Koulutustarjonta

Luokanopettaja, kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suoritettuaan

  • opiskelija ymmärtää eettisen vastuunsa ja vuorovaikutus- ja kohtaamistaitojen merkityksen kasvatus- ja opetustyössä,
  • opiskelija pystyy hankkimaan ja analysoimaan kriittisesti oman alansa keskeistä tutkimustietoa,
  • opiskelija tuntee ihmistieteellisen tutkimuksen perusteet ja keskeiset menetelmät sekä osaa toteuttaa ja raportoida tutkimusprosessin,
  • opiskelija on rakentanut asiantuntijaidentiteettiään ja hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa työtehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä,
  • opiskelija osaa ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä ja
  • opiskelijalla on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet siirtyäkseen maisteriopintoihin.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut on kelpoinen kasvatus-, opetus- tai henkilöstöalan tehtäviin, joiden vaatimuksena on “soveltuva korkeakoulututkinto”.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneella on

  • vahva teoreettinen pohja ymmärtää ja tehdä kasvatus-, opetus- ja koulutusalan tutkimusta sekä kehittää ja arvioida ammattialaansa tieteellisesti,
  • metodologiset valmiudet muodostaa kasvatustieteiden kannalta mielekkäitä tutkimusongelmia, etsiä ja analysoida tutkimusaineistoja sekä raportoida tulokset hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti,
  • kyky eritellä oppimisen ja kasvatuksen yhteiskunnallisia ja globaaleja ehtoja laaja-alaisesti,
  • tieto kasvatusalan moniammatillisista käytännöistä ja yhteistyöverkostoista sekä taito soveltaa asiantuntijuuttaan oman ammattialansa instituutioissa ja kansainvälisessä yhteistyössä,
  • kyky toimia tutkivana ja kriittisenä asiantuntijana, joka tukee yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden oppimista ja kehittämistä,
  • hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön ja
  • kyky tehdä perusteltuja eettisiä valintoja ammatillisessa toiminnassaan.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittanut on kelpoinen opetus-, koulutus- tai johtamistehtäviin. Opinnot antavat valmiudet kasvaa kriittisesti tietoiseksi maailman ja kasvatuksen ymmärtäjäksi, oppimisen ohjaajaksi ja tukijaksi sekä kasvamaan saattajaksi, joka yhdessä muiden kanssa osaa kehittää ja muuttaa kasvatuksen maailmaa.

 

Koulutuksen sisältö

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa opiskelijat kouluttautuvat ymmärtämään maailmaa monipuolisesti ja toimimaan laaja-alaisina, aktiivisina kasvatus- ja opetusalan ammattilaisina. 

Opiskelijat saavat oikeuden kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma koostuu yhteisestä kandidaattiohjelmasta ja kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoista. Tutkinto-ohjelman rakenne.

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Koulutuksen lähtökohtana on laaja-alainen kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijuus. Kandidaatin tutkinnossa opiskelija perehtyy kasvatustieteiden tutkimuskohteisiin sekä kasvatusta, koulutusta ja opetusta koskevan teorianmuodostuksen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Kandidaatin tutkinto sisältää kaikille yhteisiä opintoja sekä eriytyviä ja valinnaisia opintoja myös yli tiedekuntarajojen. Pääosa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnoista ja yleisiä opiskeluvalmiuksia tarjoavat opinnot ovat kaikille yhteisiä opintoja. Luokanopettajan opinto-oikeuteen sisältyvissä opinnoissa perehdytään opetustyön kannalta olennaisiin oppiainesisältöihin ja pedagogiikkaan.

Luokanopettajan koulutukseen hyväksytyn opiskelijan kandidaatin tutkintoon sisältyy perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka ovat edellytyksenä perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opettajan tehtäviin. Kasvatustieteiden opintoihin sisältyvät myös opettajan työssä vaadittavat pedagogiset opinnot. Luokanopettajan koulutuksessa opiskelevilla on myös mahdollisuus opiskella valintansa mukaan aineenopettajan kelpoisuuden tuottavia opintoja. Opettajakelpoisuus edellyttää maisterin tutkinnon suorittamista.

Laaja-alaisen kandidaatin tutkinnon jälkeen maisteriopinnoissa on mahdollista syventyä johonkin seuraavista opintosuunnista:

  • koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta
  • kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta
  • aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta.

Opiskelija valitsee opintosuunnan tulevaisuuden suunnitelmiensa, uranäkymiensä ja kiinnostuksensa perusteella.

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoissa on kolme opintosuuntaa:

  • koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta,
  • kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta sekä
  • aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta.

Opiskelija valitsee opintosuunnan tulevaisuuden suunnitelmiensa, uranäkymiensä ja kiinnostuksensa perusteella.

Koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta tarjoaa välineitä toimia kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Se valmistaa opiskelijaa monipuolisiin opetus-, koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunnassa käsitellään erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa kasvatusta, kasvua, opetusta ja oppimista. Lisäksi perehdytään laatu- ja arviointikysymyksiin.

Aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunnassa opiskelija perehtyy aikuis- ja ammattikasvatuskäytäntöjen, -politiikan ja -tutkimuksen kehitykseen ja nykytilaan. Opinnot valmentavat opiskelijaa oma-aloitteisiin, tutkiviin ja yhteisöllisiin toimintatapoihin ja harjaannuttavat asiantuntijatyöhön erilaisissa toimintaympäristöissä.

Opintojen rakenne

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • Kasvatustieteen kandidaatti (KK) 180 op
  • Kasvatustieteen maisteri (KM) 120 op

Tutkinto-ohjelma on kaksiportainen. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen siirrytään maisteriopintoihin. 

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää seuraavat opinnot:

Yleiset opiskeluvalmiudet 21 op

  • sisältää orientoivat opinnot, tietotekniikkataidot sekä kieli- ja viestintäopinnot

Kasvatustieteiden perusopinnot 25 op

Kasvatustieteiden aineopinnot 50 op

  • sisältää luokanopettajaopiskelijoiden opetusharjoittelun (20 op)

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op

Valinnaiset opinnot 24 op

  • valinnaisia opintoja suositellaan valittavaksi muiden tiedekuntien opintotarjonnasta, mutta niitä voi suorittaa myös Kasvatustieteiden tiedekunnassa

Kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 op) sisältää seuraavat opinnot:

Kasvatustieteiden syventävät opinnot 85 op

  • opiskelija valitsee yhden seuraavista opintosuunnista:
    • Koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta
    • Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta
    • Aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta
  • kussakin opintosuunnassa on yksi kaikille yhteinen opintojakso 5 op, lisäksi suoritetaan opintosuunnan sisältöopintoina 15-20 op
  • syventäviin opintoihin sisältyvät myös tutkimusmenetelmäopinnot 10 op, harjoittelu/kasvatusyhteisöjen kehittäminen 10 op sekä pro gradu -tutkielmaopinnot 40 op

Valinnaiset opinnot 35 op

  • valinnaisia opintoja suositellaan valittavaksi muiden tiedekuntien opintotarjonnasta, mutta niitä voi suorittaa myös Kasvatustieteiden tiedekunnassa

Opettajan pedagogiset opinnot ja maisterin tutkinto yhdessä tuottavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden. Luokanopettajopiskelijoilla opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät kasvatustieteiden opintoihin.

Uramahdollisuudet

Kasvatusalan koulutus toimii läheisessä yhteistyössä työelämän organisaatioiden kanssa. Kasvatusalan tutkinto valmistaa monenlaisiin ammatteihin ja on tärkeää, että opiskelija pääsee jo opintojensa aikana tutustumaan ja harjoittelemaan erilaisiin työ- ja organisaatiokulttuureihin. Luokanopettajan koulutuksessa ohjatut harjoittelujaksot ovat keskeinen osa opintoja. Ne tarjoavat opiskelijalle työelämän oppimisympäristön ja mahdollisuudet monipuoliseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Harjoittelukoulukontaktien lisäksi luokanopettajaopiskelijan syventävien opintojen projekti laajentaa työelämäosaamista.

Luokanopettajan koulutuksesta valmistuneet saavat kelpoisuuden perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opettajan tehtäviin ja heillä on myös mahdollisuus opiskella valintansa mukaan aineenopettajan kelpoisuuden tuottavia opintoja.

Kasvatustieteellisen alan työllisyysnäkymät ovat hyvät.

Pätevyys

Luokanopettajan koulutuksesta valmistuneet saavat kelpoisuuden luokanopettajaksi perusopetuksen vuosiluokille 1-6.

Kansainvälistyminen

Kansainvälisyys kuuluu oleellisesti kasvatus- ja opetusalan opiskeluun. Monikulttuurisen osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On suositeltavaa, että opiskelija liittää opintoihinsa kansainvälistä opetusta, vaihtojakson ulkomaisessa korkeakoulussa tai suorittaa mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen opetus- tai työharjoittelun. Tampereen yliopiston kansainvälistymisohjelman mukaan tutkintoon voi sisällyttää kansainvälistymiskokonaisuuden (vähintään 20 opintopistettä). Kokonaisuuteen voi liittää eri tiedekuntien sisällöllisiä opintoja.

Kasvatustieteiden tiedekunnan opetustarjontaan sisältyy tiedekunnan omille opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille suunnattua englanninkielistä opetusta. Opetuksen sisällöt painottuvat monikulttuurisuuteen, mediakasvatukseen, vertailevaan kasvatustieteeseen ja kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien tutkimukseen. Kansainväliset opinnot on kasvatustieteiden tiedekunnassa koottu "Multicultural Study Programme in Education" -opintokokonaisuudeksi (25 op). Multicultural-opinnot voi suorittaa valinnaisena opintokokonaisuutena tai yksittäisinä opintosuorituksina.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Kasvatustieteiden tiedekunnan tavoitteena on tehdä tieteellisesti merkittävää ja kiinnostavaa tutkimusta. Kasvatustieteiden tiedekunta on kannustava ja yhteiskunnan muutosta tutkiva oppimis- ja tiedeyhteisö, johon kuuluvat sekä henkilöstö että opiskelijat.  Opetus ja opiskelu on tutkimusperustaista. Opinnäytteet kytketään tiedekunnan painopistealueisiin ja käynnissä olevien tutkimusryhmien toimintaan. Opintosuoritusten lisäksi opiskelijoita pyritään integroimaan julkaisutoimintaan.

 

Jatko-opintomahdollisuudet

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma tuottaa jatko-opintokelpoisuuden kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkintoon. Näistä ovat tarkemmat kuvaukset kasvatustieteiden tiedekunnan Kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa 2014-2018. Jatko-opiskelijoiden rekrytoimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opiskelijat kiinnittyvät Kasvatustieteiden tiedekunnan profiilin mukaisiin tutkimusohjelmiin jo maisteriopintojen aikana, mikä mahdollistaa siirtymän jatko-opintovaiheeseen.

Luokanopettaja, kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • VAKAVA-yhteisvalinta
  • Valinta valintakokeen, soveltuvuuskokeen ja yo-todistuksen tai valintakokeen ja soveltuvuuskokeen perusteella (vain valintakokeen ja soveltuvuuskokeen perusteella voidaan valita ainoastaan hakijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muualla kuin Suomessa muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä)

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisessa suomalaisessa yliopistossa luokanopettajan koulutuksessa kandidaattivaiheessa opiskeleville

Luokanopettaja, Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi. Luokanopettajan koulutusten yhteisvalinnassa hakemuksen liitteet postitetaan siihen yliopistoon, johon hakija hakee ensisijaisesti.

Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea yhteensä 6 eri koulutukseen. Luokanopettajan koulutusten yhteisvalinnassa hakija voi asettaa 3 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen.

Mikäli Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkinto-opiskelija saa opinto-oikeuden Tampereen yliopistoon luokanopettajan koulutukseen, opiskelijalta poistetaan automaattisesti opiskelijarekisteristä aiemmat kasvatustieteiden tutkinto-ohjelman opinto-oikeudet (pl. opinto-oikeus kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon varhaiskasvatuksen koulutuksessa).

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus.

Kielitaitovaatimukset

Koulutukseen vaaditaan riittävä suomen kielen taito. Ks. suomen kielen taidon todentaminen.

Sisäänotto

Korkeakoulujen yhteishaussa valitaan kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan luokanopettajan hakukohteen kautta 80 opiskelijaa (valintajonot 1 ja 2), ks. kohta Valintaperusteet.

Valintajonossa 1 voidaan valita 75 opiskelijaa. Ensikertalaisille on varattu 60 aloituspaikkaa.

Valintajonossa 2 voidaan valita enintään 5 opiskelijaa. Ensikertalaisille on varattu 4 aloituspaikkaa.

Ks. lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille.

Valintaperusteet

Valintajonossa 1 voidaan ottaa huomioon koulusivistyksensä suomen, ruotsin tai saamen kielellä saaneet hakijat.

Valintajonossa 2 voidaan ottaa huomioon vain sellaiset hakijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä kokonaan tai osittain (vähintään viisi vuotta) muualla kuin Suomessa muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä.

Valintamenettely on kaksivaiheinen.

Ensimmäinen vaihe

Ensimmäisenä vaiheena on aineistoon perustuva kirjallinen koe (VAKAVA-koe), johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa valtakunnalliseen kasvatusalan valintayhteistyöverkostoon osallistuvissa yliopistoissa. Hakija voi samalla kirjallisella VAKAVA-kokeella osallistua usean eri VAKAVA-yhteistyössä mukana olevan koulutuksen valintaan. Kokeesta saatava pistemäärä otetaan huomioon kaikissa niissä VAKAVAan osallistuvissa koulutuksissa, joihin hakija on hakenut. VAKAVA-kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja.

Toinen vaihe

Toisen vaiheen valinnan muodostaa soveltuvuuskoe, jonka jokainen koulutusyksikkö järjestää itsenäisesti. Hakija kutsutaan soveltuvuuskokeeseen VAKAVA-kokeesta saadun pistemäärän ja hakutoivejärjestyksen mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Hakijan on mahdollista saada kutsu vain yhden opettajankoulutusyksikön luokanopettajan koulutuksen toisen vaiheen kokeeseen. Ensikertalaisille hakijoille on varattu 80 % paikoista sekä esivalinnassa että lopullisessa valinnassa.

Tampereen yliopiston luokanopettajan hakukohteen soveltuvuuskokeeseen kutsutaan valintajonossa 1 vähintään kolminkertainen määrä valittavien määrään nähden eli vähintään 225 hakijaa. Tästä määrästä ensikertalaisille varataan 180 paikkaa. Valintajonossa 2 soveltuvuuskokeeseen kutsutaan vähintään kaksinkertainen määrä valittavien määrään nähden eli vähintään 10 hakijaa. Tästä määrästä ensikertaisille varataan 8 paikkaa. Tasapistetilanteessa kutsutaan soveltuvuuskokeeseen kaikki saman pistemäärän saaneet. Mikäli valintajonossa 2 soveltuvuuskokeeseen kutsuttavien hakijoiden määrä ei täyty, siirretään täyttämättä jääneet paikat valintajonoon 1.

Voidakseen tulla kutsutuksi Tampereen yliopiston soveltuvuuskokeeseen hakijan tulee saavuttaa vähintään 30 % VAKAVA-kokeessa valtakunnallisesti parhaiten menestyneen hakijan pistemäärästä.

Lopullinen valinta

Lopullinen valinta tapahtuu Tampereen yliopistossa seuraavasti:

Valintajono 1: Opiskelijat valitaan valtakunnallisesta kirjallisesta kokeesta (VAKAVA-koe), soveltuvuuskokeesta ja ylioppilastutkintotodistuksesta saatavien pisteiden yhteismäärän perusteella.

Valintajono 2: Opiskelijat valitaan valtakunnallisesta kirjallisesta kokeesta (VAKAVA-koe) ja soveltuvuuskokeesta saatavien pisteiden yhteismäärän perusteella. Mikäli tässä valintajonossa jää vapaita paikkoja, ne täytetään valintajonossa 1.

Tasapistetilanteessa otetaan huomioon 1) soveltuvuuskokeen ryhmätehtävän ja haastattelun lopullinen yhteispistemäärä, 2) VAKAVA-kokeen pistemäärä. Mikäli yhteispistemäärä tämänkin jälkeen on sama, hyväksytään kaikki saman pistemäärän saaneet.

Ryhmämuotoisen opetuksen vuoksi kaikkien, jotka hyväksytään opiskelijoiksi kevään 2018 yhteishaussa, on aloitettava opinnot syksyllä 2018, ellei opiskelija saa lakisääteisistä syistä poissaolo-oikeutta. Muussa tapauksessa tiedekunta ei voi taata opiskelijalle paikkaa ryhmämuotoisissa opinnoissa tulevina lukuvuosina.

Pisteitys

Valintajonossa 1 hakija voi saada yhteensä enintään 100 pistettä seuraavasti:

  • Kirjallinen VAKAVA-koe, enintään 20 pistettä
  • Soveltuvuuskokeen toiminnallinen ryhmätehtävä ja yksilöhaastattelu, enintään 50 pistettä
  • Soveltuvuuskokeen visuaalinen tehtävä, enintään 10 pistettä
  • Ylioppilastutkinto, enintään 20 pistettä

 

Valintajonossa 2 hakija voi saada enintään 80 pistettä seuraavasti:

  • Kirjallinen VAKAVA-koe, enintään 20 pistettä
  • Soveltuvuuskokeen toiminnallinen ryhmätehtävä ja yksilöhaastattelu, enintään 50 pistettä
  • Soveltuvuuskokeen visuaalinen tehtävä, enintään 10 pistettä

 

Kirjallinen VAKAVA-koe

Kirjallisesta VAKAVA-kokeesta saatava raakapistemäärä tasoitetaan valintakoepisteiksi välille 0–20 yhden desimaalin tarkkuudella siten, että suurin Tampereen yliopiston hakijoiden VAKAVA-kokeessa saavuttama raakapistemäärä tuottaa 20 pistettä ja pienin 0 pistettä.

Soveltuvuuskoe

Soveltuvuuskokeen toiminnallisen ryhmätehtävän arvioi lautakunta, joka antaa pisteitä 1-10. Yksilöhaastattelun arvioi toinen lautakunta, joka antaa myös pisteitä 1-10. Yhteispistemäärä on siten enintään 20 pistettä. Hakijan saama pistemäärä kerrotaan 2,5:llä, joten lopullinen yhteispistemäärä on enintään 50. Voidakseen tulla valituksi hakijan tulee saada toiminnallisesta ryhmätehtävästä ja yksilöhaastattelusta yhteensä vähintään 30 pistettä. Haastattelussa arviointi kohdistuu motivoituneisuuteen ja soveltuvuuteen kasvatustyöhön sekä ajattelun jäsentyneisyyteen. Ryhmätehtävässä arviointi kohdistuu sosiaalisiin taitoihin ja ongelmanratkaisutaitoihin.

Soveltuvuuskokeen visuaalisen tehtävän arvioi kolmas lautakunta, joka antaa pisteitä 1-10. Arviointi kohdistuu visuaalisen tehtävän idean välittymiseen ja kuvakerronnan ymmärrettävyyteen sekä toteutuksen sisällölliseen ja kuvalliseen oivaltavuuteen.

Ylioppilastutkintotodistus

Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä äidinkielen ja matematiikan arvosanoista seuraavasti:

Äidinkieli

Arvosana Pisteet
L 10
E 9
M 7
C 5
B 3
A 1

 

Pitkä matematiikka

Arvosana Pisteet
L 10
E 9
M 8
C 6
B 4
A 3

 

Lyhyt matematiikka

Arvosana Pisteet
L 6
E 5
M 4
C 3
B 0
A 0

 

Äidinkielen kokeen tilalla suoritettu koe (suomi/ruotsi toisena kielenä) pisteitetään kuten äidinkielen koe.

IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksen osalta ks. yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

Vuonna 2018 IB- ja EB-tutkintoa suorittavien hakijoiden todistuspisteet lasketaan koulun antaman ennakkoarvostelun perusteella ja heidän valintatuloksensa todistus- ja koepisteiden  perusteella on ehdollinen, kunnes he ovat esittäneet lopulliset arvosanansa. Lopulliset arvosanat tulee toimittaa yliopiston hakijapalveluihin viimeistään 13.7.2018

Valintakoe

Tampereen yliopiston luokanopettajan hakukohde osallistuu kevään 2018 yhteishaussa valtakunnalliseen kasvatusalojen valintayhteistyöverkostoon (VAKAVA), jossa yhteinen aineistoon perustuva kirjallinen koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa verkostoon osallistuvissa yliopistoissa.

Kirjallinen VAKAVA-koe

Torstai 26.4.2018 klo 13.00–16.00,
Kalevantie 4, yliopiston päärakennus, Tampere

Tarkemmat tiedot salijaosta Tampereen yliopistossa julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Tampere tai Turku. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa.

Soveltuvuuskoe Tampereen yliopistossa

ti 5.6. - to 7.6.2018, Tampere.

Tarkempi paikka ilmoitetaan soveltuvuuskokeeseen valittujen kutsussa sekä sivulla salijaot valintakokeissa toukokuun lopussa.

Soveltuvuuskoe käsittää

  • toiminnallisen ryhmätehtävän
  • yksilöhaastattelun
  • visuaalisen tehtävän

Hakijalle soveltuvuuskoe on yksipäiväinen.

Valintakoevaatimukset

VAKAVA-koe perustuu ennalta julkaistavaan aineistoon, joka on nähtävillä VAKAVAn verkkosivuilla tiistaista 27.3.2018 lähtien, ja kokeessa annettavaan aineistoon. Etukäteen julkaistava aineisto ei saa olla mukana valintakokeessa.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

VAKAVA-koetta koskevat erityisjärjestelyt:

Jos hakija tarvitsee erityisjärjestelyitä valintakokeessa, on hakijan tai häntä avustavan henkilön tehtävä hakemus siihen yliopistoon, jossa hän osallistuu VAKAVA-kokeeseen.

Eri yliopistoilla saattaa olla eri periaatteita ja määräaikoja erityisjärjestelyjen hakemiseksi, mutta VAKAVA-koetta koskevissa erityisjärjestelyissä noudatetaan yhteisiä valtakunnallisia ohjeita.

VAKAVA-kokeessa lisäaikaa voidaan myöntää 1 tunti.

Erityisjärjestelyhakemus tulee tehdä heti opiskelupaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään hakuajan päättymiseen mennessä 28.3.2018, jotta tarvittavat järjestelyt ehditään tehdä. Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa, että tarve erityisjärjestelyihin on syntynyt hakuajan päättymisen jälkeen.

Erityisjärjestelyitä hakevan on liitettävä hakemukseen erikoislääkärinlausunto tai muu siihen rinnastettava asiantuntijalausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden asteella ei ole merkitystä. Todistukseksi erityisjärjestelyjen tarpeesta hyväksytään myös ylioppilastutkintolautakunnan erityisjärjestelypäätös.

Erityisjärjestelyhakemuksen toimittamiseen liittyvät ohjeet löytyvät erityisjärjestelyt valintakokeessa –sivuilta.

Soveltuvuuskokeeseen ei myönnetä lisäaikaa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan ensimmäisen vaiheen tulokset, eli tieto siitä, ketkä kutsutaan soveltuvuuskokeeseen, julkistetaan ti 15.5.2018. Kutsuttavien luettelo on nähtävissä myös Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ilmoitustauluilla (Åkerlundinkatu 5).

Soveltuvuuskokeeseen kutsumatta jääneellä on mahdollisuus saada koulutusyksiköltä selvitys siitä, mihin kielteinen päätös on hänen kohdallaan perustunut. Valintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen oikaisua. Mahdollinen oikaisupyyntö on toimitettava viimeistään 14 päivän kuluessa kirjallisen kokeen tulosten julkistamisesta siihen yliopistoon, johon hakija on ensisijaisesti hakenut.

Lopulliset valinnan tulokset julkaistaan viimeistään to 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. VAKAVA-kokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Opiskelijan on esitettävä rikostaustaotteensa opintojen aikana.

Varasijamenettely

Valintajonossa 1 opiskelupaikkansa peruuttaneen tilalle valitaan varasijajärjestyksessä seuraava hakija ensikertalaisille varatut paikat huomioiden, mikäli vuosittainen sisäänottomäärä ei ole ylittynyt. Varasijoille asetetaan rajattu määrä hakijoita.

Valintajonossa 2 ei ole varasijamenettelyä. Valintajonossa 2 täyttämättä jääneet opiskelupaikat siirretään valintajonoon 1.