Koulutustarjonta

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Huk-tutkinnon suorittanut kandidaatti:

  • kykenee aktiiviseen vuorovaikutukseen työelämässä
  • tuntee oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteet ja osaa seurata oman alansa kehitystä
  • tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
  • ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
  • osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä siten, että merkitsee muiden tekemästä työstä lainaamansa tai referoimansa osuudet tieteenalalla vakiintuneilla tavoilla
  • osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
  • osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
  • osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
  • osaa käyttää tietotekniikkaa työelämän edellyttämällä perustasolla

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:

Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuva opiskelija osaa analysoida systemaattisesti niin kirjallisia kuin muitakin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekstikäytänteitä. Opiskelijalla on monipuoliset metodiset valmiudet eritellä ja vertailla kirjallisia esitystapoja, kulttuurisia konteksteja sekä tekstien tuottamiseen ja lukemiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija pystyy tuottamaan hyvin argumentoitua ja julkaisukelpoista asiatekstiä sekä kirjoittamaan analyyttisesti taiteen ja kulttuurin eri ilmiöistä. Opiskelija hallitsee tutkimuksen tekemisen perustaidot ja ymmärtää teorioiden, metodien ja aineistojen suhteita. Opiskelija pystyy omaehtoiseen tieteellisen tutkielman laadintaan sekä hallitsee akateemisen keskustelun ja kommentoinnin taidot. Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on kattava tietämys kirjallisuuden poetiikasta ja filosofiasta, kirjallisuushistoriasta, kirjallisuuden ja kulttuurin nykyilmiöistä sekä erilaisista tekstilajeista. Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian pääpiirteet, kirjallisuuden nykyvirtaukset sekä kirjallisuus- ja kulttuurielämään vaikuttavat yhteiskunnalliset ja institutionaaliset tekijät. Opiskelija tuntee kirjallisuudentutkimuksen keskeiset paradigmat ja pystyy osallistumaan kriittisesti oman tieteenalansa keskusteluun.

Maisteriopintojen yhteiset osaamistavoitteet

FM-tutkinnon suorittanut maisteri:

  • kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
  • kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
  • osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa
  • kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
  • kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itsenäisesti
  • pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
  • hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon


Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:
Maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee syvällisesti jonkin kirjallisen aikakauden, ilmiön, teorian ja metodin. Hän osaa arvioida ja kehittää valitsemansa tutkimussuuntauksen tapoja nimetä ja eritellä kirjallisia ilmiöitä sekä soveltaa ja luoda näitä koskevaa uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija arvioi kriittisesti taiteen ja kulttuurin käytäntöjä, kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä ja omaa rooliaan kirjallisuudentutkimuksen ammattilaisena. Hän osaa muokata kirjallisuuden alueelta oppimiaan tekstin systemaattisen erittelyn taitoja erilaisiin tarpeisiin kuten koulutukseen, tiedonvälitykseen, kulttuurituotantoon ja eri tieteenaloilla tehtävään tekstien tutkimukseen. Opiskelija pystyy osallistumaan oman erikoisalansa kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun kriittisesti ja perustellen, tutkimansa ilmiön ominaispiirteet huomioiden. Opiskelija pystyy toimimaan alansa asiantuntijatehtävissä myös ulkomailla.

Koulutuksen sisältö

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa suoritetaan kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma ja kirjallisuustieteen maisteriopinnot. Ohjelmasta valmistuu monenlaisiin työtehtäviin päteviä kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita.

Opiskelija perehtyy opintojensa kuluessa kirjallisuudentutkimuksen teorioihin ja menetelmiin sekä kirjallisuuden ominaispiirteisiin ja ilmiöihin. Opinnoissa painottuvat poetiikka, kertomuksen teoria, kirjallisuushistoria sekä kirjallisuusinstituution ja kirjallisten käsitteiden muutos. Koulutus tarjoaa ajantasaisen näkemyksen kirjallisuudesta osana taiteen ja kulttuurin kenttää sekä perehdyttää kirjallisten esitysmuotojen historiaan ja kirjallisuudentutkimuksen nykymetodeihin. Valmistuttuaan opiskelijalla on syvällinen näkemys kirjallisuudesta ja kirjallisuustieteestä oppialana.

Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistunut voi toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja. Globalisoituvassa ja medioituvassa maailmassa eri suunnista tulevilla kulttuurisilla esityksillä ja niihin kytkeytyvillä diskursseilla on yhä suurempi rooli todellisuuskäsitystemme tuottajina, identiteettityön välineinä ja maailman merkityksellistämisen malleina. Kirjallisuudentutkimus tarjoaa käsitteellisiä välineitä ja näkökulmia esitysten ja puhetapojen kriittiseen erittelyyn. Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys.

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Syventävät opinnot sisältävät paljon valinnaisuutta ja mahdollisuuksia suunnata opintoja omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Opiskelija voi erikoistua niin Suomen kuin ulkomaisen kirjallisuuden tutkimukseen tai erilaisiin kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin.

Opintojen rakenne

Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen siirrytään maisterin tutkintoon kuuluviin syventäviin opintoihin. Aineopintoja on mahdollista osin suorittaa jo yhtä aikaa perusopintojen viimeistelyn kanssa, samoin syventäviä opintoja aineopintojen viimeistelyn kanssa samanaikaisesti. Sekä aine- että syventävät opinnot sisältävät runsaasti valinnaisuutta ja mahdollisuuksia suunnata opintoja siten, että niistä rakentuu mielekäs tutkimuksellinen tai ammatillinen linja.

Kirjallisuustieteen opintojen lisäksi tutkintoon sisältyy yleisopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja.

Uramahdollisuudet

Maisteriohjelmasta valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi tutkimus-, opetus-, kulttuuri-, kirjasto- ja viestintäaloille. Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys, jonka saadakseen on opiskeltava myös suomen kieltä ja kasvatustieteitä. Tampereen yliopistossa kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintoihin kannustetaan. Jatkotutkintoja suoritetaan runsaasti, ja tohtorit ovat yleensä sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimustehtäviin. Harjoittelu ja tutkielman jälkeisen uran suunnittelu ovat osa kandidaatti- ja maisteriopintoja. Työelämäyhteyksiä voi rakentaa muun muassa työharjoittelussa kotimaassa tai ulkomailla, osallistumalla kirjallisuustapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä muulla alaan liittyvällä seura- ja järjestötoiminnalla.

Maisteriohjelman opinnot tuottavat monia työelämävalmiuksia. Teorioihin perehdyttyään opiskelija hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää yksittäisten selitysmallien suhteellisuuden ja rajallisuuden. Kirjallisuushistoriallisen tuntemuksensa pohjalta opiskelija pystyy osallistumaan kirjallisuudesta ja kirjallisesta elämästä käytävään keskusteluun sekä lisäämään kirjallista sivistystä. Tekstianalyyttiset taidot tuottavat valmiuden analysoida, toimittaa ja tuottaa monenlaisia tekstejä ja sisältöjä. Lisäksi opintojen monipuoliset suoritustavat luennoista kirjatentteihin, esseistä opintopiireihin ja seminaareista opinnäytteiden kirjoittamiseen tuottavat hyvät kirjalliset ja suulliset ilmaisu- ja argumentointitaidot. Opiskelutaidot valmentavat myös vastuun ottamiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja projektinhallintaan.

Pätevyys

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys, jonka saadakseen on opiskeltava myös suomen kieltä ja kasvatustieteitä.

Kansainvälistyminen

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma johtaa opiskelijaa myös kansainvälistymiseen. Tutkinto-ohjelman opiskelijat syventävät opintojensa kuluessa ymmärrystään omasta kulttuuristaan sekä sen suhteista muihin kulttuureihin. Opiskelijat tuntevat länsimaisen ja maailman kirjallisuuden kehityslinjoja sekä osaavat sijoittaa kotimaisen kirjallisuuden ilmiöitä osaksi kansainvälisen kulttuurin kokonaisuutta. Tutkinto-ohjelma tarjoaa ajantasaisen näkemyksen alan kansainvälisestä kehityksestä ja suuntauksista. Opiskelija kykenee kirjallisten ilmiöiden tarkasteluun globaalilla tasolla ja erilaisista näkökulmista. Opiskelija pystyy osallistumaan kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun sekä toimimaan oman alansa asiantuntijana vieraalla kielellä.

Kansainvälistymisopintoja voi suorittaa myös mm. opiskelijavaihdossa yksikön tai yliopiston vaihtokohteissa tai toimimalla kv-tuutorina. Kirjallisuuden opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua harjoitteluun Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteisiin ulkomaisiin yliopistoihin.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Kirjallisuustieteellisessä tutkimuksessa painottuvat kirjallisuuden, muiden taiteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen muodot ja muutokset. Tutkimus tarjoaa metodisia välineitä tekstien ja esitystapojen analysointiin tieteenalarajat ylittäen. Vahvuusalueita ovat kertomuksentutkimus, intermediaalisuuden tutkimus sekä kirjallisuushistoriallinen lajitutkimus ja poetiikka.

Jatko-opintomahdollisuudet

Kirjallisuustieteen maisteriopinnot pätevöittävät hakemaan kirjallisuustieteen alan jatko-opintoihin.

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma

Tutkinto-ohjelma

Kirjallisuudentutkimuksen blogi tarjoaa alustan uusien tutkimusjulkaisujen esittelyyn ja tutkimuksessa puhaltavien tuulten seuraamiseen.

Opiskelijaelämää

Ainejärjestö Teeman sivuilla pääset tutustumaan opiskelijatoimintaan. Katso erityisesti ainejärjestölehti Legenda sekä opiskelijoiden blogi.

Viestintätieteiden tiedekunta

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma on osa Viestintätieteiden tiedekuntaa.

Tiedekunnan kotisivut
Tiedekunta Facebookissa
Tiedekunta Twitterissä

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta valintakokeen tai yo-todistuksen ja valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista yliopistoista tai Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus. Tämän hakukohteen kautta voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa edellytyksenä olevat yliopisto-opinnot avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina.

Sisäänotto

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmaan valitaan korkeakoulujen yhteishaussa yhteensä 30 uutta opiskelijaa (aloituspaikoista 22 on varattu ensikertalaisille) sekä avoimien tai erilisten yliopisto-opintojen perusteella 0-2 opiskelijaa.

Ks. lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille.

Valintaperusteet

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmaan valitaan opiskelijoita valintajonoista 1, 2 ja 3. Tullakseen huomioiduksi valintajonoissa 1 ja 2, hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. Valintajonossa 3 valitaan opiskelijoita pelkästään avoimien yliopisto-opintojen tai muiden erillisten opintojen perusteella ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 3, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Hakijan, joka ei ole suorittanut avoimia yliopisto-opintoja tai muita erillisiä opintoja, ei tarvitse ilmoittaa, missä valintajonossa hän hakee, vaan hakijat huomioidaan automaattisesti niissä jonoissa, joissa he ovat hakukelpoisia.

Ensin valitaan avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valittavat opiskelijat (valintajono 3), tämän jälkeen opiskelijat valintajonosta 1 ja lopuksi opiskelijat valintajonosta 2.

Valintajono 1: Valinta valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella

Valintajonossa 1 valitaan 20 opiskelijaa valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottaman yhteispistemäärän perusteella. Näistä aloituspaikoista 14 on varattu ensikertalaisille hakijoille. Valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama yhteispistemäärä on enintään 210 pistettä. Jos lopullinen pistemäärä tässä valintajonossa valittavilla on sama, ratkaisee valintakokeen kokonaispistemäärä. Jos hakijat ovat tämänkin jälkeen tasapisteissä, otetaan kaikki samoissa tasapisteissä olevat. Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa on hakijan saatava kokeesta vähintään 60 pistettä.

Valintajono 2: Valinta pelkän valintakokeen perusteella

Valintajonossa 2 valitaan 10 opiskelijaa valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella. Näistä aloituspaikoista 8 on varattu ensikertalaisille hakijoille. Opiskelijat valitaan kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Valintakokeen enimmäispistemäärä on 147 pistettä. Jos lopullinen pistemäärä tässä valintajonossa valittavilla on sama, ratkaisee ylioppilastutkintotodistuksesta saatu pistemäärä. Jos tämäkin on sama, ratkaisee valintakokeen toisen osion pistemäärä. Jos hakijat ovat tämänkin jälkeen tasapisteissä, otetaan kaikki samoissa tasapisteissä olevat. Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa on hakijan saatava kokeesta vähintään 60 pistettä.

Valintajono 3: Valinta avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valitaan enintään 2 hakijaa, jotka ovat suorittaneet kirjallisuustieteen perusopinnot tai vastaavat. Hakemukseen tulee tällöin liittää opintorekisteriote ja perustelukirje. Mikäli perusopinnot eivät ole vielä valmiit hakuajan päättymiseen mennessä, opiskelijan tulee toimittaa uusi opintorekisteriote 15.5. mennessä. Mikäli hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen opintomenestyksen perusteella. Aikaisempien opintojen perusteella hakeva valitaan aina ensisijaisesti jonossa 3. Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 3, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonoissa 1 ja 2, mikäli hän on osallistunut myös valintakokeeseen. Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakijoita ei valintajonossa 3 ole riittävästi, ei jäljelle jääviä paikkoja täytetä lainkaan.

Pisteitys

Enimmäispisteet:

ylioppilastutkintotodistus: 63
valintakoe: 147

Hakijan taustapisteet lasketaan ylioppilastutkinnon äidinkielen ja enintään viiden (5) muun (hakijalle parhaat pisteet tuottavan) kokeen perusteella.

Kokeista saadut arvosanat pisteitetään seuraavasti:

Arvosana Pisteet
laudatur 7
eximia cum laude approbatur 6
magna cum laude approbatur   5
cum laude approbatur 4
lubenter approbatur 3
approbatur 2
improbatur  0

Eri kokeista saatuja pisteitä painotetaan kertomalla ne seuraavilla koekohtaisilla painokertoimilla:

Koe Paino
äidinkielen koe*   1,5
reaalikoe    1,5
reaaliaineiden kokeet 1,5
laajan tai pitkän oppimäärän mukainen koe 1,5
muun kuin pitkän oppimäärän mukainen koe   1

*Myös vieraskielisille tarkoitettu äidinkielen koetta korvaava koe (suomi tai ruotsi toisena kielenä) pisteitetään kuten äidinkielen koe.

Valinnassa käytettävä taustapistemäärä saadaan laskemalla painotetut pisteet yhteen. Näin täydellisesti suoritetusta mahdollisimman laajasta tutkinnosta voi saada 1,5 x 7 x 6 = 63 pistettä. IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksestä ks. yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

  • Todistuspisteityksessä otetaan huomioon korkeintaan kahden reaaliaineen kokeet. Ennen vuotta 2006 suoritettu reaalikoe rinnastetaan tässä reaaliaineen kokeeseen.
  • Pistelaskennassa otetaan huomioon kustakin oppiaineesta vain yksi koesuoritus. Jos hakija on suorittanut samassa oppiaineessa useita eritasoisia kokeita, huomioon otetaan parhaat pisteet tuottava koe.

Valintakoe

Perjantai 18.5.2018 klo 12.00-16.00
Kanslerinrinne 1, Pinni B -rakennus.

Tarkemmat tiedot salijaosta julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

Valintakokeeseen EI lähetetä kutsua. Valintakokeeseen saa ottaa mukaan eväät.

Valintakoevaatimukset

Valintakoe on kaksiosainen. Ensimmäinen osio sisältää ajattelun johdonmukaisuutta ja kielellistä jäsentelykykyä mittaavia tehtäviä (enimmäispistemäärä 52). Toisessa osiossa hakija tulkitsee kaunokirjallisia tekstejä (enimmäispistemäärä 95). Valintakoetta varten luetaan seuraavat teokset:

Mäkikalli, Aino ja Steinby, Liisa (toim.) 2013. Johdatus kirjallisuusanalyysiin. Osat I & II (Kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus sekä Kertomakirjallisuus). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Jansson, Tove 1954. Vaarallinen juhannus (Farligt midsommar). Voit lukea joko ruotsinkielisen alkuteoksen tai suomenkielisen käännöksen.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava viestintätieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Mahdolliset varasijat täytetään valintaperusteiden mukaisissa valintatapajonoissa ensikertalaisille varatut paikat huomioiden. Varasijoille asetetaan rajattu määrä hakijoita.