Toimittaja tuottaa ja tulkitsee

Professori Janne Seppänen on mies tiedotusopin toisen valintakoekirjan, "Katseen voiman", takana. [valintakoekirjana vuonna 2007]

Tiedotusoppi on Tampereen yliopiston valintakokeiden suosituimpia oppiaineita. Yliopistossa voi opiskella joko kirjoittavaksi toimittajaksi tai kuvajournalistiksi. Professori Janne Seppäsen mukaan valintakokeella pyritään löytämään lahjakkaita ja sinnikkäitä ihmisiä, joilla on medialukutaitoa, sekä kykyä kirjalliseen ja visuaaliseen ilmaisuun.

– Valintakokeessa painottuu myös taito soveltaa tutkimustietoa käytännön ilmiöiden, kuten tekstien ja kuvien, tulkintaan, Seppänen sanoo.

Katseen voima, toinen valintakoekirjoista, onkin Seppäsen käsialaa [valintakoekirjana vuonna 2007, nettitoimittajan huom.]. Kirjan teemat, kuten katse, visuaalisuus ja kuvanlukutaito, ovat tärkeitä kaikille kuvallisessa kulttuurissamme toimiville journalisteille.

– Jotta voisi ymmärtää ja analysoida kuvia, on myös ymmärrettävä, mitä ovat katse ja katsominen.

Tiedotusoppiin kuuluu myös vahva yhteiskuntatieteellinen näkökulma. Tampereen yliopiston historia yhteiskunnallisena korkeakouluna on yksi syy painotukseen, mutta ei suinkaan ainoa.

– Journalisti työskentelee osana yhteiskuntaa, ja hän rakentaa omalla työllään – esimerkiksi lehtijutuilla – yhteiskunnallista todellisuutta. Esimerkiksi talousjournalismilla on merkitystä myös itse talouden toiminnan kannalta, Seppänen sanoo.

Tiedotusopin laitos on hyvin kansainvälinen, ja yhteistyöverkostot ulkomaille ovat hyvät. Kansainvälisestä vaihto-opiskelusta kiinnostuneille on tarjolla paikkoja ympäri maailmaa, ja suuri osa opiskelijoista suorittaakin opintoja myös ulkomailla.

Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, ja tutustuminen journalistiseen työhön alkaa jo ensimmäisenä syksynä. Vuonna 2006 valmistunut uusi harjoitustoimitus televisiostudioineen tarjoaa opiskelulle hienot puitteet, ja pakollinen harjoittelu tiedotusvälineissä puolestaan takaa sen, ettei kukaan toimittajaksi valmistuva jää ilman arvokasta työkokemusta.

Seppäsen mielestä keinotekoisesta käytännön ja teorian erottelusta olisikin hyvä päästä eroon.

– Teoriaa on myös tutkivan asenteen ottaminen toimittajan työn ammatillisiin käytäntöihin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimuksen avulla voi myös kehittää ammattikäytäntöjä ja tehdä uusia avauksia journalistiseen työhön.

Sivuaineensa opiskelija voi valita vapaasti. Varsinaisia suosituksia ei ole, joten valinnat kannattaa tehdä oman kiinnostuksen ja työelämän tavoitteiden mukaan.
– Ammatillisten perusvalmiuksien opetteleminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta arvoa tulisi antaa myös itsensä sivistämiselle, Seppänen muistuttaa. Hän on itse valmistunut sosiologiksi ja työskennellyt sen jälkeen useita vuosia journalistina eri tehtävissä kulttuuritoimittajasta uutispäällikköön. Tiedotusopin laitoksella nykyään työskentelevän Seppäsen erikoisalaa ovat visuaalisen kulttuurin tutkimus ja kuvajournalismi.

Haluatko lehtikuvaajaksi?

– Tampereen yliopisto on ainoa paikka Suomessa, jossa kuvajournalismia voi opiskella yliopistossa ja kiinteässä yhteydessä muuhun journalistiseen opiskeluun. Kuvajournalismin linja on ollut kovan työn tulos ja pitkäaikainen unelma lehtikuvaajille. Nyt se on viimein saanut vakituisen aseman, Seppänen iloitsee.

Kuvajournalismin linjalle valitaan vuosittain kuusi pääaineopiskelijaa. He suorittavat ensimmäisenä opiskeluvuonna pääosin samat perusopinnot kuin muutkin tiedotusopin opiskelijat. Kuvajournalistiopiskelijoiden Katse-lehti antaa kirjaimellisesti hyvän kuvan siitä, mitä linjalla tehdään.

http://katse.uta.fi
http://www.365.fi

Teksti: Tatu Blomqvist
Kuva: Maija Tammi,
2006