Politiikan tutkimuksen laitoksella opitaan ymmärtämään

Politiikan kuviot ja kiemurat hahmottuvat Sohvi Hämäläiselle ja Jaana Rantaselle.

Elävä, muuttuva, ajan hermolla oleva, kuvailevat Sohvi Hämäläinen ja Jaana Rantanen oppiaineitaan valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa.
Politiikan tutkimuksen laitoksen kaksikon opiskelun erottavat painotukset: valtio-oppi hahmottaa poliittisten järjestelmien toimivuutta uusia näkökulmia avaamalla. Valtio-opista aikoinaan eriytynyt kansainvälinen politiikka taas tutkii valtioiden välisiä suhteita ja ulkopolitiikkaa.

Politiikka todellisuudessa arkinen asia

Varsinkin nuoret kokevat politiikan vaikeaksi, tylsäksi ja etäiseksi asiaksi. Se mielletään peliksi, jossa tummapukuiset miehet ajavat mersuilla ja lounastavat valtion piikkiin.

– Politiikka-sanalla on tietty arvolataus, myöntää Rantanen.

– Kyse on kuitenkin tavallisista asioista, ei mistään tähtitieteellisestä, Hämäläinen lisää.

Politiikan opiskelu antaa vastauksia ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin, kuten siihen, miksi passia käytetään, mikä oikeastaan on EU ja miksi siihen kuulumme. Valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa tullaan opiskelemaan, jotta tietoisuus yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista kasvaisi.

– Täältähän ne tulevaisuuden johtajat valmistuvat, Hämäläinen naurahtaa.

Itse räätälöity ammatti

Laitos ottaa sisään vuosittain 50 opiskelijaa. Pääsykoe testaa kokelaiden soveltuvuutta alalle kirjan ja ajankohtaisten tehtävien avulla. Sivuainevalinnat antavat omalle päämäärälle suunnan, sillä politiikan opiskelu ei valmista suoraan ammattiin. Opiskelijat valitsevat usein aineita ristiin laitoksen sisällä. Muita yleisiä sivuainevalintoja ovat oikeus- ja hallintotieteet.

Valmistuneiden työskentelymahdollisuudet ovat laajat: suuntautua voi viestintätehtävistä kunnan johtoportaan toimiin. Esimerkiksi kansanedustaja Rosa Meriläinen on eräs tunnettu laitokselta valmistunut.

Inhimillistä opetusta ja toiminnan kirjoa

Suhteellisen pieni laitos mahdollistaa henkilökohtaisen opetuksen ja tiiviin yhteishengen. Ryhmäkoot ovat inhimillisiä, eivätkä massaluentojen tapaisia karjamarkkinoita. Opinnoista noin puolet suoritetaan kirjatentein, joten nopeasti eteneminenkin on mahdollista. Yleensä laitoksella kuitenkin viihdytään tavallista pidempään.

– Ei näitä asioita neljässä tai viidessäkään vuodessa oikein pysty omaksumaan, Hämäläinen huudahtaa.

Pulaa vapaa-ajan virikkeistä ei politiikan opiskelijalla varmasti ole. Ainejärjestö Iltakoulu on monessa mukana. Ulkomaille tehdyt ekskursiot ovat olleet oiva tilaisuus katsastaa, millainen tuleva työpaikka mahtaisi olla.

– Iltakoulu toteuttaa itsensä näköistä toimintaa. Pikku piirin ylikin voi pyöriä, toteaa hallituksessa toista kautta vaikuttava Hämäläinen. Siitä esimerkkinä on esimerkiksi yhteinen Plan-kummilapsi Kamerunista.

Teksti: Susanna Vilpponen
Kuva: Emmi Marttinen
2006