
Kuudetta vuottaan käännöstiedettä lukeva Tanja Ufer painottaa, että tulkin tai kääntäjän töistä unelmoivan kannattaa opiskella laajasti erilaisia aineita
Tanja Ufer pääsi sisälle Tampereen yliopistoon saksan kielen taitonsa ansiosta erillisvalinnalla. Hyväksymiskirje tavoitti koko ikänsä Saksassa asuneen Uferin Islannista, jossa hän vietti lukion jälkeistä välivuottaan.
Kielet ovat aina kiinnostaneet Uferia, ja koska hän halusi lukea pääaineenaan saksan ohella myös suomen kielen kääntämistä ja tulkkausta, hänen oli muutettava Hampurista Suomeen. Opiskelupaikan valinta ei tuottanut vaikeuksia Uferille, jonka äiti on kotoisin Tampereelta:
– Kyseeseen tuli Tampere tai ei mikään. En edes hakenut muualle.

Sanakirjat ovat tulleet kieli- ja käännöstieteiden laitoksella opiskelevalle Tanja Uferille tutuiksi.
Yliopistoon tullessaan Ufer odotti istuvansa suurissa luentosaleissa ja pääsevänsä osaksi todellista maailmanmenoa. Käännöstieteiden opiskelun koulumaisuus tuli Uferille yllätyksenä.
– Melkein kaikki kurssit ovat kontaktiopetusta. Olet siis paikalla kaiken aikaa. Jos olet poissa kolme kertaa, et läpäise kurssia.
Ufer ei kuitenkaan pidä pienissä ryhmissä tapahtuvaa koulumaista opetusta huonona asiana.
– Oli toisaalta tosi hyväkin, että meillä oli niin tiivis ryhmä. Aika pian tuli sellainen ryhmähenki, että esimerkiksi käännösongelmista keskustellessa meillä oli todella hauskaa.
Pienellä laitoksella myös opettajat oppivat tuntemaan oppilaansa hyvin.
Kielitiedettä opiskellessa ei riitä, että on hyvä kielissä. Tärkeää on tuntea opiskelukielen kulttuuri ja olla kiinnostunut viestinnästä. Täytyy haluta kuunnella ja pohtia viestinnän erityispiirteitä, kuten sitä, miksi juuri tietyt sanat viestittäessä valitaan. Kulttuuritietouden merkitystä kääntämisen tärkeimpänä antina painotetaan Uferin mukaan heti opintojen alusta asti.
– Kääntäminen ei ole sanoilla leikkimistä, vaan merkitysten viestimistä, hän painottaa.
Ufer on lukenut pääaineen ohella sivuaineina englannin käännöstiedettä ja suomenkielistä viestintää, joista molempia opetetaan kieli- ja käännöstieteiden laitoksella. Sivuainevalintojaan hän pitää suurimpana virheenään:
– Nykyään on pakko opiskella useita erilaisia aineita – pelkällä kielellä ei pärjää.
Ufer ajatteli opintojensa alussa, että jos on todella hyvä kielissä, saa työpaikan mistä vaan. Nykyään kuitenkin monet puhuvat niin sujuvasti kieliä, että käännöstiedettä lukevilla pitää olla esimerkiksi kaupallisen tai hallinnon alan opintoja. Ufer toivookin uusien opiskelijoiden pitävän mielessään, että kielitieteilijät eivät saa erikoistua liian kapeasti.
Ufer kertoo vauhdikkaan ensimmäisen vuotensa jälkeen viettäneensä keskimääräistä rauhallisempaa opiskelijaelämää. Hän on juhlinnan sijaan tutustunut työelämään. Mukaan on mahtunut opetustyötä, kääntämistä ja puhelinmyyntityötä. Viime kesänä hän pääsi jopa kokeilemaan konferenssitulkkausta. Työnteko ei ole haitannut Uferin opiskelua.
– Se on vain järjestelykysymys, hän toteaa, mutta lisää sitten, että ongelmia voi ilmetä, jos työskentelee työnantajalle, joka vaatii säännölliset työtuntimäärät.
– Opiskelu menee aaltoliikkeissä: Kun tulee tentti, silloin valmistaudutaan. Toisinaan taas on enemmän aikaa. Freelancerina on paljon helpompi yhdistellä työtä ja opiskelua, Ufer kertoo.
Uferin mukaan kääntäjiksi ja tulkeiksi valmistuvat osaavat monenlaisia asioita, mikä antaa valmiuksia useille eri aloille.
– Meidän täytyy ottaa asioista todella syvällisesti selvää, kun käännämme, Ufer kertoo.
– Luulen, että minusta tulee tavallinen freelancerkääntäjä-tulkki. Perustan varmaankin toiminimen ja tarjoan käännös- ja tulkkauspalveluita sekä ehkä myös kielikoulutusta, Ufer uumoilee.
Alan työtilanteesta hän ei osaa sanoa mitään varmaa.
– Todella paljon työnsaanti riippuu siitä, millainen kielipari on. Mitä useampaan suuntaan pystyt kääntämään, sitä parempi.
Uferia ei huoleta töiden saanti valmistumisen jälkeen:
– Luulen, että minulle löytyy töitä. Alku on tietysti aina vaikea, kun yksityisyrittäjänä et tunne alalta ketään.
Uferin tulevaisuuden haaveena on toimiminen konferenssitulkkina. Unelman toteutuminen ei varmaankaan Suomessa ole mahdollista, koska kysyntä on niin vähäistä. EU:ssa työtä olisi, ja Ufer kertookin monien käännöstieteistä valmistuneiden suunnanneen Brysseliin. Ufer itse aikoo kuitenkin jäädä valmistumisensa jälkeen Suomeen, eikä sulje pois vaihtoehtoa, että jatkaisi vielä joskus opintojaan.
– Minun mielestäni opiskelu on kivaa, ja täällä on mukava olla. Opiskelu on ollut hyvin vapaata ja itsenäistä.
Käännöstieteestä lyhyesti
Lähde: Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos
Teksti: Laura Karikko (2005)
Kuva: Maija Kauppila (2005)
YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yksiköt
Yhteystiedot
AJANKOHTAISTA
Avoimet työpaikat
Koulutusuudistus 2012
Rehtoriblogi
Tampereen yliopiston normaalikoulu
» lisää ajankohtaisia
PALVELUT
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainväliset asiat
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
» lisää palveluita
OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle
SÄHKÖISET PALVELUT
Intra
Moodle / TYT Moodle
Nelli
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
Tamcat
Webmail
Wentti