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu toimii aktiivisesti yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Vuosittain Tampereelta lähtee noin sata opiskelijaa vaihto-oppilaaksi, ja saman verran vastaanotetaan ulkomaisia vaihto-oppilaita. Myös opettajien vaihto lisääntyy koko ajan. Lisäksi tutkinnossa on myös laajat kieliopintomahdollisuudet, ja opiskelijoille on tarjolla useissa oppiaineissa myös englanninkielisiä kursseja.

Taloustieteiden laitoksella opiskelijoiden ja henkilökunnan välit ovat mutkattomat, vakuuttavat Marko Martansaari ja Eeva-Mari Ihantola

Henkilökunta helposti lähestyttävää

Martansaaren mukaan myös kansantaloustiede vaatii opiskelijalta analyyttistä ajattelukykyä. Myös hyvät matemaattiset taidot ovat tärkeät, sillä varsinkin pidemmällä opinnoissa kurssikirjat ovat melko matematiikkapainotteisia. Lukion pitkän matematiikan oppimäärän hallinta ei ole välttämätöntä, mutta se on suotavaa.

– Jos matematiikka ei ole hallussa, kannattaa ja täytyy mennä matematiikan harjoituskursseille, joita täällä on tarjolla. Luennoille on turha mennä raapimaan päätään, jos pohjatiedot eivät ole kunnossa.

Martansaari on pitänyt kansantaloustieteen opiskelusta. Erityisesti hän kehuu laitoksensa henkilökuntaa.

– Henkilökunta on todella mukavaa ja joustavaa. Heidän kanssaan on helppo tulla toimeen ja he myös neuvovat opiskelijaa aina tarvittaessa.

Lopuksi Martansaari muistuttaa, että opiskelun lisäksi elämässä on hyvä olla muutakin.

– Vaikka valtio pyrkii lyhentämään opiskeluaikoja, ei opintoja kannata väkisin kiirehtiä. Kannattaa käydä opiskelijabileissä ja harrastaa jotakin opiskelun ohessa. Työelämässä ehtii kuitenkin viettää opiskelun jälkeen kymmeniä vuosia.

Teksti: Jussi Heinonen (2005)
Kuvat: Samuli Huttunen (2005)