
Opiskelija Anni Jäntin (vas.) ja Eija Mäkisen (oik.) mukaan vain harva pärjää ilman kunnallisalan tuntemusta. Viidennen vuoden opiskelija Anni Jäntti osallistuu aktiivisesti myös ainejärjestön, Hallat, toimintaan.
Tampereen yliopisto on Suomessa ainoa paikka, joka tarjoaa mahdollisuuden opiskella kunnallistieteitä laaja-alaisesti. Kunnallisalan opetus on aloitettu jo 1920-luvulla. Kunnallisalan yliopisto-opinnot tunnetaan kuitenkin nuorten keskuudessa aivan liian huonosti.
– En minäkään ollut alasta aikaisemmin kuullut. Se vain sattumalta löytyi, kun selasin Tampereen yliopiston www-sivuja, muistelee kunnallispolitiikan opiskelija Anni Jäntti omaa pääsykoekevättään.
Jäntti opiskelee yhdyskuntatieteiden laitoksella kunnallispolitiikkaa viidettä vuotta ja on ollut valintaansa tyytyväinen.
– Valitsin kunnallispolitiikan sen monitieteisyyden takia. Siinä yhdistyvät talouden, oikeuden ja politiikan osaaminen, Jäntti kuvailee.
Kunnallisoikeuden ja oikeustieteiden laitoksen lehtori Eija Mäkinen valmistui alun perin juristiksi Turun yliopistosta. Mäkinen on toiminut ennen Tampereen yliopistoon tuloaan muun muassa kunta-alan lakimiehenä ja oikeusavustajana.
– Kunnallisalan opinnot koostuvat osaksi pakollisista pääaineopinnoista: kunnallispolitiikasta, kunnallisoikeudesta ja kunnallistaloudesta, Mäkinen kertoo.
Lehtori Eija Mäkinen ahertaa opetuksensa ohessa myös tutkimuksen parissa.
Kunnallispolitiikan opiskelijalle kunnallisoikeuden ja kunnallistalouden opiskelun on tarkoitus tarjota opiskelijalle monipuoliset tiedot kuntien toiminnasta.
– Kunnallisoikeus määrittää ne reunaehdot, jonka sisällä kunta voi toimia. Kunnallisoikeuden lisäksi kunnallispolitiikan opiskelijan täytyy tuntea talouden asettamat rajat kuntien toiminnalle, lisää Mäkinen.
Sama periaate koskee myös kunnallistalouden ja kunnallisoikeuden opiskelijoita.
– Kunnallispolitiikka voikin tuntua hieman harhaanjohtavalta nimeltä. Oppiaineessa on kyse kuntien johtamisesta ja hallinnosta”, Jäntti kertoo.
Kunnallispolitiikan monitieteellisyyden hahmottamista testataan jo valintakokeessa. Jäntti huomauttaakin, että valintakoekirjasta täytyy osata huomata kunnallisalan eri osa-alueet, koska samalla valintakokeella opiskelijat valitaan kolmeen eri pääaineeseen. Jäntin mukaan opiskelemaan oli melko helppo päästä, mutta kirjojen ulkoa opettelu ei silti riittänyt. Jäntti muutti opiskelemaan Tampereelle Kajaanista suoraan lukion penkiltä.
– Valintakokeessa paino on teorioiden osaamisella, ettei sisälle pääse vain sellaisia hakijoita, joilla on jo käytäntö hallussa, Mäkinen huomauttaa.
Alan opiskelijat koostuvatkin hyvin erilaisista ja -ikäisistä osaajista.
– Esimerkiksi joskus jonkun pienen kunnan kunnanjohtaja tulee täydentämään opintojaan, kertoo Mäkinen.
Kunnallisalalle pääsi sisälle viime vuonna alle puolet hakijoista. Mäkinen näkeekin alan olevan nousuvaiheessa.
– Me elämme maailmassa, jossa kuntarakenneuudistukset ja koko hallinnon kenttä ovat muuttumassa. Kunnallisalan merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi, Mäkinen uskoo.
Kunnallisalan opintojen tärkeys näkyy Mäkisen mukaan myös siinä, että kunnassa on vaikea olla töissä, jos ei ymmärrä, miten kunta toimii. Mikä tahansa ammattiryhmä, olipa kyse sosiaalityöntekijöistä tai insinööreistä, on aika heikoilla ilman kunnallisalan tuntemusta.
Kunnallispolitiikan opiskelijalla on mahdollisuus lähteä vaihtoon tai töihin ulkomaille. Jäntti oli itse vaihdossa Saksassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kautta. Kunnallispolitiikan opiskelijoilla on mahdollisuudet muun muassa EU- ja muihin kansainvälisiin tehtäviin. Viimeisimmät kosketukset Jäntillä ja Mäkisellä on Riikasta, johon 27 kunnallispolitiikan opiskelijaa ja osa henkilökunnasta matkustivat viime keväänä. Matka oli kunnallistieteiden ainejärjestön Hallat ry:n järjestämä.
– Matka kuului kunnallishallinto eri maissa -kurssille ja matkaan liittyvistä harjoitustehtävistä sai myös opintopisteitä, Jäntti muistelee hymyillen.
Hän on osallistunut muutenkin aktiivisesti ainejärjestön toimintaan toimiessaan muun muassa puheenjohtajana.
Kaikki kunnallispolitiikan opiskelijat eivät mene suoraan kunnanjohtajiksi, vaikka Mäkinen toteaa näinkin käyneen. Suurin osa opiskelijoista sijoittuu hallintopäälliköiksi, kunnansihteereiksi, talousjohtajiksi ja muihin kunnallisiin tehtäviin. Myös kolmas sektori ja yritysmaailma tarvitsevat kunta-alan osaajia. Kunnallisalan kasvatteja on noussut myös sisäasiainministereiksi ja eduskunnassa on Tampereen yliopiston kunnallisalan kasvatteja kansanedustajina.
Kunnallistieteen opiskelijoiden suosimia sivuainevalintoja ovat hallintotiede, valtio-oppi ja ympäristöpolitiikka.
– Opiskelijoiden kannalta rikastavaa on, että kunta-alan tukemiseksi voi valita mitä tahansa sivuaineita esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa tai taidehistoriaa, Mäkinen sanoo.
Jäntti on valinnut sivuaineiksi kunnallisoikeuden, hallintotieteen, kieliä ja Eurooppa-opintokokonaisuuden. Tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia Jäntillä ei ole.
– Erilaiset asiantuntija- ja kehittämistehtävät kiinnostavat. Myös ministeriössä voisi olla mielenkiintoisia töitä, Jäntti pohtii.
Tällä hetkellä hän odottaa gradunsa arviointia ja suorittaa viimeisiä pakollisia opintojaan.
Lähde: Ura- ja rekrytointipalvelut
Teksti: Mari Karppinen (2005)
Kuvat: Hannu Kivimäki (2005)
YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yksiköt
Yhteystiedot
AJANKOHTAISTA
Avoimet työpaikat
Koulutusuudistus 2012
Rehtoriblogi
Tampereen yliopiston normaalikoulu
» lisää ajankohtaisia
PALVELUT
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainväliset asiat
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
» lisää palveluita
OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle
SÄHKÖISET PALVELUT
Intra
Moodle / TYT Moodle
Nelli
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
Tamcat
Webmail
Wentti