Filosofit ovat harvoin uraohjuksia

- Filosofia on enemmän kuin oppiaine, se on harrastus, hehkuttaa filosofian opiskelija Tintti Tupola, ja filosofian laitoksen assistentti Mika Kiikeri nyökyttelee innoissaan hyväksymistään.

- Filosofiaa tulee opiskelemaan ihmisiä, jotka kuitenkin lukisivat alan kirjallisuutta omalla ajallaan, jos tänne eivät pääsisi, Kiikeri vakuuttaa.

Filosofian ammattilaisen ja opiskelijan innokkaasta keskustelusta näkee selvästi, että heille filosofia on todella tärkeää.

- Harvoin tänne tulee "uraohjuksia", jotka tahtovat vain nopeasti työelämään. Filosofian opiskelijat eivät yleensä ole kiinnostuneita nopeasta pääsystä bruttokansantuotteen kasvattajiksi, vaikka valtiovalta sitä tuntuu nykyisin edellyttävän sekä opiskelijoilta että yliopistoilta, Kiikeri miettii filosofian opiskelijoita.

- He haluavat kaivaa esiin erilaisia filosofisia traditioita ja tutustua niihin pintaa syvemmältä. Moni haluaa myös tuoda mukaan oman osansa tutkijoina ja opettajina, Kiikeri jatkaa tyypillisen filosofian opiskelijan kuvan hahmottamista.

Tupolan mukaan filosofian opiskelijoita yhdistää lähinnä kiinnostus filosofisiin kysymyksiin. Kiikeri puolestaan arvelee, että filosofia vetää puoleensa yleensä tietynlaisia ihmisiä.

- Filosofian opiskelijoille on yleensä tärkeää itsensä kehittäminen ja kasvattaminen, Kiikeri toteaa. - Mutta ei filosofian opiskelu myöskään sulje pois uraorientoitumista, hän vakuuttaa.

Filosofia kiehtoo aina

Tupola opiskelee filosofiaa kolmatta vuotta ja toimii samalla filosofian opiskelijoiden ainejärjestön Aatoksen puheenjohtajana.

- Filosofia kiinnosti minua. En tiennyt, mitä muutakaan olisin tehnyt, hän selittää päätymistään filosofian opiskelijaksi. Filosofia on kiinnostanut ihmisiä jo tuhansia vuosia. Joka vuosi vajaa pari sataa ihmistä hakee Tampereen yliopiston filosofiaa opiskelemaan.

- Filosofia kiinnostaa, koska se pohtii elämän peruskysymyksiä, Tupola yrittää kiteyttää filosofian kiehtovuuden syitä.

- Niin, ja se antaa käsitteellisiä eväitä katsoa asioita eri kulmista; esittää kysymyksiä, joita arkielämässä ei kysytä, kuten esimerkiksi voiko aisteihin luottaa, mitä on tieto ja mistä oleva koostuu, Kiikeri lisää.

Filosofiaa pääsee lukemaan vuosittain viitisentoista uutta opiskelijaa. Kun hakijoita on kymmenen kertaa tämän verran, on itsestään selvää, että kokeisiin täytyy valmistautua hyvin. - Luin pääsykokeisiin ihan mielettömästi, Tupola tunnustaa.

Tupola kävi pääsykokeissa kolme kertaa, ennen kuin yliopiston ovet aukenivat hänelle.
- Vain harva pääsee tänne ensimmäisellä kertaa, hän toteaa. Kiikerin mukaan monet tulevat filosofian alalle myöhemmällä iällä. Esimerkiksi tänä vuonna filosofian opinnot aloitti valmistunut opettaja ja diplomi-insinööri. Kiikeri on itsekin siirtynyt filosofiaan toiselta alalta.

- Opiskelin aluksi sosiologiaa, mutta sitten nämä asiat alkoivat kiinnostaa enemmän. Monet filosofian professoritkin ovat alun perin olleet matemaatikkoja tai psykologeja, Kiikeri selvittää.

Pieni laitos lähentää välejä

Filosofian yksikkö on melko pieni. Tupolan mukaan ainejärjestössä toimii aktiivisesti noin 30 opiskelijaa. Pienessä yksikössä on hyvät puolensa. - Täällä on läheinen yhteistyö laitoksen ja opiskelijoiden välillä. Ihmiset tuntevat toisensa ja varsinkin aktiivisiin opiskelijoihin on helppo tutustua, Kiikeri kehuu.

Tupola on samaa mieltä Kiikerin kanssa.
- Laitoksen henkilökuntaa on helppo lähestyä, hän vakuuttaa.

- Yksikön pienuudesta huolimatta täällä ovat edustettuna monet filosofian alat. Laitoksen tutkijat ja opettajat harrastavat muun muassa filosofian ja logiikan historiaa, tieteenfilosofiaa, mannermaisen nykyfilosofian klassikoita, liikunnan filosofiaa, ympäristöfilosofiaa ja amerikkalaista pragmatismia. Nämä harrastukset näkyvät myös laitoksen opetustarjonnassa, Kiikeri lisää.

Vaikka filosofia on perinteisesti ollut miehinen ala, on filosofian yksikössä nykyään suurin piirtein yhtä paljon miehiä kuin naisiakin. Sivuaineilijoista jo suurin osa on naisia.

Sivuaineilla ammattiin

Sivuaineilla on tärkeä osa tulevaisuuden suunnitelmissa kaikissa aineissa, mutta varsinkin sellaisissa, joista ei suoraan valmistu ammattiin. Tampereen yliopistossa on vapaa sivuaineoikeus, joka sopiikin hyvin filosofian opiskelijoille. Kiikerin mukaan filosofian opiskelija voi ottaa sivuaineeksi lähes mitä aineita tahansa. Kaikki aineet sopivat hänen mukaansa filosofiaan.

- Itse luin sivuaineena matematiikkaa, sosiologiaa ja yleistä kielitiedettä, kaikki kolme eri tiedekuntien oppiaineita. Kiikeri kuitenkin arvelee, että taideaineet ovat erityisen suosittuja sivuaineita.

- Yhteiskuntatieteellisestä otetaan myös paljon sivuaineita. Esimerkiksi sosiologia, psykologia ja historia ovat yleisiä sivuaineita, Tupola lisää. Tutkijan ammatista haaveileva Tupola lukee sivuaineinaan naistutkimusta, psykologiaa ja tiedotusoppia.

- Oikeiden aineiden valinta asettaa paljon haasteita opiskelijalle, Kiikeri muistuttaa. Hänen mukaansa yliopiston kuuluisaa akateeminen vapaus vaatii opiskelijoilta paljon.

Myös Tupola on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa filosofian opiskelija tarvitsee mielikuvitusta sivuainevalinnoissaan, jotta pääsee haluamalleen alalle.

Teksti ja kuvat:
Heidi Asplund, 2004