Koulutustarjonta

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmassa voit suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Kandidaattiohjelman kesto on kolme vuotta ja maisteriopintojen kaksi vuotta.

Tutkinto-ohjelman omien opintojen lisäksi voit opiskella valinnaisia opintoja oman kiinnostuksesi ja ammatillisen suuntautumisesi mukaan. Voit myös hakeutua aineenopettajakoulutukseen osallistumalla soveltuvuuskokeeseen jo heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Maisteriopinnoissa voit halutessasi suuntautua monikieliseen viestintään ja käännöstieteeseen.

Pohjoismaisten kielten kandidaattiohjelma antaa sinulle valmiudet

  • kommunikoida kirjallisesti ja suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa ruotsin kielellä
  • tuntea Pohjoismaiden yhteiskuntien, kulttuurien ja kielten välisiä eroja
  • tuottaa eri tekstilajien ja -tyylien mukaisia tekstejä
  • analysoida erilaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä
  • etsiä ja hyödyntää aikaisempaa tutkimusta ja soveltaa oppimaasi tieteellisessä työskentelyssä

Pohjoismaisten kielten maisteriopinnot suoritettuasi sinulla on edellytykset

  • toimia sujuvasti ruotsin kielellä vaativissakin viestintätilanteissa
  • toimia pohjoismaisen kieli- ja kulttuurialueen asiantuntijana ja oman alasi kehittäjänä
  • analysoida, tulkita ja tuottaa tieteellistä tekstiä
  • hallita vähintään yhden sukukielen (norja, tanska, islanti tai fääri) alkeet
  • hakeutua jatko-opintoihin

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot tarjoavat sinulle mahdollisuuden

  • analysoida, tulkita, tuottaa ja oikolukea tekstejä asiantuntevasti ja ammattimaisesti
  • käyttää kieli- ja käännösteknologian keskeisiä työkaluja ja ylläpitää teknologista osaamistasi
  • soveltaa tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia kääntämiseen
  • toimia kääntäjänä valitsemallasi erikoisalalla
  • hakeutua jatko-opintoihin

Lue lisää pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman osaamistavoitteesta.

Koulutuksen sisältö

Onko ruotsi aina ollut lempiaineesi koulussa ja haluaisit opiskella sitä lisää? Oletko kiinnostunut pohjoismaisesta kulttuurista ja kielen merkityksestä yhteiskunnassa? Haaveiletko kieltenopettajan ammatista tai haluaisitko kenties kouluttautua kääntäjäksi? Vai houkutteleeko sinua kielten opiskelun yhdistäminen esimerkiksi viestintätieteiden, kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden kanssa? Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmassa sinulle avautuu mahdollisuus opiskella monipuolisesti ruotsin kieltä ja kulttuuria ja suuntautua monelle yhteiskunnan alalle. Tutkintoon sisällyttämistäsi valinnaisista opinnoista riippuen voit valmistuttuasi hakea työtä esimerkiksi koulutuksen, viestinnän, elinkeinoelämän, hallinnon tai kulttuurin aloilta. Vaihtoehtoisesti voit hakeutua jatko-opintoihin ja kouluttautua tutkijaksi. Mahdollisuuksia riittää!

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman opetus Tampereen yliopistossa keskittyy ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen kulttuuriin, mutta tarjoaa myös opintojaksoja muiden Pohjoismaiden kielistä ja kulttuureista.  Lisäksi voit oman kiinnostuksesi mukaan hakeutua pohjoismaisille kieli- ja kirjallisuuskursseille tai suorittaa opintoihin kuuluvan kieli- ja kulttuuriharjoittelun esimerkiksi Norjassa tai Tanskassa.

Opetuksessa korostetaan kielen yhteiskunnallista asemaa ja kulttuurista merkitystä sekä ruotsin kieltä viestintävälineenä. Opintojesi aikana tutustut esimerkiksi ruotsalaiseen kielialueeseen sekä ruotsinkielisiin yhteisöihin tai ruotsia työssään käyttäviin ammattiryhmiin. Perehdyt myös puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin ja kielelliseen vaihteluun, tieteelliseen kirjoittamiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kirjallisuuteen sekä vähintään yhden sukukielen perusteisiin ja kyseisen maan yhteiskuntaoloihin ja kulttuuriin.  

Opiskelijapalautteen mukaan ”pohjoismaisten kielten opiskelu Tampereella on yllättävän erilaista ja luovaa hommaa” (opiskelija, syksy 2016). Opetusta annetaan pienryhmissä, joten tutustuminen opiskelukavereiden kanssa on helpompaa ja saat myös yksilöllisempää ohjausta kuin ”massaluennoilla”. Opiskelijamme ovat innostuneita ja motivoituneita ja haluavat panostaa opintoihinsa:

”Opiskelu on ylittänyt kaikki odotukseni. Se on paljon mielenkiintoisempaa ja käytännönläheisempää kuin osasin odottaa.” (Opiskelija, syksy 2016.)

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Toisen opintovuoden aikana valitset maisteriopintojen erikoistumissuunnan. Voit jatkaa kandidaattiohjelmassa aloittamiasi pohjoismaisten kielten opintoja myös maisteriopinnoissa tai siirtyä suorittamaan monikielisen viestinnän ja käännöstieteen opintoja.

Tutkinto-ohjelman maisteriopintovaihtoehdot ovat:

  • Pohjoismaisten kielten maisteriopinnot
  • Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot

Pohjoismaisten kielten maisteriopinnoissa voivat jatkaa kaikki kandidaattiohjelman suorittaneet, mutta monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin siirtyviltä vaaditaan edeltäviä opintoja ja erittäin hyvää suomen kielen taitoa. Edeltävät opinnot koostuvat kandidaattiohjelman perus- ja aineopintojen lisäksi opintokokonaisuuksista Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen perusteet (25 op) ja Kääntäjän suomen opinnot I (10 op). Mikäli monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin on enemmän halukkaita kuin opintoihin on mahdollista ottaa, tehdään valinta edeltävien opintojen opintomenestyksen perusteella.

Aineenopettajan pedagogisiin opintoihin on mahdollista hakeutua jo heti ensimmäisen opintovuoden aikana, (1+ -vaiheen valinta), tai vaihtoehtoisesti myöhemmässä opintojen vaiheessa (toisen vaiheen valinta). Opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja ne antavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden toimia aineenopettajana eri oppilaitoksissa. Aineenopettajakoulutukseen voi hakeutua maisteriopintojen erikoistumissuunnasta riippumatta. Ks. lisätietoja aineenopettajakoulutuksesta.

 

Opintojen rakenne

Kandidaatintutkintoon sisältyvät pohjoismaisten kielten perusopinnot 30 op ja aineopinnot 45–50 op, yhteensä 75–80 op. Tutkintoon kuuluu myös yleisiä opiskeluvalmiuksia antavia opintojaksoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä vähintään yksi opetussuunnitelman mukainen, vähintään 20 op laajuinen valinnainen opintokokonaisuus. Koska kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, vaaditaan tutkintoon lisäksi muita opintoja siten, että tarvittava opintopistemäärä täyttyy. Ennen kandidaatiksi valmistumista sinun tulee myös laatia kandidaatintutkielma ja antaa tutkielman aiheeseen perustuva kypsyysnäyte (ks. Opinnäytetyö).

Ylemmän korkeakoulututkinnon (filosofian maisterin tutkinto) laajuus on vähintään 120 op. Pohjoismaisten kielten maisteriopinnot koostuvat tutkinto-ohjelman syventävistä opinnoista (80 op), metodiopinnoista (5 op) ja vähintään 35 op laajuisista valinnaisista opinnoista. Syventäviin opintoihin sisältyvät 40 op laajuiset tutkielmaopinnot, joissa osallistut tutkielmaseminaariin (10 op) ja laadit pro gradu -tutkielman (30 op).

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin sisältyvät ruotsin kääntämisen syventävät opinnot (85 op), opintokokonaisuus Kääntäjän suomen opinnot II (väh. 10 op.) ja vähintään 25 op laajuiset valinnaiset opinnot. Syventäviä opintoja suorittaessasi osallistut myös tutkielmaseminaariin (10 op) ja laadit pro gradu- tutkielman (30 op).

Aineenopettajakoulutukseen aikovat opiskelijat suorittavat pohjoismaisten kielten opintojen lisäksi kasvatustieteiden perusopinnot (25 op), jotka ovat pääasiassa tutkinnon kandidaattivaiheen opintoja, sekä aineopinnot (35 op), jotka suoritetaan pääsääntöisesti maisterivaiheen opintojen yhteydessä. Aineopintoihin sisältyy ainedidaktiikan opintoja ja opetusharjoittelu harjoittelukoulussa.

Opinnäytetyö

Kandidaatintutkielma: Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten laadittava kandidaatintutkielma on tieteellinen tutkielma, jossa esität rajatun tutkimusongelman ja käsittelet sitä aiempaa tieteellistä tietoa ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen. Tutkielmassasi osoitat myös hallitsevasi aiheeseesi liittyvät keskeiset käsitteet ja tutkimusmenetelmät. Pohjoismaisten kielten kandidaatintutkielma kirjoitetaan ruotsiksi. Opinnäytetyö laaditaan tutkielmaseminaarin yhteydessä ja siihen liittyy koulusivistyskielellä annettava kypsyysnäyte, jossa osoitat saavuttaneesi tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä riittävän suomen ja ruotsin kielen taidon (määritelty lain 424/2003 6 §:n 1 momentissa). Tutkielman aihe valitaan yhteistyössä ohjaajan kanssa.

Pro gradu -tutkielma: Maisterintutkintoa varten laadittava opinnäytetyö, pro gradu -tutkielma, sisältyy tutkinto-ohjelman syventäviin opintoihin. Pro gradu -tutkielma on itsenäinen tutkimus, joka osoittaa, että hallitset oman tieteenalasi ja osaat soveltaa kriittisesti tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä. Pohjoismaisten kielten pro gradu -tutkielma kirjoitetaan ruotsin kielellä. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen opiskelijat voivat kirjoittaa pro gradu -työn suomeksi tai ruotsiksi. Tutkielman aihe valitaan yhteistyössä ohjaajan kanssa.

Uramahdollisuudet

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmasta valmistunut filosofian maisteri on kielen ja viestinnän ammattilainen, jolla on edellytykset toimia monella yhteiskunnan alalla, esimerkiksi opetus-, viestintä- ja hallintoalojen tehtävissä. Myös pohjoismaiden taloudellinen ja kulttuurinen yhteistyö tarjoaa monia työmahdollisuuksia. Tutkintoon sisällyttämiesi valinnaisten opintojen avulla voit suuntautua itseäsi kiinnostaville aloille. Valinnaisia opintoja voit valita oman tiedekuntasi sisällä – esimerkiksi vieraiden kielten, journalistiikan tai informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintoja, tai muista tiedekunnista, kuten kasvatustieteiden tiedekunnasta, yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta tai johtamiskorkeakoulusta. Jos suunnittelet valmistuvasi kieltenopettajaksi, sinun kannattaa valita opettajan pedagogisten opintojen lisäksi jokin toinen opetettava kieliaine. Samoin jos suunnittelet valmistuvasi kääntäjäksi, kannattaa tutkintoon sisällyttää ruotsin kielen opintojen lisäksi jonkun vieraan kielen opintoja.

Tampere3-yhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa avaa uusia mahdollisuuksia sisällyttää tutkintoon erilaisia valinnaisia opintoja (ks. yhteistyö muiden toimijoiden kanssa).

Yliopiston työelämäpalveluiden sivuilta voit käydä katsomassa, millaisiin tehtäviin pohjoismaisista kielistä valmistuneet ovat sijoittuneet.

Pätevyys

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmassa suoritettu filosofian maisterin tutkinto antaa aineenopettajan kelpoisuuden (ruotsin kieli ja mahdollinen toinen opetettava aine), mikäli olet sisällyttänyt opintoihisi 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. (Ks. asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986).

Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritettuasi voit hakea auktorisoidun kääntäjän oikeutta yhteen kieleen (vieraasta kielestä äidinkieleen päin), mikäli olet suorittanut kääntämisen tai käännöstieteen maisteriopinnot tai maisterintutkinnon, johon sisältyy vähintään 6 op auktorisoidun kääntämisen opintoja. Auktorisoidun kääntäjän oikeutta voit hakea myös, jos maisterintutkintoosi sisältyy vähintään 60 op laajuiset kääntämisen sivuaine-/valinnaiset opinnot mukaan lukien vähintään 6 op auktorisoidun kääntämisen opintoja.

Kansainvälistyminen

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman opiskelijana pääset kehittämään kansainvälistä osaamistasi ja kokemustasi monella eri tavalla. Opit tuntemaan pohjoismaisen kieli- ja kulttuurialueen erityispiirteitä sekä ymmärtämään miten kieli, kulttuuri ja yhteiskuntaolot vaikuttavat toisiinsa. Tutkinto-ohjelmaan sisältyvä kieliharjoittelu kartuttaa monipuolisesti kansainvälistä osaamistasi. Voit suorittaa kansainvälistymisopintoja myös osallistumalla opiskelijavaihtoon sellaisessa yliopistossa, jossa tarjotaan pohjoismaisten kielten tai ruotsin kielen opintoja. Tutkintoon sisällytettävästä kansainvälistymiskokonaisuudesta voit lukea osoitteessa http://www.uta.fi/opiskelu/opiskelu_ulkomailla/kansainvalistymiskokonaisuus/index.html

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnä olevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tampere3-korkeakoulujen opintotarjontaan voit tutustua ristiinopiskelupalvelussa.

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma tekee yhteistyötä muiden yliopistojen pohjoismaisten kielten ja ruotsin kielen oppiaineiden kanssa sekä pohjoismaisten organisaatioiden kanssa. Yhteistyö koulujen, päiväkotien, yritysten sekä ruotsinkielisten yhteisöjen ja yhdistysten kanssa on niin ikään tärkeä osa tutkinto-ohjelman toimintaa. Myös oman tiedekunnan muut tutkinto-ohjelmat, samoin kuin muiden tiedekuntien tutkinto-ohjelmat ja harjoittelukoulu (Tampereen yliopiston normaalikoulu) kuuluvat pohjoismaisten kielten yhteistyöverkostoon. Alumniyhteistyön avulla tutkinto-ohjelma pitää yllä yhteyksiä entisiin opiskelijoihin ja luo yhteyksiä alumnien välille. 

 

Tutkimuksen painopisteet

Tutkinto-ohjelman opettajat ovat kaikki myös tutkijoita. Tutkinto-ohjelman tutkimus on yhteiskuntapainotteista ja keskittyy tekstintutkimukseen, kielididaktiseen ja käännöstieteelliseen tutkimukseen sekä kielipolitiikkaan ja kielisosiologiaan liittyvään tutkimukseen. Tutkimuskohteina ovat esimerkiksi erilaiset multimodaaliset tekstit ja niiden ymmärrettävyys, oppikirjat, kaunokirjalliset tekstit, oikeusalan tekstit ja kielisaarekkeella tehtävät kielivalinnat.

 

Jatko-opintomahdollisuudet

Myös tutkijan ura on yksi ammatillisista vaihtoehdoista. Maisterin tutkinnon suoritettuasi voit jatkaa opintojasi hakeutumalla tohtorikoulutettavaksi. Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmassa suoritettu maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden jatkotutkintoihin pohjoismaisten kielten alalla.

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma

opiskelijoita
Pohjoismaisten kielten opiskelijoita syksyllä 2017

Opiskelijaelämää

Pohjoismaisten kielten opiskelijoiden ainekerho Svenssonit järjestää monipuolista toimintaa. Kurkkaa lisää ainekerhon omilta Facebook-sivuilta.

Kieltenopiskelijoiden ainejärjestö Lexica

Kääntäjäopiskelijoiden ainejärjestö Transla

Viestintätieteiden tiedekunta

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma on osa Viestintätieteiden tiedekuntaa.

Tiedekunnan kotisivut
Tiedekunta Facebookissa
Tiedekunta Twitterissä

Yhteistyökumppaneita

Tampereella toimii monilukuinen joukko ruotsinkielisiä yhteisöjä, joiden kanssa tutkinto-ohjelma tekee yhteistyötä.

Nordens Hus - Pohjolan Talo
Svenskt i Tammerfors

Ajankohtaista

Ruotsin kielen kääntäjistä pulaa
Svenska veckan i Tammerfors 6.-12.11.2017
Ruotsin opetus mullistuu

 

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta valintakokeen tai yo-todistuksen ja valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista suomalaisista yliopistoista tai Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus. Tämän hakukohteen kautta voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa edellytyksenä olevat yliopisto-opinnot avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina.

Kielitaitovaatimukset

Tutkinnon suorituskielet ovat ruotsi ja suomi. Tutkinto-ohjelman opetus annetaan pääasiassa ruotsin kielellä.

Sisäänotto

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmaan valitaan korkeakoulujen yhteishaussa valintakokeen tai valintakokeen ja todistuspisteiden perusteella yhteensä 18 uutta opiskelijaa (aloituspaikoista 14 on varattu ensikertalaisille) sekä avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella 0-2 opiskelijaa.

Valintaperusteet

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman uudet opiskelijat valitaan kolmessa valintajonossa: 1) valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella, 2) pelkän valintakokeen perusteella tai 3) avoimen yliopiston opintojen tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella.

Tullakseen huomioiduksi valintajonoissa 1 ja 2, hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. Valintajonossa 3 valitaan opiskelijoita pelkästään avoimien yliopisto-opintojen tai muiden erillisten opintojen perusteella ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 3, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Hakijan, joka ei ole suorittanut avoimia yliopisto-opintoja tai muita erillisiä opintoja, ei tarvitse ilmoittaa, missä valintajonossa hän hakee, vaan hakijat huomioidaan automaattisesti niissä jonoissa, joissa he ovat hakukelpoisia.

Ensin valitaan avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valittavat opiskelijat (valintajono 3), tämän jälkeen opiskelijat valintajonosta 1 ja lopuksi opiskelijat valintajonosta 2.

Valintajono 1: Valinta valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella

Valintajonossa 1 valitaan 9 opiskelijaa valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottaman yhteispistemäärän perusteella. Näistä aloituspaikoista 7 on varattu ensikertalaisille hakijoille. Valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama yhteispistemäärä on enintään 126 pistettä (yo-todistuksen osuus 63 pistettä ja valintakokeen osuus 63 pistettä).

Jos hakijat päätyvät tasapisteisiin, ratkaistaan hakijoiden keskinäinen järjestys valintakokeessa saadun pistemäärän perusteella. Jos tämäkin pistemäärä on sama, ratkaisee kielitaitokokeen pistemäärä. Jos hakijat ovat tämänkin jälkeen tasapisteissä, otetaan kaikki samoissa tasapisteissä olevat hakijat.

Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa hakijan on saatava valintakokeesta yhteensä vähintään 31 pistettä.
 

Valintajono 2: Valinta pelkän valintakokeen perusteella

Valintajonossa 2 valitaan 9 opiskelijaa valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Näistä aloituspaikoista 7 on varattu ensikertalaisille hakijoille. Opiskelijat valitaan kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Valintakokeen enimmäispistemäärä on 63 pistettä.

Jos hakijat päätyvät tasapisteisiin, ratkaistaan hakijoiden keskinäinen järjestys kielitaitokokokeen pistemäärän perusteella. Jos tämäkin pistemäärä on sama, ratkaisee yo-todistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärä. Jos hakijat ovat tämänkin jälkeen tasapisteissä, otetaan kaikki samoissa tasapisteissä olevat hakijat.

Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa hakijan on saatava valintakokeesta yhteensä vähintään 31 pistettä.
 

Valintajono 3: Valinta avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valitaan enintään 2 hakijaa, joilla on hakuajan päättymiseen mennessä suoritettuna pohjoismaisten kielten (tai vastaavan) perusopinnot ja jotka ovat saaneet perusopintojen kokonaisarvosanaksi vähintään hyvä (3) tai sitä vastaavan arvosanan. Mikäli hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavasti: 1) pohjoismaisten kielten (tai vastaavien) perusopintojen arvosana, 2) haastattelu.

Aikaisempien opintojen perusteella hakeva valitaan aina ensisijaisesti jonossa 3. Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 3, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonoissa 1 ja 2, mikäli hän on osallistunut myös valintakokeeseen. Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakijoita ei valintajonossa 3 ole riittävästi, ei jäljelle jääviä paikkoja täytetä lainkaan.

Valintajonossa 3 hakevan on liitettävä hakemukseensa todistus ruotsin kielen kielitaidosta (esimerkiksi opintosuoritusrekisteriote aiemmista opinnoista). Lisäksi kielitaito voidaan testata esimerkiksi lähtötasokokeella.

Pisteitys

Ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon

  • äidinkielen arvosana
  • ruotsin kielen arvosana, paitsi ruotsinkielisen tutkinnon suorittaneilla suomen (tai saamen) arvosana
  • enintään neljän (4) muun (hakijalle parhaat pisteet tuottavan) kokeen arvosanaa.

Kokeista saadut arvosanat pisteitetään seuraavasti:

Arvosana Pisteet
laudatur 7
eximia cum laude approbatur    6
magna cum laude approbatur  5
cum laude approbatur  4
lubenter approbatur   3
approbatur   2
improbatur     0

 

Eri kokeista saatuja pisteitä painotetaan kertomalla ne seuraavilla koekohtaisilla painokertoimilla :

Koe Paino
äidinkielen koe*    1,5
reaalikoe         1,5
reaaliaineiden kokeet  1,5
pitkän tai keskipitkän oppimäärän
mukainen ruotsin kielen koe 
1,5
laajan tai pitkän oppimäärän
mukainen koe (muut kuin ruotsin kieli)  
1,5
muun kuin pitkän tai keskipitkän
oppimäärän mukainen koe
1

*Myös vieraskielisille tarkoitettu äidinkielen koetta korvaava koe (suomi tai ruotsi toisena kielenä) pisteitetään kuten äidinkielen koe.

Valinnassa käytettävä taustapistemäärä saadaan laskemalla painotetut pisteet yhteen. Näin täydellisesti suoritetusta mahdollisimman laajasta uusimuotoisesta tutkinnosta voi saada 1,5 x 7 x 6 = 63 pistettä.

Todistuspisteityksessä otetaan huomioon korkeintaan kahden reaaliaineen kokeet. Ennen vuotta 2006 suoritettu reaalikoe rinnastetaan tässä reaaliaineen kokeeseen.

Pistelaskennassa otetaan huomioon kustakin oppiaineesta vain yksi koesuoritus. Jos hakija on suorittanut samassa oppiaineessa useita eritasoisia kokeita, huomioon otetaan parhaat pisteet tuottava koe.

IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksen osalta ks. yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

Valintakoe

Tiistai 5.6.2018 klo 9.00-13.00
Kanslerinrinne 1, Tampere

Tarkemmat tiedot koesaleista julkaistaan viimeistään koetta edeltävänä päivänä sivulla salijaot valintakokeissa.

Valintakokeeseen EI lähetetä kutsua. Valintakokeeseen saa ottaa mukaan eväät.

Valintakoevaatimukset

Pohjoismaisten kielten opiskelu vaatii hyvää ruotsin kielen taitoa ja kielen analysointikykyä. Hakijoilta edellytetään lukion keskipitkän ruotsin (B1-kieli) oppimäärää vastaavien tietojen ja taitojen hyvää hallintaa.

Hakija voi halutessaan valmistautua kokeeseen kertaamalla. Apuvälineenä voi käyttää esimerkiksi joitakin seuraavista teoksista:

  • Viljanen, Birgitta & Viljanen, Kari (2015): Ruotsin peruskielioppi. Gummerus.
  • Kaunisto, Sari & Paasonen, Marko & Salonen, Anssi (2015): Grammatik Galleri. Otava.

Kertausmateriaalia löytyy myös verkosta, esimerkiksi seuraavilta sivuilta

Valintakoemateriaali ja valintakokeen rakenne

Valintakoe muodostuu seuraavista osista:

  • Kielitaitokoe
  • Kirjatesti

Kielitaitokoe sisältää tehtäviä, joilla mitataan kielitaitoa (kieliopin ja sanaston hallintaa) ja kielen analysointikykyä. Kielitaitokokeen tehtävät voivat olla monivalintatehtäviä tai avoimia käännös- tai analyysitehtäviä. Kielitaitokokeen tehtäviin vastataan ruotsiksi. (Maksimipistemäärä 38.)

Kirjatesti sisältää tehtäviä, jotka perustuvat kirjatestiä varten luettavaan materiaaliin. Tehtävillä mitataan materiaalissa esitettyjen tietojen hallintaa sekä kykyä soveltaa tietoa. Tehtävät voivat olla monivalintatehtäviä tai avoimia tehtäviä. Kirjatestin tehtäviin vastataan ruotsiksi. (Maksimipistemäärä 25.)

Kirjatestiin luettavan materiaalin tiedot julkaistaan tällä sivulla helmikuun 2018 loppuun mennessä.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Viestintätieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Mahdolliset varasijat täytetään valintaperusteiden mukaisissa valintatapajonoissa ensikertalaisille varatut paikat huomioiden.