Tiedotusopissa aapiskukko laulaa

Siinä tapauksessa, että tiedotusoppi kuulostaa oppiaineena hämärältä, kannattaa ajatella toimittajia. Yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan aineen päätarkoituksena on nimittäin kouluttaa ammattitaitoisia journalisteja, joilla on tietoa päässä mutta myös sana hallussa.

Kielellisestä puolesta kantaa suuren vastuun lehtori Sirkka Wahlstén, jolle pilkun täsmällinen sijainti ei ole yhdentekevä asia.

– Tärkeä osa tätä koulutusta on varmistaa, että maassamme riittää kielenosaajia, Wahlstén toteaa. Ei mikään pieni tavoite.

Suomalainen luottaa painettuun sanaan, joten tiedotusopissa pyritään
varmistamaan, että sanat ja pilkut ovat oikealla paikallaan!

Aapinen tutuksi

Tiedotusopin opiskelijoille kielenhuolto on olennainen osa koulutusta, jonka ensimmäisenä tavoitteena on valmistaa opiskelijat yhteiskuntatieteiden kandidaateiksi.

Kolmen vuoden aikana ehditään käydä läpi suomen kielen opintoja 18 opintopisteen verran. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos tarjoaakin enemmän kieliopintoja kuin mikään vastaavanlainen koulutus Suomessa.

– Hyvä kielentuntemus on tärkeätä, koska suomalainen luottaa painettuun sanaan. Jos lehdessä kirjoitetaan asiat tietyllä tavalla, lukijat alkavat tehdä samoin, vaikka se olisi kieliopillisesti väärin, Wahlstén kertoo.

Kieliopetus ei tosin rajoitu ainoastaan pilkkujen viilaamiseen tai järjestyslukujen kertaamiseen.

Tavoitteena ei ole pelkästään opettaa, kuinka kirjoittaa oikein, vaan myös opastaa, kuinka kirjoittaa hyvin. Opiskelun aikana syvennytään kirjoittajan tyylin hiomiseen, mutta myös persoonalliseen ilmaisuun kannustetaan.

– Oma ilmaisu on erittäin tärkeä. Opetuksessa otetaan huomioon myös se, että on muitakin kuin pelkkiä uutistekstejä, Wahlstén sanoo hymyssäsuin.

Yhteiskuntatietoisia, käytännön toimittajia

Toisen vuoden opiskelun jälkeen suoritetaan neljän kuukauden mittainen harjoittelujakso, jolloin on mahdollista mennä töihin sanomalehteen, televisioon tai vaikka radioon.

Ei vain harjoittelussa, vaan koko opetuksessa painotetaan alusta alkaen tekemällä oppimista. Tiedotusopin kirjoitusharjoitukset eivät kuitenkaan tyrkkää ketään kohti printtijournalismia, vaan määränpää on vapaa.

– Tarkoituksena on kouluttaa kaikenlaisia toimittajia. Lisäksi osa opiskelijoista päätyy tiedottajiksi ja osa jopa tutkijoiksi, Wahlstén kertoo leppoisasti.

Vapaa sivuaineoikeus takaa sen, että jokainen voi päättää, miten laajan ja millaisen yleissivistyksen hän itselleen haluaa kartuttaa. Tiedotusopissa painotetaan kuitenkin vahvasti yhteiskunnan rakenteiden tuntemusta. Monet opiskelijat päätyvätkin lukemaan sivuaineina muun muassa valtio-oppia tai kansainvälistä politiikkaa.

Kävelevät sanakirjat

Wahlsténin aika ei kulu ainoastaan opiskelijapolojen kielioppivirheiden korjaamisessa, vaan hän jakaa kielen asiantuntemustaan myös maamme lehdissä. Työsarkaa kuulemma riittää, mutta lehdissä suhtaudutaan kielenhuoltoon enimmäkseen myönteisesti.

Jokaisessa toimituksessa Wahlstén on ilokseen törmännyt myös entiseen oppilaaseensa.

– Työmarkkinoilla arvostetaan todella paljon kielellistä osaamista. Moni entinen oppilaani kertookin, että he ovat toimituksissa usein käveleviä sanakirjoja, Wahlstén naurahtaa.

Suomen kielen tulevaisuus vaatii yhä turvaamista, mutta Wahlsténin oppien avulla toimituksesta kuin toimituksesta löytyy ainakin yksi reportteri, joka tietää, mihin piste kuuluu.

Teksti: Sean Ricks
Kuva: Heli Blåfield
2007