Koulutustarjonta

Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suoritettuaan

  • opiskelija ymmärtää eettisen vastuunsa ja vuorovaikutus- ja kohtaamistaitojen merkityksen kasvatus- ja opetustyössä,
  • opiskelija pystyy hankkimaan ja analysoimaan kriittisesti oman alansa keskeistä tutkimustietoa,
  • opiskelija tuntee ihmistieteellisen tutkimuksen perusteet ja keskeiset menetelmät sekä osaa toteuttaa ja raportoida tutkimusprosessin,
  • opiskelija on rakentanut asiantuntijaidentiteettiään ja hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa työtehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä,
  • opiskelija osaa ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä ja
  • opiskelijalla on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet siirtyäkseen maisteriopintoihin.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut on kelpoinen kasvatus-, opetus- tai henkilöstöalan tehtäviin, joiden vaatimuksena on “soveltuva korkeakoulututkinto”.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneella on

  • vahva teoreettinen pohja ymmärtää ja tehdä kasvatus-, opetus- ja koulutusalan tutkimusta sekä kehittää ja arvioida ammattialaansa tieteellisesti,
  • metodologiset valmiudet muodostaa kasvatustieteiden kannalta mielekkäitä tutkimusongelmia, etsiä ja analysoida tutkimusaineistoja sekä raportoida tulokset hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti,
  • kyky eritellä oppimisen ja kasvatuksen yhteiskunnallisia ja globaaleja ehtoja laaja-alaisesti,
  • tieto kasvatusalan moniammatillisista käytännöistä ja yhteistyöverkostoista sekä taito soveltaa asiantuntijuuttaan oman ammattialansa instituutioissa ja kansainvälisessä yhteistyössä,
  • kyky toimia tutkivana ja kriittisenä asiantuntijana, joka tukee yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden oppimista ja kehittämistä,
  • hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön ja
  • kyky tehdä perusteltuja eettisiä valintoja ammatillisessa toiminnassaan.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittanut on kelpoinen opetus-, koulutus- tai johtamistehtäviin. Opinnot antavat valmiudet kasvaa kriittisesti tietoiseksi maailman ja kasvatuksen ymmärtäjäksi, oppimisen ohjaajaksi ja tukijaksi sekä kasvamaan saattajaksi, joka yhdessä muiden kanssa osaa kehittää ja muuttaa kasvatuksen maailmaa.

Koulutuksen sisältö

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa opiskelijat kouluttautuvat ymmärtämään maailmaa monipuolisesti ja toimimaan laaja-alaisina, aktiivisina kasvatus- ja opetusalan ammattilaisina. Tutkinnon suorittanut tuntee kasvatusalan moniammatillisia käytäntöjä ja yhteistyöverkostoja. Hänellä on kyky toimia tutkivana ja kriittisenä asiantuntijana, joka tukee yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden oppimista ja kehittämistä.

Opiskelijat saavat oikeuden kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma koostuu yhteisestä kandidaattiohjelmasta ja kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoista. Tutkinto-ohjelman rakenne.

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Koulutuksen lähtökohtana on laaja-alainen kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijuus. Kandidaatin tutkinnossa opiskelija perehtyy kasvatustieteiden tutkimuskohteisiin sekä kasvatusta, koulutusta ja opetusta koskevan teorianmuodostuksen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutuksessa orientoidutaan tutkimuspainotteisesti teorian ja käytännön välisten suhteisen ymmärtämiseen. Kandidaatin tutkinto sisältää kaikille yhteisiä opintoja sekä eriytyviä ja valinnaisia opintoja myös yli tiedekuntarajojen. Pääosa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnoista ja yleisiä opiskeluvalmiuksia tarjoavat opinnot ovat kaikille yhteisiä opintoja.

Laaja-alaisen kandidaatin tutkinnon jälkeen maisteriopinnoissa on mahdollista syventyä johonkin seuraavista opintosuunnista:

  • koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta
  • kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta
  • aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta.

Opiskelija valitsee opintosuunnan tulevaisuuden suunnitelmiensa, uranäkymiensä ja kiinnostuksensa perusteella.

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoissa on kolme opintosuuntaa:

  • koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta,
  • kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta sekä
  • aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta.

Opiskelija valitsee opintosuunnan tulevaisuuden suunnitelmiensa, uranäkymiensä ja kiinnostuksensa perusteella.

Koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta tarjoaa välineitä toimia kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Se valmistaa opiskelijaa monipuolisiin opetus-, koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunnassa käsitellään erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa kasvatusta, kasvua, opetusta ja oppimista. Lisäksi perehdytään laatu- ja arviointikysymyksiin.

Aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunnassa opiskelija perehtyy aikuis- ja ammattikasvatuskäytäntöjen, -politiikan ja -tutkimuksen kehitykseen ja nykytilaan. Opinnot valmentavat opiskelijaa oma-aloitteisiin, tutkiviin ja yhteisöllisiin toimintatapoihin ja harjaannuttavat asiantuntijatyöhön erilaisissa toimintaympäristöissä.

Opintojen rakenne

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • Kasvatustieteen kandidaatti (KK) 180 op
  • Kasvatustieteen maisteri (KM) 120 op

Tutkinto-ohjelma on kaksiportainen. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen siirrytään maisteriopintoihin. 

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää seuraavat opinnot:

Yleiset opiskeluvalmiudet 21 op

  • sisältää orientoivat opinnot, tietotekniikkataidot sekä kieli- ja viestintäopinnot

Kasvatustieteiden perusopinnot 25 op

Kasvatustieteiden aineopinnot 50 op

Valinnaiset opinnot 84 op

  • sisältää yhden laajan kokonaisuuden (50-60 op) jostakin muiden tiedekuntien oppiaineesta/teemakokonaisuudesta sekä muita valinnaisia opintoja (24-34 op) yhdestä tai kahdesta kokonaisuudesta, jotka ovat laajuudeltaan vähintään 10 op

Kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 op) sisältää seuraavat opinnot:

Kasvatustieteiden syventävät opinnot 85 op

  • opiskelija valitsee yhden seuraavista opintosuunnista:
    • Koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta
    • Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta
    • Aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta
  • kussakin opintosuunnassa on yksi kaikille yhteinen opintojakso 5 op, lisäksi suoritetaan opintosuunnan sisältöopintoina 15-20 op
  • syventäviin opintoihin sisältyvät myös tutkimusmenetelmäopinnot 10 op, harjoittelu 10 op sekä pro gradu -tutkielmaopinnot 40 op

Valinnaiset opinnot 35 op

  • valinnaisia opintoja suositellaan valittavaksi muiden tiedekuntien opintotarjonnasta, mutta niitä voi suorittaa myös Kasvatustieteiden tiedekunnassa

Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijoiden on mahdollista hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin erillisessä haussa opintojen aikana.

Uramahdollisuudet

Kasvatusalan koulutus toimii läheisessä yhteistyössä työelämän organisaatioiden kanssa. Kasvatusalan tutkinto valmistaa monenlaisiin ammatteihin ja on tärkeää, että opiskelija pääsee jo opintojensa aikana tutustumaan ja harjoittelemaan erilaisiin työ- ja organisaatiokulttuureihin. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijat toteuttavat syventävien opintojen harjoittelussaan erilaisia projekteja aidossa työelämäympäristössä ja saavat niihin myös ohjausta ja palautetta yritysten ja yhteisöjen työntekijöiltä. Ne tarjoavat opiskelijalle työelämän oppimisympäristön ja mahdollisuudet monipuoliseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan.

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmasta valmistuneet suuntautuvat koulutussuunnittelun, aikuiskoulutuksen, tutkimuksen tai opetuksen tehtäviin. Kasvatustieteellisen alan työllisyysnäkymät ovat hyvät.

Kansainvälistyminen

Kansainvälisyys kuuluu oleellisesti kasvatus- ja opetusalan opiskeluun. Monikulttuurisen osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On suositeltavaa, että opiskelija liittää opintoihinsa kansainvälistä opetusta, vaihtojakson ulkomaisessa korkeakoulussa tai suorittaa mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen opetus- tai työharjoittelun. Tampereen yliopiston kansainvälistymisohjelman mukaan tutkintoon voi sisällyttää kansainvälistymiskokonaisuuden (vähintään 20 opintopistettä). Kokonaisuuteen voi liittää eri tiedekuntien sisällöllisiä opintoja.

Kasvatustieteiden tiedekunnan opetustarjontaan sisältyy tiedekunnan omille opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille suunnattua englanninkielistä opetusta. Opetuksen sisällöt painottuvat monikulttuurisuuteen, mediakasvatukseen, vertailevaan kasvatustieteeseen ja kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien tutkimukseen. Kansainväliset opinnot on kasvatustieteiden tiedekunnassa koottu "Multicultural Study Programme in Education" -opintokokonaisuudeksi (25 op). Multicultural-opinnot voi suorittaa valinnaisena opintokokonaisuutena tai yksittäisinä opintosuorituksina.

 

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Kasvatustieteiden tiedekunnan tavoitteena on tehdä tieteellisesti merkittävää ja kiinnostavaa tutkimusta. Kasvatustieteiden tiedekunta on kannustava ja yhteiskunnan muutosta tutkiva oppimis- ja tiedeyhteisö, johon kuuluvat sekä henkilöstö että opiskelijat.  Opetus ja opiskelu on tutkimusperustaista. Opinnäytteet kytketään tiedekunnan painopistealueisiin ja käynnissä olevien tutkimusryhmien toimintaan. Opintosuoritusten lisäksi opiskelijoita pyritään integroimaan julkaisutoimintaan.

Jatko-opintomahdollisuudet

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma tuottaa jatko-opintokelpoisuuden kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkintoon. Näistä ovat tarkemmat kuvaukset Kasvatustieteiden tiedekunnan Kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa 2014-2018. Jatko-opiskelijoiden rekrytoimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opiskelijat kiinnittyvät kasvatustieteiden tiedekunnan profiilin mukaisiin tutkimusohjelmiin jo maisteriopintojen aikana, mikä mahdollistaa siirtymän jatko-opintovaiheeseen.

Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta valintakokeen tai yo-todistuksen ja valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien ja erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista suomalaisista yliopistoista tai Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville

Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Mikäli Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkinto-opiskelija saa opinto-oikeuden Tampereen yliopistoon elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutukseen, opiskelijalta poistetaan automaattisesti opiskelijarekisteristä aiemmat kasvatustieteiden tutkinto-ohjelman opinto-oikeudet (pl. opinto-oikeus kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon varhaiskasvatuksen koulutuksessa).

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus. Tämän hakukohteen kautta voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa edellytyksenä olevat yliopisto-opinnot avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina.

Sisäänotto

Korkeakoulujen yhteishaussa valitaan kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohteen kautta 30 opiskelijaa (valintajonot 1 ja 2), ks. kohta Valintaperusteet

Ensikertalaisille on varattu 21 aloituspaikkaa, joista 7 valintajonossa 1 ja 14 valintajonossa 2.

Ks. lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille

Korkeakoulujen yhteishaussa valitaan kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohteen kautta enintään 10 opiskelijaa avoimessa yliopistossa tai erillisinä suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella (valintajono 3).

Valintaperusteet

Tutkinto-ohjelmaan valitaan opiskelijoita valintajonoista 1, 2 ja 3. Tullakseen huomioiduksi valintajonoissa 1 ja 2 hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. Valintajonossa 3 valitaan opiskelijoita pelkästään avoimien yliopisto-opintojen tai muiden erillisten opintojen perusteella ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 3, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Hakijan, joka ei ole suorittanut avoimia yliopisto-opintoja tai muita erillisiä opintoja, ei tarvitse ilmoittaa, missä valintajonossa hän hakee, vaan hakijat huomioidaan automaattisesti niissä jonoissa, joissa he ovat hakukelpoisia.

Valintajono 1: Valinta valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella

Valintajonossa 1 valitaan 10 opiskelijaa valintakokeen ja ylioppilastodistuksen tuottaman yhteispistemäärän perusteella. Mikäli valintajonossa 1 hyväksyttävien pisteraja sijoittuu siten, että vain osa saman pistemäärän saavuttaneista hyväksyttäisiin, valinnan ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jos sekin on sama, kaikki saman pistemäärän saavuttaneet hyväksytään.

Valintajono 2: Valinta pelkän valintakokeen perusteella

Valintajonossa 2 valitaan 20 opiskelijaa valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Mikäli valintajonossa 2 hyväksyttävien pisteraja sijoittuu siten, että vain osa saman pistemäärän saavuttaneista hyväksyttäisiin, kaikki saman pistemäärän saavuttaneet hyväksytään.

Valintajonojen 1 ja 2 osalta valitaan ensin opiskelijat valintajonosta 1 ja sen jälkeen valintajonosta 2. Lopullinen valinta tapahtuu kummassakin valintajonossa pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä ensikertalaisille varatut paikat huomioiden.

Valintajono 3: Valinta avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valitaan harkinnanvaraisesti hakemusasiakirjojen perusteella enintään 10 opiskelijaa. Hakijalla tulee olla vähintään 100 op soveltuvia yliopistollisia opintoja, joihin sisältyvät kasvatustieteiden/kasvatustieteen/aikuiskasvatuksen perus- ja aineopinnot (60 op) vähintään hyvin tiedoin suoritettuna.

Opintoviikkosuoritukset muutetaan opintopisteiksi kertoimella 1,5. Opintojen tulee olla suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä. Opiskelijavalinnassa otetaan huomioon opintojen määrä, opintomenestys, opintojen suoritusajankohta ja hakijan esittämät perustelut. Tästä syystä hakijan tulee liittää hakemusasiakirjojensa yhteyteen kirjallinen perustelu tutkinnon tarpeellisuudesta.

Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 3, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonoissa 1 ja 2, mikäli hän on osallistunut myös valintakokeeseen.

Pisteitys

Valintakoe:

Valintakokeen maksimipistemäärä on 45 p. Kokeessa arvioidaan hakijan kykyä eritellä ja tulkita kasvatuksellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä valintakoeaineistoon perustuen.

Ylioppilastutkintotodistus:

Ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon neljä ainetta:

  • äidinkieli
  • matematiikka/reaalikoe/reaaliaineen koe (paras)
  • toinen kotimainen tai vieras kieli (paras)
  • muu aine (paras)

Valintajonossa 1 edellä mainittujen aineiden arvosanoista voi saada enintään 42 pistettä seuraavasti:

Arvosana TASO A, laaja/pitkä TASO B, lyhyt/keskipitkä
L 10,5 7
E 9 6
M 7,5 5
C 6 4
B 4,5 3
A 3 2


Äidinkielen koe, reaalikoe ja reaaliaineen kokeet pisteitetään laajan oppimäärän mukaisesti. Äidinkielen kokeen tilalla suoritettu koe (suomi/ruotsi toisena kielenä) pisteitetään kuten äidinkielen koe.

IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksen osalta ks. yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

Vuonna 2018 IB- ja EB-tutkintoa suorittavien hakijoiden todistuspisteet lasketaan koulun antaman ennakkoarvostelun perusteella ja heidän valintatuloksensa todistus- ja koepisteiden  perusteella on ehdollinen, kunnes he ovat esittäneet lopulliset arvosanansa. Lopulliset arvosanat tulee toimittaa yliopiston hakijapalveluihin viimeistään 13.7.2018.

Valintakoe

Valintajonoon 1 ja 2 kuuluvat hakijat osallistuvat valintakokeeseen:

Maanantai 21.5.2018 klo 12.00-16.00
Yliopiston päärakennus, Kalevantie 4. Tampere.

Tarkemmat tiedot salijaosta julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Valintakokeeseen saa ottaa mukaan eväät.

Valintakoevaatimukset

Valintakoe on aineistokoe, joka perustuu koetilaisuudessa jaettavaan aineistoon. Ennakkovalmistautumista vaativaa valintakoeaineistoa ei ole.

Aineistokokeessa arvioidaan hakijan kykyä eritellä ja tulkita kasvatuksellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä valintakoeaineistoon perustuen.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään to 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Opiskelupaikkansa peruuttaneen tilalle valitaan ao. valintajonossa varasijajärjestyksessä seuraava hakija, mikäli vuosittainen sisäänottomäärä ei ole ylittynyt. Valintajonoissa 1 ja 2 huomioidaan ensikertalaisille varatut paikat. Varasijoille asetetaan rajattu määrä hakijoita.

Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakijoita ei valintajonossa 3 ole riittävästi, siirretään jäljelle jäävät paikat täytettäväksi valintajonoista 1 ja 2 ensikertalaisuuskiintiöt huomioiden.