Sisältöön
tampereen yliopisto: opiskelijaksi yliopistoon: tutustu tampereen yliopistoon: haastattelut: monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma, b-työkielenä saksa:
OpiskelijaksiTampereen yliopistoOpiskelijaksi
UTA intranetEtusivuEsittelyOpiskelijaksiOpiskeluTutkimusYksikötYhteystiedot

Käännöstiede ja tekninen viestintä on kulttuurivaihtoa ja käyttöohjeita

tytti_suojanen1.jpg

– Käännöstieteen opiskelu avaa monia ovia ja auttaa ymmärtämään kulttuurien välistä viestintää, Tytti Suojanen korostaa

Kansainvälistyessämme tulenpalavalla kiireellä sekä yritykset, organisaatiot että yksityishenkilöt tarvitsevat väistämättä erilaisia käännöspalveluita. Kääntämisen ammattilaiset joutuvat kuitenkin jatkuvasti perustelemaan ammattitaitoaan asiakkaille, vaikka ala on hyvin vanha.

Usein ajatellaan, ettei kääntämiseen vaadita kuin kielitaitoa ja tarpeeksi paksu sanakirja. Kieli- ja käännöstieteen laitoksella toimiva käännöstieteen yksikön koordinaattorin ja teknisen viestinnän lehtorin Tytti Suojasen mukaan tässä mennään pahasti metsään.

– Yleinen mielikuva kääntämisestä pelkkänä sanan- tai koodinvaihtona on edelleen vahva, vaikka kysymys on paljon muustakin.

Kääntäjän on aina mietittävä tarkkaan, missä viestintätilanteessa lopullista tekstiä käytetään, mikä on tekstin tavoite, ja mikä on uusi kohderyhmä. Omat vaatimuksensa asettavat tekstilaji ja tietyt ammatilliset käytännöt sekä teoreettiset periaatteet. Kieli on toki kaiken perusta, mutta kulttuurintuntemus on merkittävä osa työtä. Kaikkea tätä opiskellaan Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteen laitoksessa.

Opiskelussa käytetään paljon pienryhmätyöskentelyä, kuten kieltenopiskelussa yleensäkin. Lisäksi opiskelumuotoina käytetään pari- ja yksilötyöskentelyä sekä jonkin verran luentokursseja. Keskeisiä ovat myös käännöskurssit, joilla työstetään sekä harjoitustekstejä että tilattuja käännöstoimeksiantoja.

Suojasen opetuskieli on englanti. Kulttuurista erityisosaamista opiskelijat voivat kehittää muun muassa FAST-opintokokonaisuuden avulla, joka sisältää mm. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kulttuureihin, poliittiseen elämään, talouteen sekä popkulttuuriin liittyvää aineistoa. Opiskeluun kuuluu myös kieliharjoittelu, jonka aikana eletään ulkomailla uppoutuneena kieliympäristöön ja kulttuuriin. Tällöin päästään havainnoimaan sekä kielen teoreettisia aineksia että arjen käytäntöjä uudella tavalla.

Opiskelijoihin ei pienellä laitoksella suhtauduta massana, mikä onkin Suojasen mielestä laitoksen parhaita puolia. Yhteisöllisyyden tuntu on vahva, ja suhde opiskelijoihin välitön.

Tutkintoa rakentamaan

Käännöstieteilijöille löytyy lukuisia hyviä sivuaineita. Suojasen mielestä Tampereen yliopisto on hyvä vaihtoehto myös vapaan sivuaineoikeuden ansiosta. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä sekä persoonallisia että hyödyllisiä valintoja – voi valita aineita, jotka kiinnostavat itseä ja toisaalta aineita jotka auttavat työllistymisessä.

tytti_suojanen2.jpg Hypermedia, mediakulttuuri, tiedotusoppi ja kulttuurien välinen viestintä ovat suosittuja sivuaineita, samoin kansainvälinen politiikka, esimerkiksi hakeuduttaessa kansainvälisten organisaatioiden palvelukseen. Kaunokirjallisuuden suomentajille tavallinen valinta on yleinen kirjallisuustiede. Audiovisuaalisille kääntäjille on hyötyä mediakulttuurin opiskelusta, ja teknistä viestintää tukee esimerkiksi tietojenkäsittelytiede.

Valinnat saa ja pitääkin kuitenkin tehdä sen mukaan minkälaisen tutkinnon itse haluaa koostaa.

– Vääriä sivuaineita ei olekaan, Suojanen rohkaisee.

Käännöstieteilijät työelämässä

Laitokselta valmistutaan ensisijaisesti kääntäjän ja tulkin ammatteihin, mutta työelämään sijoittumisessa on useita vaihtoehtoja. Suuntautumisen voi valita jo opintojen alkuvaiheessa.
Kääntäjien ja tulkkien työnantajia ovat erikoistuneet käännöstoimistot, yritykset, jotka tarvitsevat talon sisäiset kääntäjänsä tai tulkkinsa, erilaiset organisaatiot ja järjestöt sekä valtionhallinnon eri haarat. EU sekä muut kansainväliset organisaatiot, kuten Euroopan keskuspankki, työllistävät paljon koulutettuja osaajia. Erikseen ovat vielä kaunokirjallisuuden suomentajat sekä televisio-ohjelmien ja elokuvien tekstityksiä tekevät av-kääntäjät. Lisäksi yksi vaihtoehto on tutkijan ja opettajan ura yliopistomaailmassa.

Käännöstiedettä voi Suomessa opiskella viidessä eri yliopistossa. Tampereen yliopiston ylpeys on erityinen teknisen viestinnän opintokokonaisuus, jota Suojanen vetää.

– Tekninen viestintä tarkoittaa kaikentyyppisen tuotedokumentaation tuottamista, esimerkiksi paperikoneen asennusohjeita tai kännykän käyttöohjetta, Suojanen selventää.

Työ eroaa käännöstyöstä lähinnä siinä, että kyse on alkuperäisen tekstin tuottamisesta sillä kielellä, jolla työnantaja sen tarvitsee, riippumatta siitä käännetäänkö teksti myöhemmin vai ei. Suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa tämä kieli on yleensä englanti. Myös tiimityö insinöörien ja suunnittelijoiden kanssa on tärkeää, vaikka kirjoitustyö tehdäänkin itsenäisesti.

– Yhtäläisyyksiä käännöstyöhön ovat esimerkiksi tiedonhaku, kielitaito ja kohderyhmien arvioimisen taito.

Opintokokonaisuuden suorittaneet ovat työllistyneet nopeasti. Suurin osa menee IT-alalle, johon talouden suhdannevaihtelut vaikuttavat vahvasti. Tällä hetkellä näkymät ovat kuitenkin erittäin hyvät.

Perinteisen käsityksen mukaan tekstiä tulisi kääntää aina omalle äidinkielelle. Suomen kokoisessa maassa ei kuitenkaan kannata teettää suurinta osaa käännöstyöstä maastamme löytyvällä pienellä määrällä syntyperäisiä englannin kielen puhujia.

– Se, että on jonkin kielen syntyperäinen puhuja, ei vielä tee kenestäkään hyvää kääntäjää. Yliopistokoulutuksella on siis olennainen merkitys, Suojanen muistuttaa.

Ensisijaiset hakijat ja opiskelijoiksi valitut
Käännöstiede (englanti)

 

Ensisijaisia hakijoita 302
Hyväksyttyjä 33
Käännöstiede (saksa)  
Ensisijaisia hakijoita 41
Hyväksyttyjä 24
Käännöstiede (venäjä)  
Ensisijaisia hakijoita 43
Hyväksyttyjä 19

 

Teksti: Liisa Mayow (2005)
Kuvat: Maija Tammi (2005)

 
Hakijapalvelut
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto
puh. 050 318 7387
Ylläpito: hakijapalvelut@uta.fi
Muutettu: 28.9.2011 8.11 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi

YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yksiköt
Yhteystiedot

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Opiskelijablogi
Rehtoriblogi
» lisää ajankohtaisia

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainväliset asiat
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle

SÄHKÖISET PALVELUT
Intra
Moodle (learning2)
Nelli
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Tamcat
Webmail
Wentti