Koulutustarjonta

Hoitotiede, terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • tuntee hoitotieteen käsitteet, teoreettiset lähtökohdat ja tutkimusmenetelmät
  • ymmärtää näiden merkityksen alan tutkimus- ja kehittämistyössä sekä asiantuntija- tai opetustyössä
  • osaa kuvata väestön ja yhteisön ja/tai yksilön terveyttä ja näihin vaikuttavia tekijöitä
  • tuntee keinoja terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi ja/tai hoitamisen kehittämiseksi sekä tuntee väestöryhmien väliset terveyserot
  • tunnistaa työtehtäviinsä liittyvän tiedontarpeen ja osaa hakea ja soveltaa tietoa terveyteen ja/tai hoitamiseen liittyvissä kysymyksissä
  • osaa viestiä äidinkielen lisäksi toisella kotimaisella kielellä ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä
  • osaa arvioida ja jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan
  • tunnistaa alaansa liittyvät eettiset kysymykset ja osaa käsitellä niitä
  • voi hakea suorittamiensa opintojen mukaisiin maisteriopintoihin.

Hoitotieteen maisteriopinnot suorittanut opiskelija:

  • osaa hyödyntää, tuottaa ja arvioida hoitotieteellistä tietoa sekä soveltaa tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja näyttöön perustuvaa tietoa

Opettamisen opintosuunnan opinnot antavat pedagogisen pätevyyden.

Johtamisen opintosuunnan opinnot antavat valmiudet johtamistehtäviin.

Koulutuksen sisältö

Hoitotiede

Terveystieteiden tutkinto-ohjelma muodostuu kandidaattiohjelmasta sekä hoitotieteen ja kansanterveystieteen maisteriopinnoista.

Hoitotieteen hakukohteeseen valituksi tullut opiskelija suorittaa terveystieteiden kandidaattiohjelmassa hoitotieteeseen suuntaavat perus- ja aineopinnot sekä saa oikeuden suorittaa hoitotieteen maisteriopinnot. Hoitotieteen maisteriopinnoissa on kaksi opintosuuntaa, hoitotyön johtamisen opintosuunta ja hoitotyön opettamisen opintosuunta. Sitova opintosuunnan valinta tehdään ensimmäisenä tai toisena opintovuonna. Hoitotyön opettamisen opintosuunnan opinnot antavat opettajan pedagogisen pätevyyden. Kandidaattiohjelman jälkeen opiskelija voi hakea myös muihin maisteriopintoihin, kuten tiedekunnan Master's Degree Programme in Public and Global Health – ohjelmaan.

Kandidaattitutkinnossa hoitotieteeseen suuntautuvat tekevät lisäksi ohjelman yhteisiä ja valinnaisia opintoja. Opetuksessa käytetään opiskelijalähtöisiä menetelmiä, kuten ryhmä- ja seminaarityöskentelyä. Opinnoissa korostuu aktiivisuus ja halu itsenäiseen tiedonhankintaan.

Kandidaattiohjelmasta valmistuneella on valmiudet osallistua terveyteen ja hoitamiseen liittyviin asiantuntija-, kehittämis- ja järjestämistehtäviin julkisissa tai yksityisissä organisaatioissa tai järjestöissä.

Maisteriopinnot koostuvat hoitotieteen syventävistä sisältö- ja metodiopinnoista, harjoittelusta, valinnaisista opinnoista ja pro gradu -tutkielmasta. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat koti- ja ulkomaisiin asiantuntija-, opetus-, johtamis-, suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin.

Tutkinto-ohjelmassa on mahdollista suorittaa myös terveystiedon aineenhallinnan opintokokonaisuus. 

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Sitova opintosuunnan valinta (johtaminen/opettaminen) tehdään ensimmäisenä tai toisena opintovuonna.

Opintojen rakenne

Tampereen yliopiston perustutkintojen tutkintorakenne on kaksiportainen. Opiskelija suorittaa ensin terveystieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op), jonka jälkeen suoritetaan terveystieteiden maisterin tutkinto (120 op) joko hoitotieteen maisteriopinnoissa tai kansanterveystieteen maisteriopinnoissa.

 

Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelma (180op) rakentuu terveystieteiden yhteisistä opinnoista (35op), perusopinnoista (25op), aineopinnoista (50op) ja valinnaisista opinnoista (70op).

Yhteiset opinnot (35op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelman yhteiset opinnot koostuvat kolmesta eri osa-alueesta:

  • Yleiset valmiudet (10op)
  • Kieli- ja viestintäopinnot (15op)
  • Tieteen tekemisen valmiudet (10op)

Perusopinnot (25op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelman perusopinnot suoritetaan oman maisteriopintosuuntauksen mukaisesti.

Perusopinnot kansanterveystieteen maisteriopintoihin suuntautuville 25 op

Perusopinnot hoitotieteen maisteriopintoihin suuntautuville:

Hoitotieteiden maisteriopintoihin suuntautuvien opiskelijoiden tutkintoon ei kuulu perusopintoja. Opiskelija on suorittanut perusopintotasoiset opinnot jo ammattikorkeakoulussa tai opintotasoisessa terveydenhuollon oppilaitoksessa.


Aineopinnot (50op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelman aineopinnot koostuvat yhteisistä aineopinnoista ja oman maisteriopintosuuntauksen mukaisista aineopinnoista.

  • Terveystieteiden yhteiset aineopinnot (22 op)
  • Aineopintoja hoitotieteen maisteriopintoihin suuntautuville (28 op)
  • Aineopintoja kansanterveystieteen maisteriopintoihin suuntautuville (28 op)

Valinnaiset opinnot (70op)

Terveystieteiden kandidaattiohjelman valinnaiset opinnot suoritetaan oman maisteriopintosuuntauksen mukaisesti.

Valinnaiset opinnot kansanterveystieteen maisteriopintoihin suuntautuville.

Valinnaiset opinnot hoitotieteiden maisteriopintoihin suuntautuville:

Hoitotieteiden maisteriopintoihin suuntautuvien opiskelijoiden valinnaiset opinnot koostuvat kolmesta eri osa-alueesta:

  • Kasvatustieteiden perusopinnot (25op) tai
  • Hallintotieteiden kandidaattiohjelman perusopinnot (25op) sekä
  • Valinnaiset opinnot (45op)

Hoitotieteen maisteriopinnot (120 op)

Opinnot koostuvat hoitotieteen syventävistä sisältö- ja metodiopinnoista, valinnaista opinnoista ja pro gradu -tutkielmasta sekä työharjoittelusta.

Hoitotyön johtamisen opintosuunta 120 op

  • Hoitotieteen syventävät opinnot 70 op
  • Johtaminen terveydenhuollossa 30 op
  • Hallintotieteiden aineopintoja 10 op
  • Valinnaiset opinnot 10 op

Hoitotyön opettamisen opintosuunta 120 op

  • Hoitotieteen syventävät opinnot 70 op
  • Oppiminen ja opetus terveydenhuollossa 30 op
  • Kasvatustieteiden aineopintoja 10 op
  • Valinnaiset opinnot 10 op

 

Kansanterveystieteen maisteriopinnot (120 op)

Maisteriopinnot koostuvat kansanterveystieteen syventävistä sisältö- ja metodiopinnoista, valinnaista opinnoista ja pro gradu -tutkielmasta sekä työharjoittelusta.

Syventävät opinnot 105 op

  • Kansanterveystieteen yhteiset opinnot 35 op
  • Vaihtoehtoiset kansanterveystieteen opinnot 10 op
  • Tutkimusmenetelmäopinnot 20 op
  • Tutkielmaopinnot 40 op

Valinnaiset opinnot 15 op

Uramahdollisuudet

Terveystieteiden kandidaattiohjelmasta valmistuneella on valmiudet osallistua terveyteen ja/tai hoitamiseen liittyviin asiantuntija-, kehittämis- ja järjestämistehtäviin julkisissa tai yksityisissä organisaatioissa tai järjestöissä.

Terveystieteiden maisteritutkinnon suorittaneet sijoittuvat koti- ja ulkomaisiin asiantuntija-, opetus-, johtamis-, suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin.

Tutkinto-ohjelmassa on mahdollista suorittaa myös terveystiedon aineenhallinnan opintokokonaisuus. Terveystiedon opintokokonaisuus yhdessä pedagogisten opintojen ja maisteriopintojen kanssa antaa terveystiedon opettajapätevyyden.

 

Työelämäyhteydet

Terveystieteiden tutkinto-ohjelman suunnittelussa on kiinnitetty huomiota opiskelijoiden työelämävalmiuksien karttumiseen. Hoitotieteen maisteriopintoihin kuuluu työelämäharjoittelu, joka tapahtuu sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja koulutuslaitoksissa, kansalaisjärjestöissä tai muissa terveysalan organisaatioissa. Vuosittain järjestetään tutkinto-ohjelman työelämäpäivä, jossa tutkinnoista valmistuneet alumnit kertovat urapoluistaan ja työelämän ajankohtaisista haasteista. Osallistuminen kansainväliseen vaihtoon tai harjoitteluun luo yhteyksiä kansainväliseen työelämään.

Pätevyys

Hoitotyön opettamisen opintosuunnan opinnot antavat opettajan pedagogisen pätevyyden.

Valinnaisena suoritettava terveystiedon opintokokonaisuus yhdessä pedagogisten opintojen ja maisteriopintojen kanssa antaa terveystiedon opettajapätevyyden.

Kansainvälistyminen

Terveystieteiden tutkinto-ohjelmissa opiskellaan aidosti kansainvälisessä ympäristössä. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevia on opettajissa ja tutkinto-ohjelmien opiskelijoissa.Tutkinto-ohjelmien opiskelija voi valita opintoja kansainvälisen maisteriohjelman laajasta opetustarjonnasta ja opiskella monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman opiskelija voi myös halutessaan toimia kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijatuutorina. Lisäksi opiskelija voi suorittaa opintoja vaihto-opiskelijana tai tehdä opintoihin liittyvän harjoittelun ulkomailla.

Tutkinto-ohjelman opiskelija voi suorittaa kansainvälistymiskokonaisuuden (vähintään 20 op). Siihen soveltuvat opintojaksot on merkitty tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Terveystieteissä painopisteinä on mm. seuraavat teemat:

  • Lapsuus, nuoruus ja perhe
  • Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
  • Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
  • Hyvinvointipalvelut
  • Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
  • Politiikan ja hallinnan kulttuurit
  • Tiede, teknologia ja innovaatiot

Jatko-opintomahdollisuudet

Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa suoritettu maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden:

  • Kansainväliseen epidemiologian tohtoriohjelmaan
  • Terveystieteiden tohtoriohjelmaan
  • sekä muihin soveltuviin tohtoriohjelmiin.

Kansainvälisen epidemiologian, lääketieteen ja terveystieteiden tohtoriohjelmaan kuuluvat biostatistiikka, epidemiologia, gerontologia, global health and development, hoitotiede, kansanterveystiede, sosiaalipsykiatria, sosiaali- ja terveyspolitiikka, terveystaloustiede, terveydenhuollon johtaminen, terveydenhuoltotutkimus ja työterveys.

 

Hoitotiede, terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Vaatimuksena terveydenhuoltoalan AMK-tutkinto tai vastaava opistoasteen tutkinto
  • Valinta valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien yliopisto-opintojen perusteella

Hoitotiede, terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on suorittanut terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnon tai aikaisemman terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinnon ( esimerkiksi erikoissairaanhoitaja tai muu samantasoinen tutkinto).

Tämän hakukohteen kautta voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa edellytyksenä olevat yliopisto-opinnot avoimina yliopisto-opintoina.

Sisäänotto

Vuonna 2018 yhteishaussa terveystieteiden tutkinto-ohjelman hoitotieteen hakukohteen kautta valitaan valintakokeella 40 uutta opiskelijaa ja avoimien yliopisto-opintojen perusteella enintään 10 opiskelijaa.

Valintaperusteet

Terveystieteiden tutkinto-ohjelman hoitotieteen hakukohteeseen valitaan opiskelijoita valintajonoista 1 ja 2.

Valintajono 1: Valinta valintakokeen perusteella

Valintajonossa 1 opiskelijat valitaan hakijoista valintakokeen kokonaispistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Voidakseen tulla huomioiduksi valintajonossa 1, on hakijan osallistuttava valintakokeeseen. Mikäli kokonaispistemäärä on usealla hakijalla sama, valinnan ratkaisee Tarja Heikkilän kirjaan Tilastollinen tutkimus liittyvästä tehtävästä saatu pistemäärä. Jos kyseisen tehtävän pistemäärä on usealla hakijalla sama, valitaan heidät kaikki.

Valintajono 2: Valinta avoimien yliopisto-opintojen perusteella

Valintajonossa 2 opiskelijoita valitaan avoimien yliopisto-opintojen perusteella ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 2, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Valinnassa huomioidaan opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ennen hakuajan päättymistä avoimia yliopisto-opintoja vähintään 90 opintopistettä, joista hoitotieteen opintoja tulee olla vähintään 30 opintopistettä.

Hakijoista valitaan ansioituneimmat. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja. Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakijoita ei valintajonossa 2 ole, paikkoja ei täytetä lainkaan.

Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 2, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonossa 1, mikäli hän on osallistunut valintakokeeseen.

Pisteitys

Valintakokeen maksimipistemäärä on 20 pistettä. Hakija vastaa valintakokeen jokaiseen kysymykseen.

Valintakoe

Tiistai 15.5.2018  klo 12.00-16.00
Kaupin kampus, Arvo-rakennus, Arvo Ylpönkatu 34 

Tarkemmat tiedot salijaosta julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hakevien tulee osallistua valintakokeeseen Tampereella. Valintakokeessa hakijoilla tulee olla mukanaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja tavanomaiset kirjoitusvälineet. Kokeeseen voi ottaa mukaan eväät.

Valintakoevaatimukset

1. Heikkilä Tarja: Tilastollinen tutkimus. Edita, Helsinki. 2014, 9. uudistettu painos. Luvut 1-7 (s. 1-115). Saatavilla myös e-kirjana https://www.ellibs.com/fi/book/9789513769420/tilastollinen-tutkimus, Edita Publishing Oy. 2014. 9. painos. eISBN 9789513769420.

2. Kankkunen Päivi & Vehviläinen-Julkunen Katri: Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro, Helsinki. 2013, 3. uudistettu painos TAI 2015, 4. painos (uusintapainos) TAI 2017 5. painos (uusintapainos). Luvut 1-2 (s. 1-82) ja 5-6 (s. 211-249).

3. Hoitotiede-lehti. 2014: 26(3). Koko lehti.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen.

Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Mikäli valituksi tullut peruu opiskelupaikkansa, valitaan tilalle ensimmäinen valitsematta jäänyt hakija.