Koulutustarjonta

Kansanterveystiede, terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • tuntee kansanterveystieteen käsitteet, teoreettiset lähtökohdat ja tutkimusmenetelmät
  • ymmärtää näiden merkityksen alan tutkimus- ja kehittämistyössä sekä asiantuntija- tai opetustyössä
  • osaa kuvata väestön ja yhteisön ja/tai yksilön terveyttä ja näihin vaikuttavia tekijöitä
  • tuntee keinoja terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi ja/tai hoitamisen kehittämiseksi sekä tuntee väestöryhmien väliset terveyserot
  • tunnistaa työtehtäviinsä liittyvän tiedontarpeen ja osaa hakea ja soveltaa tietoa terveyteen ja/tai hoitamiseen liittyvissä kysymyksissä
  • osaa viestiä äidinkielen lisäksi toisella kotimaisella kielellä ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä
  • osaa arvioida ja jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan
  • tunnistaa alaansa liittyvät eettiset kysymykset ja osaa käsitellä niitä
  • voi hakea suorittamiensa opintojen mukaisiin maisteriopintoihin.

Kansanterveystieteen maisteriopinnot suorittanut opiskelija

  • osaa analysoida väestön terveyttä, sairautta ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä
  • osaa johtaa väestön terveyttä edistäviä ohjelmia ja toimia
  • osaa arvioida ja tuottaa terveyttä ja sairautta koskevaa tutkimustietoa.

Koulutuksen sisältö

Kansanterveystiede                               

Terveystieteiden tutkinto-ohjelma muodostuu terveystieteiden kandidaattiohjelmasta ja hoitotieteen tai kansanterveystieteen maisteriopinnoista.

Kansanterveystieteen hakukohteesta valituksi tullut opiskelija suorittaa kansanterveystieteeseen suuntaavat perus- ja aineopinnot sekä saa valituksi tullessaan oikeuden myös kansanterveystieteen maisteriopintoihin. Kandidaattitutkinnossa kansanterveystieteeseen suuntautuvat tekevät lisäksi ohjelman yhteisiä ja valinnaisia opintoja.

Tutkinto-ohjelman opetuksessa käytetään opiskelijalähtöisiä menetelmiä, kuten ryhmä- ja seminaarityöskentelyä. Opinnoissa korostuu aktiivisuus ja halu itsenäiseen tiedonhankintaan.

Kandidaattiohjelmasta valmistuneella on valmiudet osallistua terveyteen liittyviin asiantuntija, kehittämis- ja järjestämistehtäviin julkisissa tai yksityisissä organisaatioissa tai järjestöissä.

Maisteriopinnot koostuvat kansanterveystieteen syventävistä sisältö- ja metodiopinnoista, harjoittelusta, valinnaisista ja vaihtoehtoisista opinnoista sekä pro gradu -tutkielmasta. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat koti- ja ulkomaisiin asiantuntija-, opetus-, johtamis-, suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin.

Tutkinto-ohjelmassa on mahdollista suorittaa myös terveystiedon aineenhallinnan opintokokonaisuus.

Opintojen rakenne

Tampereen yliopiston perustutkintojen tutkintorakenne on kaksiportainen. Opiskelija suorittaa ensin terveystieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op), jonka jälkeen suoritetaan terveystieteiden maisterin tutkinto (120 op) joko hoitotieteen maisteriopinnoissa tai kansanterveystieteen maisteriopinnoissa.

Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelma (180op) rakentuu terveystieteiden yhteisistä opinnoista (35op), perusopinnoista (25op), aineopinnoista (50op) ja valinnaisista opinnoista (70op).

Yhteiset opinnot (35op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelman yhteiset opinnot koostuvat kolmesta eri osa-alueesta:

  • Yleiset valmiudet (10op)
  • Kieli- ja viestintäopinnot (15op)
  • Tieteen tekemisen valmiudet (10op)

Perusopinnot (25op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelman perusopinnot suoritetaan oman maisteriopintosuuntauksen mukaisesti.

Perusopinnot kansanterveystieteen maisteriopintoihin suuntautuville 25 op

Perusopinnot hoitotieteen maisteriopintoihin suuntautuville:

Hoitotieteiden maisteriopintoihin suuntautuvien opiskelijoiden tutkintoon ei kuulu perusopintoja. Opiskelija on suorittanut perusopintotasoiset opinnot jo ammattikorkeakoulussa tai opintotasoisessa terveydenhuollon oppilaitoksessa.

Aineopinnot (50op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelman aineopinnot koostuvat yhteisistä aineopinnoista ja oman maisteriopintosuuntauksen mukaisista aineopinnoista.

  • Terveystieteiden yhteiset aineopinnot (22 op)
  • Aineopintoja hoitotieteen maisteriopintoihin suuntautuville (28 op)
  • Aineopintoja kansanterveystieteen maisteriopintoihin suuntautuville (28 op)

Valinnaiset opinnot (70op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelman valinnaiset opinnot suoritetaan oman maisteriopintosuuntauksen mukaisesti.

Valinnaiset opinnot kansanterveystieteen maisteriopintoihin suuntautuville.

Valinnaiset opinnot hoitotieteiden maisteriopintoihin suuntautuville:

Hoitotieteiden maisteriopintoihin suuntautuvien opiskelijoiden valinnaiset opinnot koostuvat kolmesta eri osa-alueesta:

  • Kasvatustieteiden perusopinnot (25 op) tai
  • Hallintotieteiden kandidaattiohjelman perusopinnot (2 5op) sekä
  • Valinnaiset opinnot (45 op)

Hoitotieteen maisteriopinnot (120 op)

Opinnot koostuvat hoitotieteen syventävistä sisältö- ja metodiopinnoista, valinnaista opinnoista ja pro gradu -tutkielmasta sekä työharjoittelusta.

Hoitotyön johtamisen opintosuunta 120 op

  • Hoitotieteen syventävät opinnot 70 op
  • Johtaminen terveydenhuollossa 30 op
  • Hallintotieteiden aineopintoja 10 op
  • Valinnaiset opinnot 10 op

Hoitotyön opettamisen opintosuunta 120 op

  • Hoitotieteen syventävät opinnot 70 op
  • Oppiminen ja opetus terveydenhuollossa 30 op
  • Kasvatustieteiden aineopintoja 10 op
  • Valinnaiset opinnot 10 op

Kansanterveystieteen maisteriopinnot (120 op)

Maisteriopinnot koostuvat kansanterveystieteen syventävistä sisältö- ja metodiopinnoista, valinnaista opinnoista ja pro gradu -tutkielmasta sekä työharjoittelusta.

Syventävät opinnot 105 op

  • Kansanterveystieteen yhteiset opinnot 35 op
  • Vaihtoehtoiset kansanterveystieteen opinnot 10 op
  • Tutkimusmenetelmäopinnot 20 op
  • Tutkielmaopinnot 40 op

Valinnaiset opinnot 15 op

Uramahdollisuudet

Terveystieteiden kandidaattiohjelmasta valmistuneella on valmiudet osallistua terveyteen ja/tai hoitamiseen liittyviin asiantuntija-, kehittämis- ja järjestämistehtäviin julkisissa tai yksityisissä organisaatioissa tai järjestöissä.

Terveystieteiden maisteritutkinnon suorittaneet sijoittuvat koti- ja ulkomaisiin asiantuntija-, opetus-, johtamis-, suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin.

Tutkinto-ohjelmassa on mahdollista suorittaa myös terveystiedon aineenhallinnan opintokokonaisuus. Terveystiedon opintokokonaisuus yhdessä pedagogisten opintojen ja maisteriopintojen kanssa antaa terveystiedon opettajapätevyyden.

 

Työelämäyhteydet

Terveystieteiden tutkinto-ohjelman suunnittelussa on kiinnitetty huomiota opiskelijoiden työelämävalmiuksien karttumiseen. Kansanterveystieteen maisteriopintoihin kuuluu työelämäharjoittelu, joka tapahtuu sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja koulutuslaitoksissa, kansalaisjärjestöissä tai muissa terveysalan organisaatioissa. Tutkinto-ohjelmassa järjestetään vuosittain työelämäpäivä, jossa tutkinnoista valmistuneet alumnit kertovat urapoluistaan ja työelämän ajankohtaisista haasteista. Osallistuminen kansainväliseen vaihtoon tai harjoitteluun luo yhteyksiä kansainväliseen työelämään.

Pätevyys

Terveystiedon opintokokonaisuus yhdessä pedagogisten opintojen ja maisteriopintojen kanssa antaa terveystiedon opettajapätevyyden.

Kansainvälistyminen

Terveystieteiden tutkinto-ohjelmissa opiskellaan aidosti kansainvälisessä ympäristössä. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevia on opettajissa ja tutkinto-ohjelmien opiskelijoissa.Tutkinto-ohjelmien opiskelija voi valita opintoja kansainvälisen maisteriohjelman laajasta opetustarjonnasta ja opiskella monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Opiskelija voi myös toimia kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijatuutorina. Lisäksi opiskelija voi suorittaa opintoja vaihto-opiskelijana tai tehdä opintoihin liittyvän harjoittelun ulkomailla.

Tutkinto-ohjelman opiskelija voi suorittaa kansainvälistymiskokonaisuuden (vähintään 20 op). Siihen soveltuvat opintojaksot on merkitty opetussuunnitelmaan.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Terveystieteissä painopisteinä on mm. seuraavat teemat:

  • Lapsuus, nuoruus ja perhe
  • Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
  • Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
  • Hyvinvointipalvelut
  • Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
  • Politiikan ja hallinnan kulttuurit
  • Tiede, teknologia ja innovaatiot

Jatko-opintomahdollisuudet

Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa suoritettu maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden

  • Kansainväliseen epidemiologian tohtoriohjelmaan
  • Terveystieteiden tohtoriohjelmaan
  • sekä muihin soveltuviin tohtoriohjelmiin.

Kansainvälisen epidemiologian, lääketieteen ja terveystieteiden tohtoriohjelmaan kuuluvat biostatistiikka, epidemiologia, gerontologia, global health and development, hoitotiede, kansanterveystiede, sosiaalipsykiatria, sosiaali- ja terveyspolitiikka, terveystaloustiede, terveydenhuollon johtaminen, terveydenhuoltotutkimus ja työterveys.

Kansanterveystiede, terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta valintakokeen tai yo-todistuksen ja valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista suomalaisista yliopistoista tai Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville

Kansanterveystiede, terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus.

Tämän hakukohteen kautta voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa edellytyksenä olevat yliopisto-opinnot avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina.

Keväällä 2018 International Baccalaureate-, European Baccalaureate- tai Reifeprufung-tutkinnon suorittavat voivat tulla huomioiduksi vain valintajonossa 2.

Sisäänotto

Vuoden 2018 yhteishaussa valitaan terveystieteiden tutkinto-ohjelmaan valintakokeen kautta 12 uutta kansanterveystieteen opiskelijaa. Aloituspaikoista neljä (4) on varattu ensikertalaisille. 

Lisäksi kansanterveystieteeseen valitaan yhteishaun avoimen väylän, siirtohaun ja yhteishaun maisterivalinnan kautta yhteensä enintään 8 opiskelijaa yhteishaussa avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella, siirtohaussa sekä yhteishaun maisterivalinnan hakukohteisiin.

Valintaperusteet

Terveystieteiden tutkinto-ohjelmaan (kansanterveystiede) valitaan opiskelijoita valintajonoista 1, 2 ja 3. Tullakseen huomioiduksi valintajonoissa 1 ja 2, hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. Valintajonossa 3 valitaan opiskelijoita pelkästään avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 3, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Hakijan, joka ei ole suorittanut avoimia tai erillisiä yliopisto-opintoja, ei tarvitse ilmoittaa, missä valintajonossa hän hakee, vaan hakijat huomioidaan automaattisesti niissä jonoissa, joissa he ovat hakukelpoisia.

Valintajono 1: Valinta valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella

Valintajonossa 1 valitaan 6 opiskelijaa valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottaman yhteispistemäärän perusteella. Näistä aloituspaikoista 4 on varattu ensikertalaisille hakijoille. Mikäli yhteispistemäärän perusteella sisäänotettavien hyväksymisraja sijoittuu siten, että vain osa saman pistemäärän saavuttaneista valittaisiin, otetaan heidät kaikki.

Valintakokeen maksimipistemäärä on 60. Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa, hakijan on saatava vähintään puolet enimmäispistemäärästä.

    Valintajono 2: Valinta pelkän valintakokeen perusteella

    Valintajonossa 2 valitaan 6 opiskelijaa valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Opiskelijat valitaan kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Valintakokeen enimmäispistemäärä on 60 pistettä. Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa, on hakijan saatava kokeesta vähintään puolet enimmäispistemäärästä.

    Mikläli valintakoepistemäärän perusteella sisäänotettavien hyväksymisraja sijoittuu siten, että vain osa saman pistemäärän saavuttaneista valittaisiin, otetaan heidät kaikki.

    Valintajono 3: Valinta avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

    Avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valitaan enintään 8 hakijaa, joilla on ennen hakuajan päättymistä suoritettuna kansanterveystieteen perusopinnot 25 op ja lisäksi muita kansanterveystieteen ja/tai yliopisto-opintoja vähintään 65 op. Perusopintojen arvosanan tulee olla vähintään hyvä.

     Mikäli hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavasti: 1) kansanterveystieteen perusopintojen arvosana, 2) tutkintoon kuulumattomien yliopisto-opintojen kokonaismäärä. Aikaisempien opintojen perusteella hakeva valitaan aina ensisijaisesti jonossa 3. Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 3, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonoissa 1 ja 2, mikäli hän on osallistunut valintakokeeseen. 

    Pisteitys

    Ylioppilastodistuksessa otetaan huomioon seuraavat aineet:

    1. äidinkieli
    2. reaalikoe tai ainereaalikoe, joka tuottaa hakijalle parhaat pisteet
    3. kaksi muuta eniten pisteitä tuottavaa ainetta
    laudatur 7 pistettä
    eximia cum laude approbatur 6 pistettä
    lmagna cum laude approbatur 5 pistettä
    cum laude approbatur 4 pistettä
    lubenter approbatur 3 pistettä
    approbatur 2 pistettä

    Äidinkielen kokeen tilalla suoritettu koe (suomi/ruotsi toisena kielenä) pisteitetään kuten äidinkielen koe.  

    IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksestä ks.yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

    Valintakoe

    Keskiviikko 23.5.2018 klo 11.00-15.00
    Kaupin kampus, Arvo-rakennus, Arvo Ylpönkatu 34 

    Tarkemmat tiedot salijaosta julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

    Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hakevien tulee osallistua valintakokeeseen Tampereella. Valintakokeessa hakijoilla tulee olla mukanaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja tavanomaiset kirjoitusvälineet. Kokeeseen voi ottaa mukaan eväät.

    Valintakoevaatimukset

    1. Niemelä, M., Kokkinen, L., Pulkki, J., Saarinen, A. & Tynkkynen, L-K.: Terveydenhuollon muutokset: Politiikka, järjestelmä ja seuraukset. Tampere University Press, 2015. ISBN 978-951-44-9852-7 nide, 978-951-44-9853-4 PDF (luettavissa verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9853-4).

    2. Kauhanen, J., Erkkilä, A., Korhonen, M., Myllykangas, M. & Pekkanen, J.: Kansanterveystiede. Sanoma Pro, Helsinki. 2013, 4. uudistettu painos. ISBN 978-952-63-0277-5.

    Erityisjärjestelyt valintakokeessa

    Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

    Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

    Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

    Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen.

    Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.