Koulutustarjonta

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet tarkastella viestinnän erilaisia ilmiöitä tieteelliseltä pohjalta. Opiskelija tuntee viestinnän ja median tutkimuksen perinteet, osaa tehdä tutkimusta ja seurata alan kehitystä. Opinnoissa perehdytään syvemmin yhteen aineopintojen opintokokonaisuuteen (journalistiikka, kuvajournalismi, puheviestintä, media- ja kulttuurintutkimus). Opiskelija saa hyvät viestintätaidot ja voi toimia median ja viestinnän alan työtehtävissä. 

Maisterivaiheen tavoite on antaa opiskelijalle erityistuntemus valitsemansa maisteriopintojen teoreettisista sisällöistä ja ammatillisista käytännöistä. Yleisinä tavoitteena maisteriopinnoissa on tieteellisten valmiuksien kehittäminen ja taito toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja ammattiosaajana. Opiskelija saa myös valmiudet hakeutua suorittamaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa.

Jokainen maisteriopintokokonaisuus profiloituu omalla tavallaan:

Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alainen ymmärrys julkisen viestinnän eri muodoista sekä julkisuuden tuottamisen käytännöistä ja hän on syventänyt ymmärrystään erityisesti journalismista yhteiskunnallisena ilmiönä, muuttuvana ammatillisena käytäntönä ja tieteellisen tutkimuksen kohteena. Hän on perehtynyt journalismin erityisalueisiin sekä tiedollisesti että taidollisesti, pystyy erittelemään niitä luovasti ja kriittisesti sekä kykenee soveltamaan oppimaansa muuttuvan työelämän haasteita vastaavasti. Opiskelijalla on monipuolinen tietämys julkisen viestinnän ja journalismin tutkimuskentästä ja hän hallitsee tutkimuksen tekemisen taidot sekä osaa soveltaa oppimaansa omakohtaisesti tutkimuksen tekemiseen. Opiskelija on saanut valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Visualisen journalismin maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten visuaalisen journalismin kolme elementtiä: kuva, teksti ja design toimivat journalistisessa esityksessä, kuten uutisessa tai reportaasissa. Hän osaa tehdä myös niihin liittyvää tutkimusta, ja hänellä on hyvät valmiudet toimia alan journalistisissa tehtävissä kaikissa medioissa. Opiskelija on saanut valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Puheviestinnän maisteriopinnot suorittanut osaa analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä viestiä niissä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti viestinnän eettisiä periaatteita noudattaen. Hän osaa soveltaa puheviestinnällistä tietoa eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla esimerkiksi konsultoinnissa, työyhteisön kehittämisessä, tiedottamisessa, PR-tehtävissä tai ihmissuhdetyössä sekä puheviestinnän opetuksessa. Hän kykenee johtamaan alaan liittyviä kehittämis-, suunnittelu- tai koulutusprojekteja sekä tekemään puheviestinnän tieteellistä tutkimusta. Lisäksi opiskelija saa riittävät valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Koulutuksen sisältö

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma kouluttaa journalismia ja vuorovaikutusta sekä niiden mediavälitteisyyttä laajasti ymmärtäviä osaajia. Laaja-alainen tutkinto-ohjelma antaa valmiuksia moninaisiin viestintä- ja media-alan asiantuntijatehtäviin, kuten toimittajaksi, kuvajournalistiksi, tiedottajaksi sekä kouluttajaksi ja tutkijaksi. 

Tutkinto-ohjelman opiskelijat suuntautuvat hakuvaiheessa journalistiikkaan, media- ja kulttuurintutkimukseen, kuvajournalismiin tai puheviestintään. Kahteen jälkimmäiseen on omat valintaväylät.

Koulutus jakautuu kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Kandidaatin tutkintoon kuuluu runsaasti yhteisiä opintoja, joissa opiskelijat saavat analyyttisia välineitä viestinnän ja median ilmiöiden kriittiseen tarkasteluun. Toisen ja kolmannen opiskeluvuoden opinnot painottuvat yhteen seuraavista opintopoluista: (1) journalistiikka, (2) media- ja kulttuurintutkimus, (3) kuvajournalismi tai (4) puheviestintä. Kandidaatin tutkintoon sisältyy itsenäisesti tehtävä tutkielma. Kandidaattiopinnoista valmistutaan yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi.

Kandidaattiopinnot luovat pohjan maisteriopinnoille. Erillisissä maisteriopinnoissa opiskelijat syventyvät journalistiikkaan ja mediatutkimukseen, visuaaliseen journalismiin tai puheviestintään sekä käytännön kursseilla että tutkimuksen näkökulmasta. Maisterivaiheen opinnoista runsas puolet on tutkimusopintoja. Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriopinnoista sekä visuaalisen journalismin maisteriopinnoista valmistutaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi. 

Puheviestinnän maisteriopinnoista valmistutaan filosofian maisteriksi. Tutkinnot antavat valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Opintojen rakenne

Tutkinnot ja tutkintorakenne

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK), 180 op
  • Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM), 120 op
  • Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op

Jatkotutkintoina voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Näistä on kerrottu tarkemmin yksikön jatkotutkinto-oppaassa.

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot 26-33 op
    - Yleiset opiskeluvalmiudet 11 op
    - Kieli- ja viestintäopinnot 15-22 op
  2. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman perusopinnot 25 op
  3. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman aineopinnot 70 op
    - Näkökulmia journalistiikan ja viestinnän käytäntöihin 15 op
    - yksi seuraavista opintokokonaisuuksista:
       Journalistiikan opintokokonaisuus 25 op
       Kuvajournalismin opintokokonaisuus 25 op
       Puheviestinnän opintokokonaisuus 25 op
       Median ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuus 25 op
    - Tutkinto-ohjelman valinnaiset aineopinnot 10 op
    - Tutkinto-ohjelman yhteiset tutkimusopinnot 20 op
  4. Tutkinnon valinnaiset opinnot 52-59 op

Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi suorittaa joko yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon tai filosofian maisterin tutkinnon. Tutkintonimike määräytyy maisteriopintovaihtoehdon mukaan.

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi opiskelijat valmistuvat journalistiikan ja visuaalisen journalismin maisteriopinnoista. Filosofian maisteriksi valmistutaan puheviestinnän maisteriopinnoista. Yksikössä on myös tarjolla englanninkielisiä maisteriopintoja, joihin voi hakea erikseen.

Maisterin tutkinto koostuu syventävistä opinnoista ja tutkinnon valinnaisista opinnoista. Syventävien opintojen määrä on 100-110 op ja valinnaisten opintojen 10-20 op.
 

Siirtyminen aineopintoihin ja maisteriopintoihin

Perusopinnot ovat yhteiset kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Aineopinnoissa on sekä kaikille yhteisiä opintoja (Näkökulmia journalistiikan ja viestinnän käytäntöihin sekä tutkinto-ohjelman yhteiset tutkimusopinnot) ja eriytyviä opintokokonaisuuksia, joista opiskelija suorittaa yhden. Nämä kokonaisuudet ovat journalistiikan opintokokonaisuus, kuvajournalismin opintokokonaisuus, puheviestinnän opintokokonaisuus sekä media- ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuus. Lisäksi aineopintoihin kuuluu valinnaisia aineopintoja.

Opiskelijat siirtyvät maisteriopintoihin kandidaattivaiheen opintojen perusteella. Journalistiikan maisteriopintoihin edellytetään journalistiikan opintokokonaisuuden suorittamista, visuaalisen journalismin maisteriopintoihin hakeutuvilta puolestaan kuvajournalismin opintokokonaisuuden suorittamista. Puheviestinnän maisteriopintoihin suuntautuvilta edellytetään puheviestinnän opintokokonaisuuden suorittamista. Media- ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuuden suorittaneet voivat hakea englanninkieliseen maisteriohjelmaan Master's Degree Programme in Cultural Studies.

Uramahdollisuudet

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmalla on kiinteä yhteys työelämään ja opinnoissa kehitetään myös ammatillisia valmiuksia. Kaikkiin opintoihin kuuluu myös työharjoittelu. Kandidaattiohjelmassa journalistiikan ja kuvajournalismin aineopintoihin sisältyy 4 kk:n pituinen toimitus- ja lehtikuvaajaharjoittelu ensisijaisesti sanoma- tai aikakauslehden, radion tai uutistoimiston toimituksessa.  Puheviestinnän maisteriopintoihin sisältyy 3 kk:n pituinen harjoittelu.

Koulutus antaa valmiudet työskennellä laajasti erilaisissa viestinnän ja median työtehtävissä. Eri opintokokonaisuudet ja maisterinopinnot antavat valmiuksia toimia erityyppisiä alan ammateissa. Journalistiikan opinnot antavat valmiuksia työskennellä journalistisissa tehtävissä sanoma- ja aikakauslehdistössä, radiossa, televisiossa ja verkkoviestinnässä ja kuvajournalismin opinnot lehtikuvaajan ja kuvatoimittajan tehtävissä. Puheviestinnän opinnot suuntaavat esimerkiksi konsultin, puheviestinnän opettajan tai tiedottamis- tai ihmissuhdetyöhön. Kaikista maisteriopinnoista voi suuntautua myös tutkijan uralle.

Kansainvälistyminen

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä osaamista erikseen määritellyillä opintojaksoilla sekä esimerkiksi osallistumalla opiskelijavaihtoon, harjoitteluun ulkomailla tai kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointiin. Kansainvälisyyttä tukevat opinnot kootaan tieteenalayksikön ohjeen mukaan erilliseksi kokonaisuudeksi, joka merkitään tutkintotodistukseen.

Opiskelijavaihtopaikkoja on tarjolla monipuolisesti sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella mm.  Erasmus-, Nordplus- ja ISEP-ohjelmien kautta sekä yliopiston omien kahdenvälisten sopimusten puitteissa. Opiskelijoita kannustetaankin lähtemään vaihtoon ja suorittamaan osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa.

Vaihto-opiskelusta, harjoittelusta ja kansainvälistymiskokonaisuudesta ohjeistetaan tarkemmin yliopiston verkkosivuilla.

Tutkimuksen painopisteet

Yliopisto-opetuksen lähtökohta ja perusta on tutkimus, eli opettajat ja tutkija opettavat niitä asioita, joita myös tutkivat. Varsinkin maisteriopinnoissa pyritään siihen, että kaikki opettajat ovat tohtorin tutkinnon suorittaneita. Voidaan ajatella, että yksi tutkinto-ohjelman tavoite on varustaa opiskelijat sellaisilla valmiuksilla, joiden avulla he pystyvät tutkimuksellisesti pohtimaan oman työnsä ammattikäytäntöjä. Etenkin maisterivaiheen opiskelijat voivat osallistua tutkimuskeskus COMETin tutkimushankkeisiin osana opintoja.

Jatko-opintomahdollisuudet

Tutkinto-ohjelma antaa jatko-opintokelpoisuuden yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tai filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon.

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma

Tutustu opiskelijoiden julkaisuihin:

Toimittajakoulutuksen monimediajulkaisu Moreenimedia

Visuaalisen journalismin opetuksen verkkolehti Katse

Puheviestinnän opiskelijoiden blogi

Harjoitustoimitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ainejärjestöt:

Journalistiikan opiskelijoiden Vostok ry 

Puheviestinnän opiskelijoiden Reettorit ry

 

Viestintätieteiden tiedekunta

 

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta valintakokeen tai yo-todistuksen ja valintakokeen perusteella
  • Valintaan vaikuttaa myös erikoiskoe (puheviestinnän valintaväylä)

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus.

Sisäänotto

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaan otetaan yhteensä 59 opiskelijaa. Aloituspaikoista 41 on varattu ensikertalaisille.

Ks. lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille.

Tutkinto-ohjelmaan valitut opiskelijat saavat opinto-oikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon. Kaikki saavat saman tutkinnonsuoritusoikeuden. Valitut opiskelijat suorittavat ensin yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen joko yhteiskuntatieteiden maisterin tai filosofian maisterin tutkinnon. Tutkintonimike määräytyy maisterikoulutusvaihtoehdon mukaan.

Valintaperusteet

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman opiskelijoista 39 valitaan yhteispiste- ja valintakoejonoista ja 20 puheviestinnän valintaväylän kautta. Kaikkien hakijoiden on osallistuttava yhteiseen kirjalliseen kokeeseen. Valintamenettelyssä huomioidaan, että ensikertalaisia tulee valituksi riittävä määrä.

Valintateknisistä syistä ensin valitaan 20 opiskelijaa puheviestinnän valintaväylän kautta journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaan. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava vähintään 70 pistettä puheviestinnän erikoiskokeesta. Mikäli hakija tulee valituksi puheviestinnän valintaväylän kautta, hän ei voi tulla enää valituksi missään muussa valintajonossa.

Jos hakija ei tule valituksi puheviestinnän valintaväylän kautta, hänet otetaan huomioon yhteispiste- ja valintakoejonoissa.

Tämän jälkeen valitaan 20 opiskelijaa ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaan.

Jos hakija ei tule valituksi yhteispistejonossa, hänet otetaan huomioon valintakoejonossa.

Lopuksi valitaan 19 opiskelijaa pelkän valintakokeen perusteella journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaan.

Mikäli jossakin valintajonossa valittavilla on sama lopullinen pistemäärä, ratkaisee ylioppilastutkinnosta saatu pistemäärä. Jos ylioppilastutkinnon pistemääräkin on sama, ratkaisee äidinkielen arvosana. Mikäli äidinkielen arvosanakin on sama, valitaan kaikki saman arvosanan saaneet hakijat.

Pisteitys

Valintakokeen maksimipistemäärä on 150.

Ylioppilastutkintotodistuksen pisteitys:

Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä. Pisteitä annetaan seuraavasti:

  • äidinkieli
  • reaali tai jonkin reaaliaineen koe
  • kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta (voivat olla myös muita reaaliaineiden kokeita) 
 

Äidinkieli (ml. suomi/ruotsi toisena/vieraana kielenä), reaali, ainereaalikokeet, laaja/pitkä oppimäärä, A-kielet, pitkä matematiikka

Lyhyt/suppea oppimäärä, B-kieli, lyhyt matematiikka
laudatur 15 12
eximia cum laude approbatur 12 9
magna cum laude approbatur 9 6
cum laude approbatur 6 3
lubenter approbatur 3 1
approbatur 1 -


Ylioppilastutkinnon pistelaskennassa otetaan huomioon kustakin oppiaineesta vain yksi koesuoritus. Jos hakija on suorittanut samassa oppiaineessa useita eritasoisia kokeita, huomioon otetaan parhaat pisteet tuottava koe.

Hakijat, jotka eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa, hyväksytään pelkän valintakokeen perusteella.

IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksen osalta ks. yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

Enimmäispisteet valintajonoittain

  Pisteet ylioppilas-
tutkintotodistuksesta max
Pisteet yhteisestä kirjallisesta kokeesta max Pisteet puheviestinnän erikoiskokeesta max Pisteet yhteensä max
Yhteispistevalinta 60 150 - 210
Valintakoevalinta - 150 - 150
Puheviestinnän valintaväylä 60 150 150 360


Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kirjallisesta kokeesta vähintään 75 pistettä. Voidakseen tulla valituksi puheviestinnän valintaväylässä hakijan on saatava vähintään 70 pistettä puheviestinnän erikoiskokeesta.

Valintakoe

Maanantai 7.5.2018 klo 10.00-14.00
Kalevantie 4, yliopiston päärakennus

Tarkemmat tiedot salijaosta julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

Kaikille yhteinen kirjallinen koe

Yhteiseen kirjalliseen kokeeseen ei lähetetä kutsua. Tehtävät perustuvat ennakolta luettavaan kirjalliseen aineistoon sekä valintakokeessa jaettavaan materiaaliin. Valintakokeessa arvioidaan hakijan kykyä ymmärtää ja soveltaa teoreettista kirjallisuutta, kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemusta, medialukutaitoa sekä kirjallista ja visuaalista ilmaisua.

Yhteisestä kirjallisesta kokeesta voi saada enintään 150 pistettä. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kirjallisesta kokeesta vähintään 75 pistettä.

Kokeeseen saa ottaa mukaan eväät ja kirjoitusvälineet.

Puheviestinnän erikoiskoe

Puheviestinnän erikoiskokeeseen kutsutaan ylioppilastutkinnon ja yhteisen kirjallisen kokeen yhteispistemäärän perusteella 50 parasta niistä hakijoista, jotka ovat hakemuksessaan ilmoittaneet halukkuutensa osallistua tähän kokeeseen. Ilmoitus on sitova. Mikäli erikoiskokeeseen valittavilla hakijoilla on sama yhteispistemäärä, ratkaisee ylioppilastutkinnosta saatu pistemäärä. Mikäli ylioppilastutkinnostakin saatu pistemäärä on sama, kutsutaan kaikki saman ylioppilastutkinnon pistemäärän saaneet hakijat.

Erikoiskoe koostuu haastattelusta ja puheviestintätehtävistä, ja se pidetään 7. ja 8.6.2018. Hakija osallistuu erikoiskokeeseen vain yhtenä päivänä. Henkilökohtainen aika ja paikka ilmoitetaan kutsussa, joka lähetetään hakijan hakulomakkeella ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen noin viikko ennen koetta. Puheviestinnän erikoiskokeessa mitataan hakijoiden valmiutta puheviestinnän opintoihin sekä soveltuvuutta puheviestinnän alalle.

Valintakoevaatimukset

Valintakoe perustuu ennakolta luettavaan kirjalliseen aineistoon sekä kokeessa jaettavaan materiaaliin:

Kirjallinen aineisto julkaistaan tiistaina 27.3.2018 osoitteessa sites.uta.fi/valintakoe/jov-2018/.

Kaikille yhteisessä kirjallisessa kokeessa on kaksi osaa - A ja B.

Osan A tehtävät arvostellaan kaikilta kokeeseen osallistuneilta.

Vain kokeen A-osassa parhaiten suoriutuneelta 50 prosentilta, kuitenkin vähintään 300 hakijalta, arvostellaan myös osa B. Mikäli B-osaan valittavilla hakijoilla on sama A-osan pistemäärä, ratkaisee ylioppilastutkinnosta saatu pistemäärä. Mikäli tämäkin on sama, valitaan kaikki samat pisteet saaneet.

Valintakokeen lopullinen pistemäärä on osien A ja B yhteenlaskettu pistemäärä. Valintakokeen maksimipistemäärä on 150.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava viestintätieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Opiskelupaikkojen täyttöä jatketaan kohdassa Valintaperusteet esitettyjen periaatteiden mukaisesti ensikertalaisille varatut paikat huomioiden, kunnes aloituspaikat on saatu täytettyä. Jos puheviestinnän valintaväylän kautta hakeneista ei löydy väylän hyväksymiskriteereitä täyttäviä hakijoita, täyttämättömät aloituspaikat siirretään valintakoejonoon.