Koulutustarjonta

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma

Osaamistavoitteet

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet tarkastella viestinnän erilaisia ilmiöitä tieteelliseltä pohjalta. Opiskelija tuntee viestinnän ja median tutkimuksen perinteet, osaa tehdä tutkimusta ja seurata alan kehitystä. Opinnoissa perehdytään syvemmin yhteen aineopintojen opintokokonaisuuteen (journalistiikka, kuvajournalismi, puheviestintä, media- ja kulttuurintutkimus). Opiskelija saa hyvät viestintätaidot ja voi toimia median ja viestinnän alan työtehtävissä. 

Maisterivaiheen tavoite on antaa opiskelijalle erityistuntemus valitsemansa maisteriopintojen teoreettisista sisällöistä ja ammatillisista käytännöistä. Yleisinä tavoitteena maisteriopinnoissa on tieteellisten valmiuksien kehittäminen ja taito toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja ammattiosaajana. Opiskelija saa myös valmiudet hakeutua suorittamaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa.

Jokainen maisteriopintokokonaisuus profiloituu omalla tavallaan:

Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alainen ymmärrys julkisen viestinnän eri muodoista sekä julkisuuden tuottamisen käytännöistä ja hän on syventänyt ymmärrystään erityisesti journalismista yhteiskunnallisena ilmiönä, muuttuvana ammatillisena käytäntönä ja tieteellisen tutkimuksen kohteena. Hän on perehtynyt journalismin erityisalueisiin sekä tiedollisesti että taidollisesti, pystyy erittelemään niitä luovasti ja kriittisesti sekä kykenee soveltamaan oppimaansa muuttuvan työelämän haasteita vastaavasti. Opiskelijalla on monipuolinen tietämys julkisen viestinnän ja journalismin tutkimuskentästä ja hän hallitsee tutkimuksen tekemisen taidot sekä osaa soveltaa oppimaansa omakohtaisesti tutkimuksen tekemiseen. Opiskelija on saanut valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Visualisen journalismin maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten visuaalisen journalismin kolme elementtiä: kuva, teksti ja design toimivat journalistisessa esityksessä, kuten uutisessa tai reportaasissa. Hän osaa tehdä myös niihin liittyvää tutkimusta, ja hänellä on hyvät valmiudet toimia alan journalistisissa tehtävissä kaikissa medioissa. Opiskelija on saanut valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Puheviestinnän maisteriopinnot suorittanut osaa analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä viestiä niissä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti viestinnän eettisiä periaatteita noudattaen. Hän osaa soveltaa puheviestinnällistä tietoa eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla esimerkiksi konsultoinnissa, työyhteisön kehittämisessä, tiedottamisessa, PR-tehtävissä tai ihmissuhdetyössä sekä puheviestinnän opetuksessa. Hän kykenee johtamaan alaan liittyviä kehittämis-, suunnittelu- tai koulutusprojekteja sekä tekemään puheviestinnän tieteellistä tutkimusta. Lisäksi opiskelija saa riittävät valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Koulutuksen sisältö

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma kouluttaa journalismia ja vuorovaikutusta sekä niiden mediavälitteisyyttä laajasti ymmärtäviä osaajia. Laaja-alainen tutkinto-ohjelma antaa valmiuksia moninaisiin viestintä- ja media-alan asiantuntijatehtäviin, kuten toimittajaksi, kuvajournalistiksi, tiedottajaksi sekä kouluttajaksi ja tutkijaksi. 

Tutkinto-ohjelman opiskelijat suuntautuvat hakuvaiheessa journalistiikkaan, media- ja kulttuurintutkimukseen, kuvajournalismiin tai puheviestintään. Kahteen jälkimmäiseen on omat valintaväylät.

Koulutus jakautuu kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Kandidaatin tutkintoon kuuluu runsaasti yhteisiä opintoja, joissa opiskelijat saavat analyyttisia välineitä viestinnän ja median ilmiöiden kriittiseen tarkasteluun. Toisen ja kolmannen opiskeluvuoden opinnot painottuvat yhteen seuraavista opintopoluista: (1) journalistiikka, (2) media- ja kulttuurintutkimus, (3) kuvajournalismi tai (4) puheviestintä. Kandidaatin tutkintoon sisältyy itsenäisesti tehtävä tutkielma. Kandidaattiopinnoista valmistutaan yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi.

Kandidaattiopinnot luovat pohjan maisteriopinnoille. Erillisissä maisteriopinnoissa opiskelijat syventyvät journalistiikkaan ja mediatutkimukseen, visuaaliseen journalismiin tai puheviestintään sekä käytännön kursseilla että tutkimuksen näkökulmasta. Maisterivaiheen opinnoista runsas puolet on tutkimusopintoja. Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriopinnoista sekä visuaalisen journalismin maisteriopinnoista valmistutaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi. 

Puheviestinnän maisteriopinnoista valmistutaan filosofian maisteriksi. Tutkinnot antavat valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Opintojen rakenne

Tutkinnot ja tutkintorakenne

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK), 180 op
  • Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM), 120 op
  • Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op

Jatkotutkintoina voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Näistä on kerrottu tarkemmin yksikön jatkotutkinto-oppaassa.

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot 26-33 op
    - Yleiset opiskeluvalmiudet 11 op
    - Kieli- ja viestintäopinnot 15-22 op
  2. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman perusopinnot 25 op
  3. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman aineopinnot 70 op
    - Näkökulmia journalistiikan ja viestinnän käytäntöihin 15 op
    - yksi seuraavista opintokokonaisuuksista:
       Journalistiikan opintokokonaisuus 25 op
       Kuvajournalismin opintokokonaisuus 25 op
       Puheviestinnän opintokokonaisuus 25 op
       Median ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuus 25 op
    - Tutkinto-ohjelman valinnaiset aineopinnot 10 op
    - Tutkinto-ohjelman yhteiset tutkimusopinnot 20 op
  4. Tutkinnon valinnaiset opinnot 52-59 op

Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi suorittaa joko yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon tai filosofian maisterin tutkinnon. Tutkintonimike määräytyy maisteriopintovaihtoehdon mukaan.

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi opiskelijat valmistuvat journalistiikan ja visuaalisen journalismin maisteriopinnoista. Filosofian maisteriksi valmistutaan puheviestinnän maisteriopinnoista. Yksikössä on myös tarjolla englanninkielisiä maisteriopintoja, joihin voi hakea erikseen.

Maisterin tutkinto koostuu syventävistä opinnoista ja tutkinnon valinnaisista opinnoista. Syventävien opintojen määrä on 100-110 op ja valinnaisten opintojen 10-20 op.
 

Siirtyminen aineopintoihin ja maisteriopintoihin

Perusopinnot ovat yhteiset kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Aineopinnoissa on sekä kaikille yhteisiä opintoja (Näkökulmia journalistiikan ja viestinnän käytäntöihin sekä tutkinto-ohjelman yhteiset tutkimusopinnot) ja eriytyviä opintokokonaisuuksia, joista opiskelija suorittaa yhden. Nämä kokonaisuudet ovat journalistiikan opintokokonaisuus, kuvajournalismin opintokokonaisuus, puheviestinnän opintokokonaisuus sekä media- ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuus. Lisäksi aineopintoihin kuuluu valinnaisia aineopintoja.

Opiskelijat siirtyvät maisteriopintoihin kandidaattivaiheen opintojen perusteella. Journalistiikan maisteriopintoihin edellytetään journalistiikan opintokokonaisuuden suorittamista, visuaalisen journalismin maisteriopintoihin hakeutuvilta puolestaan kuvajournalismin opintokokonaisuuden suorittamista. Puheviestinnän maisteriopintoihin suuntautuvilta edellytetään puheviestinnän opintokokonaisuuden suorittamista. Media- ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuuden suorittaneet voivat hakea englanninkieliseen maisteriohjelmaan Master's Degree Programme in Cultural Studies.

Uramahdollisuudet

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmalla on kiinteä yhteys työelämään ja opinnoissa kehitetään myös ammatillisia valmiuksia. Kaikkiin opintoihin kuuluu myös työharjoittelu. Kandidaattiohjelmassa journalistiikan ja kuvajournalismin aineopintoihin sisältyy 4 kk:n pituinen toimitus- ja lehtikuvaajaharjoittelu ensisijaisesti sanoma- tai aikakauslehden, radion tai uutistoimiston toimituksessa.  Puheviestinnän maisteriopintoihin sisältyy 3 kk:n pituinen harjoittelu.

Koulutus antaa valmiudet työskennellä laajasti erilaisissa viestinnän ja median työtehtävissä. Eri opintokokonaisuudet ja maisterinopinnot antavat valmiuksia toimia erityyppisiä alan ammateissa. Journalistiikan opinnot antavat valmiuksia työskennellä journalistisissa tehtävissä sanoma- ja aikakauslehdistössä, radiossa, televisiossa ja verkkoviestinnässä ja kuvajournalismin opinnot lehtikuvaajan ja kuvatoimittajan tehtävissä. Puheviestinnän opinnot suuntaavat esimerkiksi konsultin, puheviestinnän opettajan tai tiedottamis- tai ihmissuhdetyöhön. Kaikista maisteriopinnoista voi suuntautua myös tutkijan uralle.

Kansainvälistyminen

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä osaamista erikseen määritellyillä opintojaksoilla sekä esimerkiksi osallistumalla opiskelijavaihtoon, harjoitteluun ulkomailla tai kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointiin. Kansainvälisyyttä tukevat opinnot kootaan tieteenalayksikön ohjeen mukaan erilliseksi kokonaisuudeksi, joka merkitään tutkintotodistukseen.

Opiskelijavaihtopaikkoja on tarjolla monipuolisesti sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella mm.  Erasmus-, Nordplus- ja ISEP-ohjelmien kautta sekä yliopiston omien kahdenvälisten sopimusten puitteissa. Opiskelijoita kannustetaankin lähtemään vaihtoon ja suorittamaan osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa.

Vaihto-opiskelusta, harjoittelusta ja kansainvälistymiskokonaisuudesta ohjeistetaan tarkemmin yliopiston verkkosivuilla.

Tutkimuksen painopisteet

Yliopisto-opetuksen lähtökohta ja perusta on tutkimus, eli opettajat ja tutkija opettavat niitä asioita, joita myös tutkivat. Varsinkin maisteriopinnoissa pyritään siihen, että kaikki opettajat ovat tohtorin tutkinnon suorittaneita. Voidaan ajatella, että yksi tutkinto-ohjelman tavoite on varustaa opiskelijat sellaisilla valmiuksilla, joiden avulla he pystyvät tutkimuksellisesti pohtimaan oman työnsä ammattikäytäntöjä. Etenkin maisterivaiheen opiskelijat voivat osallistua tutkimuskeskus COMETin tutkimushankkeisiin osana opintoja.

Jatko-opintomahdollisuudet

Tutkinto-ohjelma antaa jatko-opintokelpoisuuden yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tai filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon.

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma

Tutustu opiskelijoiden julkaisuihin:

Toimittajakoulutuksen monimediajulkaisu Moreenimedia

Visuaalisen journalismin opetuksen verkkolehti Katse

Puheviestinnän opiskelijoiden blogi

Harjoitustoimitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ainejärjestöt:

Journalistiikan opiskelijoiden Vostok ry 

Puheviestinnän opiskelijoiden Reettorit ry

 

Viestintätieteiden tiedekunta

 

Valitse ensin hakukohde Hakukohteet -välilehdeltä.