Koulutustarjonta

Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Suomen kielen kandidaattiohjelma, osaamistavoitteet:

Huk-tutkinnon suorittanut kandidaatti:

  • kykenee aktiiviseen vuorovaikutukseen työelämässä
  • tuntee oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteet ja osaa seurata oman alansa kehitystä
  • tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
  • ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
  • osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä siten, että merkitsee muiden tekemästä työstä lainaamansa tai referoimansa osuudet tieteenalalla vakiintuneilla tavoilla
  • osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
  • osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
  • osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
  • osaa käyttää tietotekniikkaa työelämän edellyttämällä perustasolla

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:

Suomen kielen tutkinto-ohjelman kandidaattiopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee suomen kielen asiantuntijatasolla. Opiskelija osaa analysoida suomen kielen rakennetta ja tuntee rakenteen analyysissa tarvittavat termit. Lisäksi hän osaa analysoida kielen avulla ilmaistavia merkityksiä ja kielenkäyttöä erilaisissa teksteissä ja vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtää lähtökohdat, joista kieltä ja kielenkäyttöä voidaan ohjailla. Opiskelija osaa eritellä kielen rakennetta ja käyttöä sekä merkityksiä monista eri näkökulmista. Hän tuntee suomen kielen kehitysvaiheet ja osaa analysoida kielen muutosta. Hän ymmärtää kielen alueelliseen ja tilanteiseen variaatioon liittyviä ilmiöitä sekä tuntee tekstien ja keskustelujen tutkimuksen keskeisimmät tutkimussuuntaukset.Opiskelija hahmottaa tutkimusprosessin eri vaiheet ja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan rajatun tutkimuksen hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Hän osaa raportoida tutkimuksen tuloksia argumentoiden tieteellisesti ja aiheeseen sopivalla yleistystasolla.

Suomen kielen maisteriopinnot, osaamistavoitteet:

FM-tutkinnon suorittanut maisteri:

  • kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
  • kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
  • osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa
  • kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
  • kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itseäisesti
  • pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
  • hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet

Suomen kielen maisteriopinnot suorittanut kykenee toimimaan itsenäisesti kielen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja työskentelemään yhdessä niin oman kuin muidenkin alojen edustajien kanssa. Hän osaa sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja ympäristöihin sekä täydentää omaa osaamistaan tarpeiden mukaan.

Opiskelija osaa analysoida suomen kieltä muodon ja merkityksen osalta monipuolisesti ja kriittisesti niin kielenkäytön kuin eri teorioiden näkökulmista. Hän osaa vertailla suomea sukukieliin ja muihin maailman kieliin, analysoida kieltä erilaisilla kielentutkimuksen menetelmillä ja soveltaa tietojaan laajahkon tutkimuskysymyksen tutkimiseen. Hän tuntee laajasti fennististä nykytutkimusta, erityisesti erikoistumisalaltaan. Syventävissä opinnoissa opiskelija on myös syventänyt osaamistaan oman työelämäsuuntautumisensa mukaisesti, esimerkiksi suomi toisena ja vieraana -kielenä tai työelämäviestintä ja kielikonsultointi -erikoistumisopinnoissa.

Koulutuksen sisältö

Suomen kielen tutkinto-ohjelmassa koulutetaan suomen kielen asiantuntijoita, joilla on syvällinen ja monipuolinen asiantuntemus suomen kielen rakenteesta, kehitysvaiheista, käytöstä ja vaihtelusta. Suomen kieltä opiskellaan viestintätieteiden tiedekunnan monitieteisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä, ja opinnoissa näkyy Tampereen yliopiston yhteiskunnallinen painotus.

Suomen kielen kandidaattiohjelmassa rakennetaan vankka perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle. Opintojen alussa pääpaino on kielen rakenteissa, merkityksissä ja käytössä. Opiskelija tutustuu lisäksi lähisukukielistä viron kieleen. Opintojen edetessä kuvaa suomen kielestä täydennetään variaation, vuorovaikutuksen ja kielen historian tarkastelulla. Lisäksi opiskelija tutustuu kielen tutkimusmenetelmiin. Maisteriopinnoissa oman alan asiantuntemusta kehitetään edelleen. Opinnoissa syvennytään valittuihin erikoisaloihin ja harjaannutaan tieteelliseen työskentelyyn. Lisäksi syvennetään käsitystä suomen kielen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailman kielten joukossa. Opinnäytteissä voi syventyä aiheisiin, jotka tukevat omaa ammatillista suuntautumista.

Suomen kielen opinnot kehittävät kykyä analysoida kompleksisia kielellisiä ja kulttuurisia ilmiöitä. Lisäksi opinnot kehittävät viestintä-, yhteistyö- ja projektinhallintataitoja sekä taitoa hakea, tuottaa ja hyödyntää asiantuntijatietoa. Nämä taidot antavat erinomaiset valmiudet toimia monenlaisissa akateemisissa tehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Useat tutkinto-ohjelman opiskelijat valmistuvat opetustehtäviin eri kouluasteille ja erilaisiin oppilaitoksiin. Aineenopettajan pätevyyden saamiseksi on suoritettava myös kirjallisuustieteen ja kasvatustieteen opintoja. Monet opiskelijat toimivat valmistumisensa jälkeen erilaisissa kieli- ja viestintäammattilaisen tehtävissä esimerkiksi liike-elämän ja julkisen hallinnon palveluksessa. Tampereen yliopiston suomen kielen tutkinto-ohjelmassa opiskelijat voivat erikoistua oman kiinnostuksensa mukaisesti. Erikoistumisen tueksi tutkinto-ohjelma tarjoaa syventävissä opinnoissa mm. kaksi laajaa työelämään suuntaavaa erikoistumiskokonaisuutta: suomi toisena ja vieraana kielenä sekä työelämäviestintä ja kielikonsultointi.

Tutkinto-ohjelman opetus kytkeytyy tiiviisti Tampereen yliopistossa tehtävään suomen kielen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään mm. lasten ja nuorten kielen kehityksestä, puhutun ja kirjoitetun kielen variaatiosta, suomen kielen käytöstä ja oppimisesta toisena kielenä sekä tekstien ja keskusteluiden tehtävistä ja muotoutumisesta yhteiskunnan eri alueilla.

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Syventävien opintojen sisällä opiskelijan on mahdollista erikoistua työelämäorientaationsa mukaan. Tarjolla olevissa erikoistumisopinnoissa on kaksi sellaista kokonaisuutta, joista voi saada erillisen merkinnän: suomi toisena ja vieraana kielenä sekä työelämäviestintä ja kielikonsultointi.

Suomi toisena ja vieraana kielenä -kokonaisuus on suunnattu opettajiksi aikoville, mutta se antaa S2-alan asiantuntemusta myös muille kieliammattilaisille. Opinnoissa perehdytään toisen kielen käytön oppimisen ja opettamisen teoreettisiin ja käytännöllisiin kysymyksiin, sekä kielitaidon käsitteeseen ja kielitaidon arvioinnin periaatteisiin. Opinnoissa myös analysoidaan niitä suomen kielen ilmiötä, jotka ovat suomea oppivien näkökulmasta haastavia.

Työelämäviestintä ja kielikonsultointi -kokonaisuus antaa valmiudet sekä työelämän viestintäkäytäntöjen tutkimiseen että käytännön kieliammattilaistyöhön erilaisissa liike-elämän, julkisen hallinnon ja kolmannen sektorin organisaatioissa. Opinnoissa perehdytään työelämäviestinnän (erityisesti kirjoitettujen työelämätekstien) kielitieteelliseen tutkimukseen, harjaannutaan työelämän viestintätilanteiden analyyttisessa tarkastelussa, tutustutaan kieliammattilaisen työnkuvaan, tuotetaan ja sovelletaan asiantuntijatietoa sekä kehitetään omia teksti- ja viestintävalmiuksia.

Opintojen rakenne

Perus- ja aineopinnot koostuvat enimmäkseen kaikille yhteisistä opintojaksoista. Syventävissä opinnoissa on kaikille yhteisen osuuden lisäksi erikoistumisvaihtoehtoja ja opintojen painottamismahdollisuuksia opiskelijan työelämäintressien mukaan. Syventävien opintojen erikoistumisopinnot voi koota oman kiinnostuksensa mukaisesti. Opiskelija voi erikoistua syventävissä opinnoissaan esim. suomi toisena ja vieraana kielenä -opetukseen tai työelämäviestintään ja kielikonsultointiin.

Suomen kielen opintojen lisäksi tutkintoon sisältyy yleisopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja.

Uramahdollisuudet

Suomen kielen tutkinto-ohjelmasta valmistuneet filosofian maisterit toimivat työelämässä usein opetustehtävissä, viestinnän ja kielikonsultoinnin ammattilaisina, tutkijoina ja kielen asiantuntijoina. Suomen kielen opinnot kehittävät kykyä analysoida kompleksisia kielellisiä ja kulttuurisia ilmiöitä. Lisäksi opinnot kehittävät viestintä-, yhteistyö- ja projektinhallintataitoja sekä taitoa hakea, tuottaa ja hyödyntää asiantuntijatietoa. Nämä taidot antavat erinomaiset valmiudet toimia monenlaisissa akateemisissa tehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi tähtäävät opiskelijat sisällyttävät tutkintoonsa kirjallisuustieteen perus- ja aineopinnot, tietyt puheviestinnän opinnot sekä aineenopettajakoulutukseen kuuluvat kasvatustieteen opinnot, joihin sisältyviin pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Suomi toisena kielenä -opettajaksi tai suomi toisena kielenä -alan asiantuntijatehtäviin tähtäävät voivat kartuttaa työelämässä tarvittavia asiantuntijataitojaan sisällyttämällä syventäviin opintoihinsa suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuden. Viestintä- ja kielikonsultointitehtäviin valmentaa puolestaan (samoin syventäviin opintoihin sisällytettävä) työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin opintokokonaisuus. Kumpaankin alaan erikoistumisen voi halutessaan aloittaa jo kandidaatin tutkinnossa. Ammatillista suuntautumista tuetaan tutkintoa rakentaessa myös valinnaisilla opinnoilla. Opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa myös harjoittelun. Harjoittelun voi suorittaa erikoistumisopintojen yhteydessä tai muulla alaan liittyvällä tavalla. Harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla, esimerkiksi suomen kielen opetuspisteissä ulkomaisissa yliopistoissa.

Pätevyys

Suomen kielen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys, jonka saadakseen on suoritettava kirjallisuustieteen perus- ja aineopinnot, tietyt puheviestinnän opinnot sekä aineenopettajakoulutukseen kuuluvat kasvatustieteen opinnot, joihin sisältyviin pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen kuluessa.

Kansainvälistyminen

Keskeinen osa kieliammattilaisen osaamista on ymmärrys siitä, miten monimuotoisia maailman kielet ovat ja miten kieli ja kulttuuri ovat kytköksissä toisiinsa. Erityisesti tältä kannalta suomen kielen tutkinto-ohjelma johtaa opiskelijaa myös kansainvälistymiseen. Kaikki tutkinto-ohjelman opiskelijat oppivat arvioimaan kielen, kognition, kulttuurin ja ympäristön suhteita, ja maisteriopintojen aluksi opiskellaan suomen ja maailman kielten suhdetta ja suomen kielen asemaa yhteiskunnassa.

Kansainvälistymisopintoja voi suorittaa mm. opiskelijavaihdossa yksikön tai yliopiston vaihtokohteissa, toimimalla kv-tuutorina tai suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuden yhteydessä. Suomen kielen opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua harjoitteluun Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteisiin ulkomaisiin yliopistoihin.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Suomen kielen tutkinto-ohjelmassa tutkimuksen kohteena ovat kielen ja yhteiskunnan suhteet. Keskeinen tutkimustamme luonnehtiva kysymys on, miten kielen käyttö muovaa yhteiskuntaa ja luo ja rajoittaa siinä toimimisen mahdollisuuksia. Tämän rinnalla kiinnostuksemme kohdistuu siihen, miten yhteiskunnan muuttuminen näkyy suomen kielessä. Tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi työelämän kieli, suomen kielen käyttö ja oppiminen toisena kielenä, äidinkielen hallinta sekä kielen vaihtelu ja muutosprosessit. Hyödynnämme tutkimuksessa monipuolisesti eri menetelmiä ja laajoja aineistoja. Näin kielestä ja kielen käytöstä tuotetaan yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa, jota voidaan soveltaa myös käytännön kehitys- ja koulutustyössä.

Jatko-opintomahdollisuudet

Suomen kielen maisteriopinnot pätevöittävät hakemaan suomen kielen alan jatko-opintoihin.

Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Tutkinto-ohjelma

Tutkinto-ohjelman Facebook-sivu

Opiskelijaelämää

Suomenopiskelijoiden ainejärjestö on nimeltään Kopula. Kurkkaa järjestön verkkosivut ja FB-sivut!

Ainejärjestölehti Suomi-ilmiö

Viestintätieteiden tiedekunta

Suomen kielen tutkinto-ohjelma on osa Viestintätieteiden tiedekuntaa.

Tiedekunnan kotisivut
Tiedekunta Facebookissa
Tiedekunta Twitterissä

 

 

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta valintakokeen tai yo-todistuksen ja valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista suomalaisista yliopistoista tai Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville

Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus. Tämän hakukohteen kautta voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa edellytyksenä olevat yliopisto-opinnot avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina.

Sisäänotto

Suomen kielen tutkinto-ohjelmaan valitaan korkeakoulujen yhteishaussa yhteensä 26 uutta opiskelijaa (aloituspaikoista 19 on varattu ensikertalaisille) sekä avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella 0-3 opiskelijaa.

Ks. lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille.

Valintaperusteet

Suomen kielen tutkinto-ohjelmaan valitaan opiskelijoita valintajonoista 1, 2 ja 3. Tullakseen huomioiduksi valintajonoissa 1 ja 2, hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. Valintajonossa 3 valitaan opiskelijoita pelkästään avoimien yliopisto-opintojen tai muiden erillisten opintojen perusteella ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 3, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Hakijan, joka ei ole suorittanut avoimia yliopisto-opintoja tai muita erillisiä opintoja, ei tarvitse ilmoittaa, missä valintajonossa hän hakee, vaan hakijat huomioidaan automaattisesti niissä jonoissa, joissa he ovat hakukelpoisia.

Ensin valitaan avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valittavat opiskelijat (valintajono 3), tämän jälkeen opiskelijat valintajonosta 1 ja lopuksi opiskelijat valintajonosta 2.

Valintajono 1: Valinta valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella

Valintajonossa 1 valitaan 16 opiskelijaa valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottaman yhteispistemäärän perusteella. Näistä aloituspaikoista 12 on varattu ensikertalaisille hakijoille. Valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama yhteispistemäärä on enintään 210 pistettä. Jos lopullinen pistemäärä tässä valintajonossa valittavilla on sama, ratkaisee valintakokeen kokonaispistemäärä. Jos hakijat ovat tämänkin jälkeen tasapisteissä, otetaan kaikki samoissa tasapisteissä olevat. Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa on hakijan saatava kokeesta vähintään 70 pistettä.

Valintajono 2: Valinta pelkän valintakokeen perusteella

Valintajonossa 2 valitaan 10 opiskelijaa valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Näistä aloituspaikoista 7 on varattu ensikertalaisille hakijoille. Opiskelijat valitaan kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Valintakokeen enimmäispistemäärä on 147 pistettä. Jos lopullinen pistemäärä tässä valintajonossa valittavilla on sama, ratkaisee ylioppilastutkintotodistuksesta saatu pistemäärä. Jos hakijat ovat tämänkin jälkeen tasapisteissä, otetaan kaikki samoissa tasapisteissä olevat. Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa on hakijan saatava kokeesta vähintään 70 pistettä.

Valintajono 3: Valinta avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valitaan enintään 3 hakijaa, joilla on suoritettuna suomen kielen perusopinnot tai vastaavat. Hakemukseen tulee tällöin liittää opintorekisteriote ja perustelukirje. Mikäli perusopinnot eivät ole vielä valmiit hakuajan päättymiseen mennessä, opiskelijan tulee toimittaa uusi opintorekisteriote 15.5. mennessä. Mikäli hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen opintomenestyksen perusteella. Aikaisempien opintojen perusteella hakeva valitaan aina ensisijaisesti jonossa 3. Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 3, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonoissa 1 ja 2, mikäli hän on osallistunut myös valintakokeeseen. Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakijoita ei valintajonossa 3 ole riittävästi, ei jäljelle jääviä paikkoja täytetä lainkaan.

Pisteitys

Enimmäispisteet:

  • ylioppilastutkintotodistus: 63
  • valintakoe: 147

Hakijan taustapisteet lasketaan ylioppilastutkinnon äidinkielen ja enintään viiden (5) muun (hakijalle parhaat pisteet tuottavan) kokeen perusteella.

Kokeista saadut arvosanat pisteitetään seuraavasti:

Arvosana Pisteet
laudatur 7
eximia cum laude approbatur 6
magna cum laude approbatur   5
cum laude approbatur 4
lubenter approbatur 3
approbatur 2
improbatur  0

Eri kokeista saatuja pisteitä painotetaan kertomalla ne seuraavilla koekohtaisilla painokertoimilla:

Koe Paino
äidinkielen koe*   1,5
reaalikoe    1,5
reaaliaineiden kokeet 1,5
laajan tai pitkän oppimäärän mukainen koe 1,5
muun kuin pitkän oppimäärän mukainen koe   1

*Myös vieraskielisille tarkoitettu äidinkielen koetta korvaava koe (suomi tai ruotsi toisena kielenä) pisteitetään kuten äidinkielen koe.

Valinnassa käytettävä taustapistemäärä saadaan laskemalla painotetut pisteet yhteen. Näin täydellisesti suoritetusta mahdollisimman laajasta tutkinnosta voi saada 1,5 x 7 x 6 = 63 pistettä. IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksestä ks. yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

  • Todistuspisteityksessä otetaan huomioon korkeintaan kahden reaaliaineen kokeet. Ennen vuotta 2006 suoritettu reaalikoe rinnastetaan tässä reaaliaineen kokeeseen.
  • Pistelaskennassa otetaan huomioon kustakin oppiaineesta vain yksi koesuoritus. Jos hakija on suorittanut samassa oppiaineessa useita eritasoisia kokeita, huomioon otetaan parhaat pisteet tuottava koe.

Valintakoe

Maanantai 14.5.2018 klo 11.00-15.00
Kanslerinrinne 1, Pinni B -rakennus.

Tarkemmat tiedot salijaosta julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

Valintakokeeseen EI lähetetä kutsua. Valintakokeeseen saa ottaa mukaan eväät.

Valintakoevaatimukset

Yliopistollinen suomen kielen opiskelu vaatii hyvää suomen kielen taitoa ja kykyä ymmärtää kielen ilmiöitä. Suomen kielen valintakokeessa testataan kieli- ja kielioppitietoa, tämän tiedon soveltamiskykyä sekä kielentutkimuksen yleisiä perusteita. Valintakoe perustuu seuraaviin teoksiin:

  • Leino, P.: Suomen kielioppi. 4. tai uudempi painos. Helsinki: Otava. 1996.
  • Ojutkangas, K., Larjavaara, M., Miestamo, M. ja  Ylikoski, J.: Johdatus kielitieteeseen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. 2009 tai uudempi painos.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava viestintätieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Mahdolliset varasijat täytetään valintaperusteiden mukaisissa valintatapajonoissa ensikertalaisille varatut paikat huomioiden. Varasijoille asetetaan rajattu määrä hakijoita