Hyvä opettaja osaa kuunnella

Hiljainen tieto ohjaa opettajakoulutuksen valinnassa

Jouko Pullinen opettaa kuvataidetta Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksessa ja on osa-aikainen taiteilija.

Luokanopettajakoulutus on yksi suosituimmista koulutusohjelmista Tampereen yliopistossa. Joka vuosi koulutukseen hakee suuri määrä ihmisiä, joista sisään otetaan vain pieni prosentti. Kuvataiteen didaktiikan lehtorilla Jouko Pullisella on parinkymmenen vuoden kokemus pääsykokeista.

– Valitsematta jää paljon hyviä tyyppejä.

Eniten karsitaan ennen pääsykokeita, joten kokeisiin päästäkseen on täytynyt menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Myös työkokemus ja alan opinnot kerryttävät pisteitä.

Luovuutta ja motivaatiota

Pääsykokeissa on kirjallinen osio sekä soveltuvuuskoe, johon kuuluu kaksi ryhmätilannetta ja haastattelu.

Valinnassa on tarkat kriteerit, mutta niiden tulkinta on aina subjektiivista. Valitsijat käyttävät omaa hiljaista tietoaan ja yrittävät tunnistaa alasta oikeasti kiinnostuneet. Jonkinlainen sisäinen opettajuus tulisi hakijasta näkyä.

– Palkkoja ajatellen hakijalla täytyy olla kutsumus alalle. Hakijan on hyvä olla kiinnostunut ihmisistä ja tämän hetken koulutuspolitiikasta.

Yleinen luulo on, että hyvin ulospäinsuuntautuneet ihmiset pärjäävät soveltuvuuskokeessa. Pullisen mielestä siitä voi olla haittaakin. Opettajan pitää olla sosiaalinen, mutta päälle puhujat eivät kokeessa menesty.

– Mieluummin kannattaa kuunnella, mitä muilla on sanottavaa ja kehitellä sitä, kuin miettiä omaa seuraavaa puheenvuoroaan, neuvoo Pullinen ryhmäkeskustelua varten.

Pullinen itse arvostaa luovia ratkaisuja, eli sitä, ettei hakijalla ole aivan tyypillisin ajatuksenkulku. Myös tietynlainen karisma ja itsensä kanssa sinut oleminen ovat tärkeitä kriteerejä.

Pääsykokeissa voi vaikuttaa myös puhdas tuuri. Huono ryhmäkemia voi vaikuttaa yksilöiden suorituksiin. Pullinen ei kuitenkaan usko, että asia pääsee vaikuttamaan selvissä tapauksissa.

Laitoksella on kotoinen tunnelma

Luokanopettajakoulutuksesta valmistuu kasvatustieteen maistereita, jotka voivat opettaa peruskoulun alaluokilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa niin, että tulevaisuudessa maisterin tutkintoon voi ottaa laajan sivuaineen opetettavasta aineesta. Tällöin voi opettaa myös peruskoulun yläluokilla.

– On hyvä, että raja entisten ala- ja yläasteen välillä on hälventymässä.

Luokanopettajakoulutuksessa käytetään kasvatustieteen aineopinnoissa PBL- eli Problem based learning -menetelmää, joka tarkoittaa ongelmaperusteista opetussuunnitelmaa. Avainsanoja siinä ovat itseohjautuvuus ja opiskelijakeskeisyys. Ideana on se, että opiskelijoille annetaan työelämästä nouseva ongelma ratkaistavaksi.

Pullisen mukaan on sekä hyvät että huonot puolensa sillä, että laitos sijaitsee Hämeenlinnassa. Selvä, ammattiin valmistava linja on hyvä opiskelun kannalta, mutta sivuaineiden valinnanvaraa on vähän. Laitos muodostaa Normaalikoulun kanssa kampuksen, joten opiskelijoiden ei tarvitse matkustaa harjoittelukouluun.

Jouko Pullinen valmistelee näyttelyä metalligrafiikan töistään.

– Kaikki tuntevat toisensa, joten laitoksella on kotoista. Itse opiskelin täällä aikoinaan vuoden, ja välillä ilmapiiri tuntui holhoavalta. Toisaalta eivät opiskelijatkaan noudata kysymyksiensä kanssa vastaanottoaikoja.

Työn raskautta ei kannata pelätä

Koulu on vain pieni osa lapsen elämää, joten opettajan on huomioitava myös sen ulkopuolella tapahtuvat asiat. Lasten erilaisten ongelmien lisääntyessä myös koulutuksen ja opettajien on oltava ajan tasalla. Erityispedagogiikan merkitys kasvaa jatkuvasti.

Pullisen mielestä opettajan työn raskautta on kuitenkin turha pelätä etukäteen. Työ täytyy pitää työnä, ettei työuupumus iske.

– Vaikka koulutus antaa valmiudet työhön, täytyy opettajan myös kasvaa ihmisenä kaiken aikaa.

Pullisen mielestä alan työtilannetta on vaikea ennustaa. Nyt se on hyvä ja töitä saa varmasti jostain päin Suomea, mutta ilmaan on noussut kysymys siitä, koulutetaanko opettajia liikaa. Toisaalta samaan aikaan Helsingissä on vaikea saada sijaisia.

Pullinen on huomannut, että kyläkoulujen lakkauttaminen herättää intohimoja varsinkin vanhemmissa. Koulutus halutaan pitää tasokkaana.

– Suomessa on hyvä koululaitos. Olisi typerää lähteä murentamaan toimivaa järjestelmää.

Teksti: Anni Kakkola (2005)
Kuvat: Elina Mattila (2005)