Ettei lapsi vieraantuisi muista

Hämeenlinnan luokanopettajakoulutus korostaa opettajan työn yhteiskunnallista asemaa

– Luokanopettajan on tärkeä ymmärtää yhteiskunnallisia syitä ja mekanismeja sekä lasten ja nuorten maailmaa. Yksilön liittyminen osaksi yhteisöä on erityisen merkityksellistä tässä ajassa. Kansalaisuuteen kasvattamisen kautta opettaja rakentaa yhteiskuntaa, jossa yksilön vapaus ja vastuu ovat tasapainossa, Hämeenlinnan opettajakoulutusyksikön assistentti Jyri Lindén kertoo.

– Opettajan tehtävä on auttaa lasta ymmärtämään suomen lisäksi myös vieraita kulttuureja, Jyri Lindén ja Liisa Hakala sanovat.

– Haluamme, että lapsi löytäisi oman polkunsa ilman vieraantumisen tunnetta, liikunnanopettaja Liisa Hakala täydentää.

Ala-asteen kanssa samassa pihapiirissä

Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksen yksikkö sijaitsee Hämeenlinnassa, samassa pihapiirissä Hämeenlinnan normaalikoulun kanssa.

Luokanopettajaksi opiskelevat kuulevatkin päivittäin lasten puheensorinaa ja näkevät heidän kirmaavan haalareissaan välitunnille. Myös luokanopettajakoulutukseen kuuluvat harjoittelujaksot suoritetaan pääasiassa Hämeenlinnan normaalikoulussa. Liisa Hakala on työskennellyt liikunnanopettajana Hämeenlinnan normaalikoulussa 16 vuotta. Hänen mielestään työ on muuttunut paljon vuosien varrella.

– Lapset ovat entistä avoimempia ja sosiaalisempia. Opettajan auktoriteettiasemakaan ei ole enää yhtä ehdoton kuin aikaisemmin. Lapset ja nuoret kuitenkin odottavat opettajalta aikuisuutta, joka toisinaan tarkoittaa myös rajojen asettamista.

Hänen mielestään opettajan ammatissa on kaksi tasoa. Yhtäältä on tärkeää ymmärtää arjen kohtaamisen tärkeys koulupäivän moninaisissa tilanteissa. Toisaalta tulee nähdä, miten nämä kohtaamiset, kasvatustyö ja sen ehdot liittyvät yhteiskunnallisiin ja globaaleihin yhteyksiin. Tämä tekee työstä haastavaa, mutta mielenkiintoista.

Opettajan työ on ainut vaihtoehto

Jyri Lindénin mukaan opettajaksi hakeudutaan selkein perustein. Monet hakijat eivät voisi kuvitellakaan tekevänsä muuta työtä.

– Huomaan jo haastattelutilanteessa, että hakijoiden arvot ja elämänkatsomus ovat yllättävän samanlaisia. Heillä on myös vilpitön halu auttaa ja olla mukana lasten ja nuorten elämässä. Opiskelijoiden innostuneisuuden huomaa myös siitä, että Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksessa keskeyttäneitä ei ole. Ala on tunnetusti naisten suosiossa, mutta viime vuosina myös miehet ovat innostuneet kouluttautumaan luokanopettajiksi. Noin viidesosa opiskelijoista on miehiä.

Osa yhteiskuntaa, muttei kilpailuyhteiskuntaa

Lindénin ja Hakalan mielestä koulun tulee olla aktiivinen toimija yhteiskunnassa, muttei poliittisten päätösten väline. Koulu on yhteiskunnallisesti neutraali instituutio, ei osa kilpailuyhteiskuntaa.

Heidän mukaansa koulu vedetään mukaan epäolennaisiin kiistoihin esimerkiksi kasvatusvastuusta, vaikka ensisijaista olisi kysyä, mihin lapsia kasvatetaan ja kuka tai mikä sen yhteiskunnassamme tekee. Ristiriitaisten toiveiden keskellä syyttävä sormi osoittaa herkästi koululaitoksen suuntaan.

– Pitää osata sanoa ei joillekin tehtäville, joita yhteiskunta asettaa. Suomalaisen koulun perustehtävänä on edelleen edistää demokratiaa ja puolustaa jokaisen ihmisen mittaamatonta arvoa, Lindén ja Hakala toteavat.

Teksti: Laura Peräsalo
Kuva: Maija Saari
2007