Filosofian tutkinto-ohjelma

Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten tiedon, olemisen, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti.

Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opiskelija perehdytetään opinnoissa laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintojen sisältöön.

Filosofiassa painotetaan oman tradition merkitystä enemmän kuin muissa tieteissä. Siksi filosofianhistoriallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin.

Tieteenfilosofia tutkii tieteiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Yhteiskuntafilosofialla on ilmeinen yhteys yhteiskuntatieteisiin. Ihmismielen filosofinen tutkimus on lähellä psykologiaa. Suuri osa nykyisestä logiikan alan tutkimuksesta kuuluu pikemminkin matematiikkaan tai tietojenkäsittelytieteeseen kuin filosofiaan. Logiikan historia ja filosofiseksi logiikaksi kutsuttu logiikan alue sekä kielifilosofia ovat kuitenkin filosofian alueita. Vaikka formaalia logiikkaa ei voikaan enää pitää varsinaisesti filosofian osa-alueena, sitä käytetään filosofiassa yhä välineenä selkeyttämään merkityksiä, käsitteitä ja teorioita.

Filosofian kandidaattiohjelmassa opiskelija saa filosofisen yleissivistyksen sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian pääalueilta. Kandidaatintutkintoon sisältyy myös sivuaineopintoja sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön yhteisiä opintoja. Filosofian maisteriopinnoissa on mahdollista erikoistua jollekin filosofian pääalueelle ja johonkin filosofiseen erityiskysymykseen. Tämä edellyttää laajan filosofisen yleissivistyksen ja filosofian opinnot, jotka vastaavat laajuudeltaan kandidaatintutkintoon sisältyviä filosofian opintoja.

Filosofiassa annettava opetus ei suoranaisesti tähtää minkään tietyn ammatin hallintaan. Filosofiasta valmistuneita toimii kuitenkin mm. korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtävissä. Lisäksi on mahdollista hakeutua myös filosofian opettajan tehtäviin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Filosofinen koulutus antaa valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös luomaan sellaista kokonaisnäkemystä, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tiedotusalan työtä.