Koulutustarjonta

Kirjallisuustieteen maisterikoulutus

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

FM-tutkinnon suorittanut maisteri:

  • kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
  • kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
  • osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa
  • kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
  • kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itsenäisesti
  • pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
  • hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon


Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:
Maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee syvällisesti jonkin kirjallisen aikakauden, ilmiön, teorian ja metodin. Hän osaa arvioida ja kehittää valitsemansa tutkimussuuntauksen tapoja nimetä ja eritellä kirjallisia ilmiöitä sekä soveltaa ja luoda näitä koskevaa uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija arvioi kriittisesti taiteen ja kulttuurin käytäntöjä, kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä ja omaa rooliaan kirjallisuudentutkimuksen ammattilaisena. Hän osaa muokata kirjallisuuden alueelta oppimiaan tekstin systemaattisen erittelyn taitoja erilaisiin tarpeisiin kuten koulutukseen, tiedonvälitykseen, kulttuurituotantoon ja eri tieteenaloilla tehtävään tekstien tutkimukseen. Opiskelija pystyy osallistumaan oman erikoisalansa kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun kriittisesti ja perustellen, tutkimansa ilmiön  ominaispiirteet huomioiden. Opiskelija pystyy toimimaan alansa asiantuntijatehtävissä myös ulkomailla.
 

Koulutuksen sisältö

Kirjallisuustieteen maisteriopinnoissa syvennetään kirjallisuustieteellistä ajattelua ja taitoja perehtymällä tutkimuksellisen ja ammatillisen suuntautumisen mukaisesti kirjallisiin ilmiöihin ja niiden tutkimukseen, analyysiin ja teoriaan sekä kirjoittamalla pro gradu -tutkielma. Opiskelija
syventyy valitsemaansa teoreettiseen ja metodiseen suuntaukseen, kirjallisuuden lajiin, periodiin, teemaan tai tyyliin sekä tekstianalyysin välineisiin ja käytäntöihin. Samalla opiskelija kehittää ammatillisia taitojaan ja valmiuksiaan. Ohjelmasta valmistunut osaa analysoida ja tulkita
kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja. Globalisoituvassa ja medioituvassa maailmassa eri suunnista tulevilla kulttuurisilla esityksillä ja niihin kytkeytyvillä diskursseilla on yhä suurempi rooli todellisuuskäsitystemme tuottajina, identiteettityön välineinä ja maailman merkityksellistämisen malleina. Tekstualisoituva nyky-yhteiskunta vaatii uutta teoreettista ja historiallista käsitystä merkitysten muodostumisesta, välittymisestä ja tulkinnasta. Maisteriohjelma tarjoaa käsitteellisiä välineitä ja näkökulmia esitysten ja puhetapojen kriittiseen erittelyyn.

Kirjallisuutta tarkastellaan maisteriohjelmassa monikielisenä ja -kulttuurisena taiteen ja yhteiskunnan ilmiönä. Opiskelija voi erikoistua niin Suomen kuin ulkomaisen kirjallisuuden tutkimukseen. Valmistuttuaan opiskelija ymmärtää kirjallisuudentutkimuksen aseman ja merkityksen tieteessä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä tuntee oman osaamisensa suhteessa muuttuvaan työelämään. Opiskelija osaa muokata kirjallisuuden alueelta oppimiaan tekstin systemaattisen erittelyn taitoja erilaisiin työelämän tarpeisiin kuten koulutukseen, tiedonvälitykseen, kulttuurituotantoon ja eri tieteenaloilla tehtävään tekstin, kertomuksen ja kulttuurin tutkimukseen. Opinnot sopivat kirjallisuuden, kertomusten tai tekstien tutkimukseen erikoistuville kandidaateille yli tieteenalarajojen. Kirjallisuuden opinnot kuuluvat pakollisina äidinkielen ja kirjallisuuden
opettajiksi aikoville. Opettajaksi valmistuvien on suoritettava myös suomen kielen ja kasvatustieteen opintoja.

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Syventävät opinnot sisältävät paljon valinnaisuutta ja mahdollisuuksia suunnata opintoja omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Opiskelija voi erikoistua niin Suomen kuin ulkomaisen kirjallisuuden tutkimukseen tai erilaisiin kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin.

Opintojen rakenne

Ylempi korkeakoulututkinto (filosofian maisterin tutkinto) on suoritettavissa kahdessa vuodessa. Keskeisen osan tutkinnosta muodostavat kirjallisuustieteen syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Syventävät opinnot sisältävät runsaasti valinnaisuutta ja mahdollisuuksia suunnata opintoja siten, että niistä rakentuu mielekäs tutkimuksellinen tai ammatillinen linja. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on vähintään 120 op. Tutkintoon mahtuu myös valinnaisia opintoja.

Uramahdollisuudet

Maisteriohjelmasta valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi tutkimus-, opetus-, kulttuuri-, kirjasto- ja viestintäaloille. Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys, jonka saadakseen on opiskeltava myös suomen kieltä ja kasvatustieteitä. Tampereen yliopistossa kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintoihin kannustetaan. Jatkotutkintoja suoritetaan runsaasti, ja tohtorit ovat yleensä sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimustehtäviin. Harjoittelu ja tutkielman jälkeisen uran suunnittelu ovat osa maisteriopintoja. Työelämäyhteyksiä voi rakentaa muun muassa työharjoittelussa kotimaassa tai ulkomailla, osallistumalla kirjallisuustapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä muulla alaan liittyvällä seura- ja järjestötoiminnalla.

Maisteriohjelman opinnot tuottavat monia työelämävalmiuksia. Teorioihin perehdyttyään opiskelija hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää yksittäisten selitysmallien suhteellisuuden ja rajallisuuden. Kirjallisuushistoriallisen tuntemuksensa pohjalta opiskelija pystyy osallistumaan kirjallisuudesta ja kirjallisesta elämästä käytävään keskusteluun sekä lisäämään kirjallista sivistystä. Tekstianalyyttiset taidot tuottavat valmiuden analysoida, toimittaa ja tuottaa monenlaisia tekstejä ja sisältöjä. Lisäksi opintojen monipuoliset suoritustavat luennoista kirjatentteihin, esseistä opintopiireihin ja seminaareista opinnäytteiden kirjoittamiseen tuottavat hyvät kirjalliset ja suulliset ilmaisu- ja argumentointitaidot. Opiskelutaidot valmentavat myös vastuun ottamiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja projektinhallintaan.

Pätevyys

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys, jonka saadakseen on opiskeltava myös suomen kieltä ja kasvatustieteitä.

Kansainvälistyminen

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma johtaa opiskelijaa myös kansainvälistymiseen. Tutkinto-ohjelman opiskelijat syventävät opintojensa kuluessa ymmärrystään omasta kulttuuristaan sekä sen suhteista muihin kulttuureihin. Opiskelijat tuntevat länsimaisen ja maailman kirjallisuuden kehityslinjoja sekä osaavat sijoittaa kotimaisen kirjallisuuden ilmiöitä osaksi kansainvälisen kulttuurin kokonaisuutta. Tutkinto-ohjelma tarjoaa ajantasaisen näkemyksen alan kansainvälisestä kehityksestä ja suuntauksista. Opiskelija kykenee kirjallisten ilmiöiden tarkasteluun globaalilla tasolla ja erilaisista näkökulmista. Opiskelija pystyy osallistumaan kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun sekä toimimaan oman alansa asiantuntijana vieraalla kielellä. Kansainvälistymisopintoja voi suorittaa myös mm. opiskelijavaihdossa yksikön tai yliopiston vaihtokohteissa tai toimimalla kv-tuutorina. Kirjallisuuden opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua harjoitteluun Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteisiin ulkomaisiin yliopistoihin.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Kirjallisuustieteellisessä tutkimuksessa painottuvat kirjallisuuden, muiden taiteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen muodot ja muutokset. Tutkimus tarjoaa metodisia välineitä tekstien ja esitystapojen analysointiin tieteenalarajat ylittäen. Vahvuusalueita ovat kertomuksentutkimus, intermediaalisuuden tutkimus sekä kirjallisuushistoriallinen lajitutkimus ja poetiikka.

Kirjallisuustieteen maisterikoulutus

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Valitse ensin hakukohde Hakukohteet -välilehdeltä.