Logopediaa opiskellaan korvat höröllä

Lasten puheterapiassa voidaan käyttää käsinukkea keventämään tunnelmaa..

Me tutkimme puhetta, kieltä ja vuorovaikutusta sekä näiden häiriöitä ja kuntoutusta, esittelee viime syksynä logopedian professorin virkaan nimitetty Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka.

Puheopin laitoksen alainen logopedia on uusi oppiaine Tampereen yliopistossa. Ensimmäiset pääaineopiskelijat otettiin sisään syksyllä 2005. Koulutus antaa opiskelijoille valmiudet työskennellä niin puheterapeutteina kuin muissakin puheen ja kielen asiantuntijatehtävissä.

Logopedian opiskelu kannattaa, sillä työllistymisnäkymät ovat hyvät. Korpijaakko-Huuhkan mukaan opetusministeriö onkin katsonut, että koulutusta on lisättävä, sillä puheterapeuttien taidoille on tarvetta. Tästä syystä Tampereellakin on nykyään mahdollisuus opiskella logopediaa.

Valintakokeessa katsotaan, kuka on kuulolla

Logopedian kaksivaiheinen valintakoe sisältää sekä kirjallisen että suullisen osan. Ensimmäisessä vaiheessa 20 parhaiten menestynyttä hakijaa kutsutaan soveltavaan toiseen vaiheeseen, jossa arvioidaan muun muassa hakijan oppimiskykyä ja motivaatiota.

Pelkällä motivaatiolla ei kuitenkaan pääse logopediaa lukemaan, sillä opiskelijan on täytettävä tietyt fyysiset vaatimukset. Valintakokeen toisessa vaiheessa jokaisen hakijan onkin esitettävä audiogramminsa, eli kuulokäyränsä.

– Logopediaa on vaikea opiskella, jos on huono kuulo. Lievä toispuoleinen kuulonalenema ei kuitenkaan estä sisälle pääsyä, Korpijaakko-Huuhka selittää käytäntöä.

Puhumalla paras

Jos kuulo on kunnossa, mutta S suhisee ja R sorahtaa, ei kannata jättää hakematta, sillä opiskelijoiden omat puheviat ovat opetuksessa hyötykäytössä. Logopedian opiskelijat hoitavat niin omiaan kuin muidenkin puheopin laitoksen opiskelijoiden puhevikoja.

Korpijaakko-Huuhkan mukaan suunnitelmissa on myös yhteistyö Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n kanssa, jonka toteutuessa puhe- ja äänihäiriöistä kärsiviä opiskelijoita saataisiin mukaan logopedian opetukseen.

Puheterapeutti tarvitsee vuorovaikutustaitoja

Valmistuttuaan opiskelijat toimivat puheterapeutteina muun muassa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Oppiminen ei kuitenkaan lopu maisterinpapereihin.

– Puheterapeutilla on jatkokouluttautumisvelvollisuus. Alan tutkimus kehittyy koko ajan, ja tiedot on pidettävä ajan tasalla.

Puheterapeutin ammatissa korostuvat vastuu ja vuorovaikutustaidot. Työtä ohjaavat sekä puheterapeuttien ammattiliiton eettiset ohjeet että Suomen laki.

– Nopeita niksejä puhevikojen korjaamiseen ei ole. Väärästä äänenkäyttötavasta pois oppiminen vaatii aikaa ja sinnikästä harjoittelua. Puhevikoja hoidettaessa on lähdettävä asiakkaan omasta tilanteesta. Puhevika tai kielellinen häiriö on monelle potilaalle iso asia. Aikuisilla se vaikuttaa elämänlaatuun, lapsilla koko tulevaisuuteen.

Teksti: Maija Härmä
Kuva: Taru Ukkola
2006