Haasteita ja löytöjä lääketieteellisestä

– Lastenlääkäriksi erikoistuminen on ollut pitkäaikainen haaveeni, mutta enää en ole varma, sanoo Teemu Luoto.

Lääkärisarjoja tulee seurattua satunnaisesti, sillä meillä on koulussa riittävästi ”lääkärileikkejä”, naureskelee lääketieteen kolmannen vuoden opiskelija Teemu Luoto.

Ei pelkkää pänttäämistä

Luoto aloitti opinnot armeijan ja välivuoden jälkeen syksyllä 2004. Hän kävi valmennuskurssin ja pääsi ensimmäisellä kunnon yrityksellä sisään. Hän ei ole joutunut pänttäämään niin paljoa, kuin oletti.

– Tenteistä pääsee kyllä läpi, mutta täällä opiskellaan tulevaisuutta varten.

Lääketieteen opiskelijan on haluttava opiskella läpi elämän. Tieto muuttuu ja lisääntyy jatkuvasti, ja muutoksessa on pysyttävä mukana, myös viisikymppisenä.

Rentoa mieltä on kuitenkin pidettävä yllä. Siinä auttaa ainejärjestö TLK (Tampereen lääketieteen kandidaattiseura), joka järjestää esimerkiksi jokasyksyiset vuosijuhlat. Siellä tytöillä on iltapuvut ja pojilla frakit. Jokainen vuosikurssi valitsee isännän ja emännän, jotka huolehtivat yleisestä viihtyvyydestä, ja pitävät yhteyttä opetushenkilökunnan kanssa.

Kuuden vuoden opiskelu

Lääketieteen lisensiaatin koulutuksen kuudesta vuodesta ensimmäiset kolme ja puoli vuotta opiskellaan enemmän teoriaa, mutta käytäntö kulkee jatkuvasti mukana. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta opiskellaan sairaalaympäristössä. Erikoistuminen vie taas vuosia ja vaihtoehtoja on runsaasti; esimerkiksi kirurgian erikoisalojakin on useita.

Työharjoitteluun mennään kolmantena vuonna. Luotokin suuntasi joulukuussa Seinäjoelle. Neljännen vuoden jälkeen voi tehdä sijaisuuksia ja viikonloppupäivystyksiä terveyskeskuksissa.

Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetus on ongelmalähtöistä. Luoto selittää, että opiskelijat pohtivat ryhmissä tutoropettajan johdolla, mikä esimerkkipotilasta voisi vaivata. Sitten opiskellaan aiheesta. Seuraavalla tapaamiskerralla käydään läpi, mitä on opittu.
Ylöjärveltä kotoisin olevalle Luodolle Tampereen lääketieteellinen oli helppo ratkaisu.

– Tuttu ja turvallinen kaupunki ja lisäksi hyvän opinahjon maineessa oleva tiedekunta. Päivääkään en ole alan valintaani katunut.

Oikealla suhtautumisella onnistuu

– En minäkään tykännyt verikokeista, eikä niiden ottaminen aluksi tuntunut mukavalta. Ajan mittaan kaikesta tulee rutiinia.

Ruumiinavaukset ovat osa koulutusta. Aluksi ne tuntuivat hieman epämiellyttäviltä, Luoto myöntää, mutta niihin täytyy vain osata suhtautua oikein.
Avauksissa voi nähdä käytännössä oppimiaan asioita. Myös omaa kehoaan Luoto on alkanut pohtia ja tarkkailla uudesta vinkkelistä.

Teksti: Verna Leinonen
Kuvaaja: Emmi Marttinen
2006