Koulutustarjonta

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Yliopistolain 794/20049 14 § 2 momentin mukaan koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa vuodessa.

Jaksoilla toteutettava opetus on kuvattu osaamisperusteisesti opinto-oppaassa.

Koulutuksen sisältö

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on paitsi akateeminen myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä ja pakollisia. Ensimmäisten 3,5 vuoden opinnot on jaettu 22 peräkkäiseen jaksoon joissa useiden oppialojen teoria ja käytännön oppiaines on integroitu. Opiskelussa käytetään aktivoivia oppimismenetelmiä, pääasiassa ongelmalähtöistä oppimista.

Keskeinen opiskelumuoto on pienryhmässä tapahtuva oppiminen oman tutoropettajan johdolla. Ongelmat on suunniteltu niin, että niitä käsittelemällä opitaan jakson tavoitteiden kannalta keskeiset asiat. Ryhmän tapaamiskertojen välillä opiskelijat hankkivat itsenäisesti lisätietoja. Kliinisten taitojen harjoittelu tukee oppimista alusta lähtien. Maassamme ainutlaatuinen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin yhteinen Taitokeskus tarjoaa oivallisen tilaisuuden harjoitella kliinisiä taitoja mm. simulaatioiden avulla.

Teorian ja käytännön mielekäs yhdistäminen on tutkinnon tärkeimpiä tavoitteita. Tutkinnon kliinisessä vaiheessa opiskelijat harjoittelevat potilaan hoitoa sairaalan eri klinikoilla ja terveyskeskuksissa opettajien ohjauksessa. Kuuden viikon harjoittelu Seinäjoen keskussairaalassa ja Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuksissa perehdyttää opiskelijat terveydenhuollon yhteistyöhön. Tutkintoon kuuluu lisäksi noin 4 kk harjoittelua lukukausien ulkopuolella. Tampereen lääkärikoulutuksessa painotetaan mm. varhaisia potilaskontakteja, työssä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämistä, potilasturvallisuutta sekä lääketieteen eettisiä kysymyksiä.

Opintojen rakenne

Jaksot suoritetaan opetusohjelmassa kuvatussa järjestyksessä. Kullekin jaksolle on nimetty vastuuhenkilö.

Lisätietoa osoitteessa

http://www.uta.fi/med/opiskelu/opetusohjelma.html

Jaksojen keskeisin oppimismuoto ja oppimisprosessin liikkeellepaneva voima ovat tutoristunnot. Siksi osallistuminen tutorryhmän toimintaan on kaikille opiskelijoille pakollista. Jokaiseen jaksoon sisältyy myös luentoja, joille osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Luento voidaan määrittää pakolliseksi esim. sen ollessa edellytys jonkin työn suorittamiseksi. Luentoja on keskimäärin viisi tuntia/viikko. Opiskelijat voivat pyytää ylimääräisiä luentoja.

Pienryhmissä tapahtuvat oppimismuodot, kuten kliinisten taitojen harjoitukset, ryhmätyöt, demonstraatiot, seminaarit ja tutustumiskäynnit edellyttävät opiskelijan aktiivista mukanaoloa. Jakso katsotaan suoritetuksi vasta, kun siihen kuuluvat tutoristunnot, kliiniset taidot, ryhmätyöt yms. sekä jaksotentti on suoritettuna.

Opiskelijan tulee olla läsnä kunkin jakson informaatiotilaisuudessa.

Jaksotenttien lisäksi opiskelijan tulee osallistua opintojen aikana pidettäviin Karttuvan tiedon testeihin (KT -testi). Edellä mainittuja testejä järjestetään kolmasti vuodessa.

Opintosuoritusten vanheneminen

Opintojakson osasuoritukset ovat voimassa 2 vuotta laskettuna siitä päivämäärästä, jolloin jakson ensimmäinen kuulustelu on järjestetty.

Opintosuoritukset ovat voimassa 10 vuotta ja opintojen mahdollisesta uudelleen aloittamisesta on tämän jälkeen sovittava erikseen kirjallisesti yksikön johtajan kanssa.

Uramahdollisuudet

Lääkärin työ on monipuolista

Suurin osa lääkäreistä työskentelee sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääkäreitä toimii myös opetus- ja tutkimustyössä, hallintotehtävissä, lääketeollisuuden palveluksessa ja yksityislääkäreinä. Lääkäreistä yli puolet on erikoistunut jollekin lääketieteen erikoisalalle. Erikoistumismahdollisuuksia on viidellekymmenelle eri lääketieteenalalle. Tohtoreiksi väittelee noin viidesosa lääkärikunnasta. Suomessa annettu lääkärin koulutus antaa pätevyyyden toimia EU-maissa.

Pätevyys

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on akateeminen ylempi korkeakoulututkinto ja myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto.                                            

Ammattioikeuksien hakeminen

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VALVIRA myöntää hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä ja erikoislääkärinä

Ammatillinen jatkokoulutus

Valmistumisen jälkeen lääkäri voi ilmoittautua ammatilliseen jatkokoulutukseen. Näitä ovat yleislääketieteen erityiskoulutus ja erikoislääkärikoulutus.

 

Kansainvälistyminen

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Yliopiston kansainvälistymisohjelman mukaisesti syksyllä 2012 alkaviin koulutusohjelmiin sisältyy kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa opiskelu- tai harjoittelujaksona ulkomailla, osallistumalla vieraskieliseen opetukseen tai muulla sovittavalla tavalla. Tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmissa kansainvälistymiskokonaisuudella ei ole samaa muodollista statusta kuin opintojaksoilla tai kokonaisuuksilla, jotka on suoritettava tutkintotodistuksen saamiseksi. Kansainvälistymiskokonaisuus merkintä tutkintotodistuksessa ei ole pakollinen. Kokonaan suoritettu kansainvälistymiskokonaisuus merkitään laajuustietoineen mutta ilman erillistä arvosanaa opintosuoritusrekisteriin. Kokonaisuus ja siihen kuuluvat opinnot esitetään tutkintotodistuksella tai sen liitteellä.  Kansainvälistymiskokonaisuuteen koottavista opinnoista kertyvät opintopisteet kirjataan varsinaisen opintosuorituksen yhteyteen, ei kansainvälistymiskokonaisuuden alle. Kunkin opiskelijan kansainvälistymiskokonaisuuden sisällön ja laajuuden määräävät viime kädessä hänen tekemänsä valinnat. Kansainvälisille opinnoille ei määritellä enimmäismäärää, mutta opintojen minimimäärän tulee olla 20 opintopistettä.

Lisätietoa kansainvälisyydestä opinnoissa: http://www.uta.fi/opiskelu/opiskelu_ulkomailla/index.html

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmassa kansainvälistymisjaksoon hyväksytään Ennaltaehkäisy- ja Abdominal complaints jakson opinnot kokonaisuudessaan. Kieliopinnot, harjoittelujakso ulkomailla ja kansainvälisten opiskelijoiden -tutorointi hyväksytään yliopiston kansainvälistymisohjelmassa määritellyn mukaisesti.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa tehtävä tutkimus kattaa laajasti lääketieteen eri oppialoja, myös soveltavaa lääketieteen tutkimusta.

Jatko-opintomahdollisuudet

Tieteellinen jatkokoulutus

Lue tieteellisestä jatkokoulutuksesta tohtoriopintojen verkkosivuilta

Ammatillinen jatkokoulutus

Lue ammatillisesta jatkokoulutuksesta

 

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta valintakokeen tai yo-todistuksen ja valintakokeen perusteella
  • Lääketieteellisten alojen yhteisvalinta

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisissa suomalaisissa yliopistoissa lääketiedettä opiskeleville valintaperusteissa esitetyin tarkennuksin

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Hakumenettely ja haun aikataulu

Lääketieteellisten alojen lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen tutkinto-ohjelmiin haetaan korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta osoitteessa www.opintopolku.fi. Yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen (6) koulutukseen. Yhteishaun hakuaika syksyllä 2018 alkaviin opintoihin on 14.3.-28.3.2018.

Vuoden 2018 opiskelijavalinnassa siirrytään lääketieteen alalla yhteisvalintaan siten, että lääketieteen hakukohteet ovat yhteisvalinnassa ja hammaslääketieteen hakukohteet ovat yhteisvalinnassa. Eläinlääketiede on mukana valintayhteistyössä. Hakija voi hakea vain joko lääketieteen hakukohteisiin tai hammaslääketieteen hakukohteisiin tai eläinlääketieteen hakukohteeseen. Yhteisvalintojen hakukohteet ovat seuraavat:

Lääketieteen yhteisvalinta

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

  •  Lääketieteen koulutusohjelma (suomenkielinen hakukohde)
  •  Lääketieteen koulutusohjelma (ruotsinkielinen hakukohde)

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta

  •  Lääketieteen tutkinto-ohjelma

Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

  • Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

  •  Lääketieteen koulutusohjelma

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

  • Lääketieteen tutkinto-ohjelma

Hammaslääketieteen yhteisvalinta

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

  •  Hammaslääketieteen koulutusohjelma (suomenkielinen)
  • Hammaslääketieteen koulutusohjelma (ruotsinkielinen)

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta

  • Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

  • Hammaslääketieteen koulutusohjelma

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

  • Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta

  • Eläinlääketieteen kandiohjelma ja eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma

Ensisijaisuuspiste

Hakijalle annetaan yksi ensisijaisuuspiste, mikäli hakija on asettanut ensimmäiseksi hakutoiveekseen lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteen. Ensisijaisuuspiste annetaan vain tähän ensimmäiseksi hakutoiveeksi asetettuun lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen. Ensisijaisuuspiste lisätään hakijan saamiin valintakoepisteisiin pisteiden skaalauksen jälkeen.

Hakemuksen liitteet

Mikäli hakemuksen liitteeksi pyydetään todistusjäljennöksiä ym. asiakirjoja, asiakirjojen kopiot toimitetaan siihen lääketieteen tai hammaslääketieteen alan yliopistoon, jonka hakija on asettanut ylimmäksi hakutoiveekseen. Hakukelpoisuuden erityistilanteissa hakemus toimitetaan hakijan ylimmäksi hakutoiveeksi asettamaan lääketieteen tai hammaslääketieteen alan yliopistoon.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Kaikkiin lääketieteellisten alojen hakukohteisiin voi hakea henkilö, joka on suorittanut:

  • suomalaisen ylioppilastutkinnon
  • IB-, EB-, RB-tutkinnon tai Cambridge Advanced International Certificate of Education –tutkinnon (AICE) suorittaneet
  • ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon,ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemmantutkinnon; taikka
  • ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden kohdalla haku on tarkoitettu myös keväällä 2018 ylioppilastutkintoon osallistuville.

Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttanut hakija voi pyrkiä lääketieteellisten alojen hakukohteisiin osallistumalla samaan, kaikille pakolliseen suomen- tai ruotsinkieliseen valintakokeeseen kuin Suomessa tutkintonsa suorittaneet. Mahdollinen valinta tapahtuu valintakoemenestyksen perusteella, sillä hakijat eivät saa pisteitä ylioppilastutkintotodistusta vastaavasta todistuksestaan.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon voidaan hyväksyä opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Tällöin yliopistolta tulee anoa lupaa osallistua valintakokeisiin. Erivapautta koskeva hakemus toimitetaan hakijan ylimmäksi hakutoiveeksi asettamaan lääketieteen tai hammaslääketieteen alan yliopistoon hakuajan päättymiseen 28.3.2018 klo 15.00 mennessä.

Kielitaitovaatimukset

Kielitaito

Hakijan on ilmoitettava, tekeekö hän valintakokeen suomeksi vai ruotsiksi. Hakijan on valintakokeen kieltä valitessaan otettava huomioon kielitaitovaatimukset.

Haettaessa lääketieteen suomenkieliselle tai/ja ruotsinkieliselle opintolinjalle (Helsingin yliopisto) hakijan tulee osoittaa kyseisen opintolinjan vaatimusten mukainen kielitaito. Hakijalta vaaditaan joko opiskelutasoista tai erinomaista kielitaitoa sen mukaan, kummalla kielellä (suomi vai ruotsi) hakija tekee valintakokeen. Hakijan tulee jo hakuvaiheessa ilmoittaa sitovasti se kieli, jolla hän tulee valintakokeen tekemään. Jos hakija hakee sekä suomen- että ruotsinkieliselle linjalle, hänen tulee osoittaa opiskelutasoinen kielitaito siinä kielessä, jolla hän tekee kokeen ja erinomainen kielitaito toisessa vaaditussa kielessä.

Mikäli hakijalta edellytetään kielitaidon osoittamista, on hakijan toimitettava todenne kielitaidon osoittamiseksi hakuaikana tai viimeistään 13.4.2018 klo 15.00 siihen lääketieteen tai hammaslääketieteen alan yliopistoon, jonka hakija on asettanut ylimmäksi hakutoiveekseen. Haettaessa Helsingin yliopiston ruotsinkieliselle linjalle,tulee kielitaidon todenne toimittaa Helsingin yliopistoon.

Suomenkieliseen tutkinto-ohjelmaan/koulutusohjelmaan/suomenkieliselle opintolinjalle hakevan kielitaitovaatimukset

Opiskelutasoista suomen kielen taitoa vaaditaan sellaiselta hakijalta, joka hakee suomenkieliseen koulutusohjelmaan/suomenkieliselle opintolinjalle ja tekee valintakokeen kyseisenä hakuvuonna suomeksi. Kun suomenkielisen tutkinto-ohjelman/koulutusohjelman/linjan hakija tekee valintakokeen suomeksi, häneltä vaaditaan opiskelutasoista suomen kielen taitoa, jonka hakija voi osoittaa tekemällä valintakokeen kyseisenä hakuvuonna suomeksi.

Kun suomenkielisen tutkinto-ohjelman/koulutusohjelman/linjan hakija tekee valintakokeen ruotsiksi, häneltä vaaditaan erinomaista suomen kielen taitoa, jonka voi osoittaa jollakin seuraavista tavoista:

  1. Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto suomeksi.
  2. Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä.
  3. Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur TAI suomi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur.
  4. Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa suomi kirjallisesti arvosanalla 8 TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 10.
  5. IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä arvosanalla 5 TAI suomi A2-kielenä vähintään arvosanalla 6 TAI suomi A-kielenä (literature/language and literatuare/language and performance) arvosanalla 5 TAI B-kielenä arvosanalla 6
  6. EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä arvosanalla 7.
  7. Korkeakoulututkinto suomeksi.
  8. Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava).
  9. Suomen kielen kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat):

Suomalaisen yliopiston kielikeskuksen tai kielipalveluiden koe: keskiarvona taitotaso 6

Yleinen kielitutkinto: taitotaso 6 kaikista osa-alueista

Valtionhallinnon kielikoe: taitotaso erinomainen suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa.

Ruotsinkieliselle opintolinjalle hakevan kielitaitovaatimukset

Helsingin yliopiston ruotsinkielisen opintolinjalle hakevien tulee tarkistaa kielitaitovaatimukset ja ohjeet kielitaidon osoittamisesta Helsingin yliopiston verkkosivulta tai lääketieteen yhteisvalinnan verkkosivulta.

Hakemuksen liitteet

Mikäli hakemuksen liitteeksi pyydetään todistusjäljennöksiä ym. asiakirjoja, asiakirjojen kopiot toimitetaan siihen lääketieteen alan yliopistoon, jonka hakija on asettanut ylimmäksi hakutoiveekseen. Hakukelpoisuuden erityistilanteissa hakemus toimitetaan hakijan ylimmäksi akutoiveeksi asettamaan lääketieteen tai hammaslääketieteen alan yliopistoon.

Sisäänotto

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmaan valitaan 145 uutta opiskelijaa suorittamaan lääketieteen lisensiaatin tutkintoa.

 

Valintaperusteet

Valintamenettely

Kiintiöt

Korkeakoulujen yhteishaussa varataan lääketieteen tutkinto-ohjelman opiskelijavalinnassa 145 aloituspaikasta 94 ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville hakijoille (65%). Ensikertalaisille varattavien aloituspaikkojen jakautuminen valintatapajonoihin kuvataan alla tarkemmin.

Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeviksi katsotaan hakijat, joilla ei ole aiemmin Suomessa suoritettua korkeakoulututkintoa, tai jotka eivät ole vastaanottaneet opiskelupaikkaa korkeakoulusta kevään 2014 yhteishaussa tai sen jälkeen.

Valintaperusteet

Valinnassa hyväksyttävissä olevan hakoijan on osallistuttava valintakokeeseen ja saavutettava siinä valintakokeen hyväksymisraja. Valintakokeen hyväksymisraja on määritelty kohdassa ”valintakoepisteet ja valintakokeen hyväksymisraja”

Valintatapajonot

Lääketieteen uusien opiskelijoiden valinta tehdään yhteispistejonossa sekä valintakoejonossa. Hakijan ei tarvitse ilmoittaa, hakeeko hän yhteispistejonossa tai valintakoejonossa. Hakija otetaan huomioon oman hakukohteensa kummankin jonon valinnassa, mikäli se hakijan koulutustausta huomioon ottaen on mahdollista. Vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot suorittaneet ei-ylioppilaat, AICE-tutkinnon suorittaneet ja ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneet hakijat huomioidaan valintakoejonossa.

Valinta tehdään seuraavassa järjestyksessä.

Valinta lääketieteen tutkinto-ohjelmaan (145 aloituspaikkaa):

1. Yhteispistejonossa valitaan 87 hakijaa yhteispisteiden (suomalaisesta ylioppilastutkintotodistuksesta tai sitä vastaavasta IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon todistuksesta laskettavien pisteiden ja valintakoepisteiden yhteismäärän) perusteella. Aloituspaikoista vähintään 56 (65%) on kiintiöity ensikertalaisille hakijoille. Mikäli aloituspaikkoja jää ensikertalaisten kiintiössä täyttämättä, heille kiintiöidyt paikat siirtyvät yhteispistejonossa muille hakijoille.

2.Valintakoejonossa valitaan tämän jälkeen kaikkien kokeeseen osallistuneiden joukosta vähintään 58 hakijaa valintakoepisteiden perusteella. Aloituspaikoista vähintään 38 (65%) on kiintiöity ensikertalaisille hakijoille. Mikäli aloituspaikkoja jää ensikertalaisten kiintiössä täyttämättä, heille kiintiöidyt paikat siirtyvät valintakoejonossa muille hakijoille.Mikäli opiskelijavalinnassa hyväksytty hakija ei ota vastaan opiskelupaikkaa, täytetään opiskelupaikka valintatuloksen mukaisessa järjestyksessä siten, että ensikertalaisen hakijan paikan vapautuessa tilalle valitaan seuraavaksi parhaan pistemäärän saavuttanut ensikertalainen hakija. Muun kuin ensikertalaisen hakijan paikan vapautuessa tilalle valitaan kaikista hakijoista seuraavaksi parhaan pistemäärän saavuttanut henkilö.

Pisteitys

Todistuspisteet 

Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneille annetaan alkupisteitä seuraavista ylioppilastutkinnon kokeista:

  1. äidinkieli (suomi, ruotsi tai saame)/korvaava koe

  2. vieras kieli (pitkä oppimäärä) tai toinen kotimainen kieli (pitkä tai keskipitkä oppimäärä) (parempi näistä)

  3. ainereaali (biologia, fysiikka tai kemia) (parhain näistä)

  4. matematiikka (pitkä tai lyhyt oppimäärä) tai mikä tahansa ainereaalikoe poislukien kohdassa 3 käytetty tai ennen vuotta 2006 suoritettu reaalikoe (parhain näistä)

Alkupisteet lasketaan seuraavasti (yhteensä neljä ylioppilastutkinnon koetta)

  TASO A TASO B
ARVOSANA

äidinkieli/korvaava koe
pitkä kieli
pitkä matematiikka
ainereaali (kaikki)/reaali

Muut kokeet:
keskipitkä (kielet)
lyhyt matematiikka,

laudatur 9 6
eximia cum laude approbatur 7 4
magna cum laude approbatur 5 2
cum laude approbatur 3 0
lubenter approbatur 1 0
approbatur 0 0

Myös suomi tai ruotsi toisena kielenä pisteytetään äidinkielen tapaan niiden hakijoiden osalta, jotka eivät ole ylioppilastutkinnossa suorittaneet äidinkieltä, vaan ovat suorittaneet tämän sijasta suomen tai ruotsin toisena kielenä.

Korotetut ylioppilastutkinnon arvosanat otetaan huomioon korotettuina. Mikäli hakija on korottanut ennen vuotta 2006 suoritetun ylioppilastutkinnon reaalikokeen arvosanaa ainereaalikokeella, otetaan korotettu arvosana huomioon ylioppilastutkinnon alkupisteytyksessä.

Kansainvälinen ylioppilastutkinto

Hakukeväänä IB- ja EB-tutkinnon suorittaneen lähtöpisteet lasketaan ehdollista valintapäätöstä varten ennakkoarvioista (predicted grades). Keväällä 2018 tutkintonsa suorittavan hakijan tulee toimittaa hakemuksensa liitteeksi koulun antama ennakkoarviointi. Lähtöpisteet ja valintapäätös vahvistetaan lopullisten arvosanojen valmistuttua.

Mikäli hakija on suorittanut sekä suomalaisen ylioppilastutkinnon että IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon, hänelle annetaan alkupisteitä paremmin suoritetun tutkinnon mukaan.

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen lähtöpisteytyksessä käytetään skaalausta: hakijan ylioppilastutkinnosta saamat pisteet jaetaan ao. tutkinnon maksimipistemäärällä ja kerrotaan hakukohteen lähtöpisteiden maksimipistemäärällä.

IB-tutkinto

International baccalaureate (IB) -tutkinnon maksimipistemäärä on 45. Lähtöpisteet lasketaan jakamalla hakijan saama tutkinnon yhteispistemäärä 45:llä ja kertomalla saatu luku hakukohteen lähtöpisteiden maksimipistemäärällä (36).

EB-tutkinto

European Baccalaureate (EB) -tutkinnon maksimipistemäärä on 100. Lähtöpisteet lasketaan jakamalla hakijan saama tutkinnon yhteispistemäärä 100:llä ja kertomalla saatu luku hakukohteen lähtöpisteiden maksimipistemäärällä (36).

 

Reifeprüfung-tutkinto

Helsingin saksalaisen koulun lukiossa Reifeprüfung (Rp) -tutkinnon maksimipistemäärä on 300. Lähtöpisteet lasketaan jakamalla hakijan saama tutkinnon yhteispistemäärä 300:llä ja kertomalla saatu luku hakukohteen lähtöpisteiden maksimipistemäärällä (36).

Cambridge Advanced International Certificate of Education –tutkinnon (AICE) suorittaneet

Mahdollinen valinta tapahtuu valintakoemenestyksen perusteella, sillä hakijat eivät saa lähtöpisteitä AICE-tutkinnon todistuksestaan.

Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttanut hakija voi pyrkiä lääketieteen tutkinto-ohjelmaan osallistumallasamaan, kaikille pakolliseen suomen- tai ruotsinkieliseen valintakokeeseen kuin Suomessa tutkintonsa suorittaneet. Mahdollinen valinta tapahtuu valintakoemenestyksen perusteella, sillä hakijat eivät saa pisteitä ylioppilastutkintotodistusta vastaavasta todistuksestaan.

Valintakoepisteet ja valintakokeen hyväksymisraja

Kaikille hakijoille pakollinen, viisi tuntia kestävä valintakoe sisältää integroituja tehtäviä, jotka perustuvat valintakoemateriaaliin ja kokeessa jaettavaan tehtävämonisteeseen. Tullakseen huomioiduksi valinnassa täytyy valintakoe suorittaa hyväksytysti. Valintakoetehtävistä saatavat raakapisteet lasketaan yhteen ja muunnetaan valintakoepisteiksi välille 0-72. Skaalatut valintakoepisteet ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.  Korkeimmaksi valintakoepistemääräksi (72) tulee se raakapistemäärä, jonka 1 % kaikkien saman alan yhteisvalintaan kuuluvien yliopistojen valintakokeeseen parhaiten vastanneista on saavuttanut. Valintakokeen hyväksymisraja on puolet tästä raakapistemäärästä.

Valintakokeen jälkeen julkaistaan Hyvän vastauksen piirteet, joka on yleinen kuvaus kunkin koetehtävän osalta arvioinnin perusteena olevista keskeisistä asiasisällöistä. Yksittäisiä vastauksessa vaadittavia mainintoja tai niiden pistearvoa ei voi päätellä tämän pohjalta. Yksityiskohtaisesti pisteytettyä “mallivastausta“ ei laadita, koska asiasisällön esittämisessä voi tehtävästä riippuen olla yksilöllisiä vastaustapoja. Myös vastauksen johdonmukaisuus ja selkeys vaikuttavat pisteytykseen. Valintakoemateriaalia laajemmat tiedot eivät oikeuta lisähyvitykseen koevastauksia arvioitaessa.

Maksimipistemäärä

Hakijoiden korkein mahdollinen todistuspistemäärä on 36. Valintakokeesta saatava maksimipistemäärä on 72. Hakijan ensimmäiseksi hakukohteeksi asettamaan lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen lisätään näiden lisäksi yksi ensijaisuuspiste. Yhteispistejonon (todistuspisteet, valintakoepisteet ja ensisijaisuuspiste yhteensä) maksimipistemäärä on 109. Valintakoejonon (valintakoepisteet ja ensisijaisuuspiste yhteensä) maksimipistemäärä on 73.

Tasapistetilanteessa määrittävä sääntö

Mikäli usealla hakijalla on lääketieteen tai hammaslääketieteen valinnassa yhteispistejonossa sama todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhteispistemäärä, niin tasapistetilanteessa järjestyksen ratkaisee valintakoepisteiden määrä. Mikäli tämäkin on sama, ratkaisee järjestyksen valintakokeen tehtävän yksi (1) kokonaispistemäärä. Mikäli nämäkin ovat samat, ratkaisee tehtävän 2 pistemäärä. Mikäli nämäkin ovat samat, hyväksytään kaikki tämän saman pistemäärän saaneet hakijat.

Mikäli usealla hakijalla on lääketieteen tai hammaslääketieteen valinnassa valintakoejonossa sama valintakoepistemäärä, niin tasapistetilanteessa järjestyksen valintakokeen tehtävän yksi (1) kokonaispistemäärä. Mikäli tämäkin on sama, ratkaisee järjestyksen tehtävän 2 pistemäärä. Mikäli nämäkin ovat samat, järjestyksen ratkaisee todistuspisteiden yhteismäärä.

Tasapistesääntöä noudatetaan myös mahdollisissa oikaisupyyntöihin liittyvissä tilanteissa.

Valintakoe

Hakijan tulee osallistua valintakokeeseen yliopistossa, jonka hän on asettanut ylimmäksi hakukohteeksi lääketieteen yhteisvalinnassa. Valintakokeeseen ei voi osallistua muiden lääketieteellisten koulutusyksiköiden valintakokeiden yhteydessä. Muualla tehtyä koetta ei arvioida.

Tampereen  yliopiston lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman hakukohteen lääketieteen yhteisvalinnassa ylimmäksi hakukohteeksi asettaneiden tulee osallistua valintakokeeseen Tampereella. Valintakoe lääketieteen tutkinto-ohjelmaan järjestetään keskiviikkona 16.5.2018 klo 9.00–14.00. Tampereen yliopiston päärakennuksessa (Kalevantie 4 ) ja  Kaupin kampuksella Arvo -rakennuksessa (Arvo Ylpön katu 34).

Tullakseen huomioiduksi valinnassa tulee hakijoiden osallistua valintakokeeseen. Valintakokeisiin ei lähetetä erikseen kutsua. Valintakokeisiin voivat osallistua vain ne hakijat, jotka ovat tallentaneet sähköisen hakemuksen määräaikaan mennessä.

Valintakokeeseen osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti. Hakijoita kehotetaan saapumaan valintakoepaikalle hyvissä ajoin ennen koetilaisuuden alkua. Hakijan on itse huolehdittava siitä, että hän ehtii omaan koesaliinsa ajoissa.

Valintakoesalit ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen valintakoetta salijaot valintakokeissa -sivulla.

Valintakokeessa saliitut laskimet

Valintakokeessa sallitaan vain yksinkertainen nelilaskin (peruslaskin), jolla voi suorittaa peruslaskutoimituksia (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja). Muita laskimia tai muita matemaattisia apuvälineitä kuten esimerkiksi taulukoita, laskinten käyttöohjeita tai ohjelmakortteja ei saa käyttää. Tiedekunta ei jaa kokeessa varalaskimia, joten hakija voi ottaa kokeeseen mukaan toisen, ohjeiden mukaisen varalaskimen.

Lisätietoa sekä esimerkkejä valintakokeessa sallituista nelilaskimista verkkosivuilla: www.laaketieteelliset.fi

Valintakokeessa havaittu vilppi tai koeajan ylitys johtaa valintakokeen hylkäykseen.

Valintakoevaatimukset

Valintakoemateriaali

Suomenkieliseen valintakokeeseen vastaaville:

Lääketieteen alan valintakoe vuoden 2018 opiskelijavalinnassa perustuu lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, opetushallituksen määräys 33/011/2003) sekä valintakokeessa jaettavaan aineistoon.

Lukion opetussuunnitelmat on luettavissa osoitteessa:

http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf 

  • Luku 5.7 Biologia (kurssit 1-5), opetussuunnitelman sivut 129-135
  •  Luku 5.9 Fysiikka (kurssit 1-8), opetussuunnitelman sivut 143-149
  •  Luku 5.10 Kemia (kurssit 1-5), opetussuunnitelman sivut 151-155

Ruotsinkieliseen valintakokeeseen vastaaville:

Det medicinska urvalsprovet för antagningen av studerande 2018 baserar sig på de obligatoriska och fördjupade kurserna i biologi, fysik och kemi enligt grunderna för gymnasiets läroplan (Grunderna för gymnasiets läroplan 2003, Utbildningsstyrelsens föreskrift 33/011/2003) samt på material som delas ut vid urvalsprovet.

Gymnasiets läroplan kan läsas på adressen:

http://www02.oph.fi/svenska/ops/gymnasiet/gymnlpg.pdf

  • Kapitel 5.7 Biologi (kurserna 1-5), s. 131-137 i läroplanen
  • Kapitel 5.9 Fysik (kurserna 1-8), s. 145-151 i läroplanen
  • Kapitel 5.10 Kemi (kurserna 1-5), s. 153-157 i läroplanen

Hakijan tulee ilmoittaa yhteishaun sähköisellä hakulomakkeella sitovasti haluaako hän valintakokeessa koekysymykset suomen vai ruotsin kielellä. Koekysymykset voi saada joko suomenkielisinä, jolloin on vastattava suomeksi (suomenkielinen valintakoemateriaali) tai ruotsinkielisinä, jolloin on vastattava ruotsiksi (ruotsinkielinen valintakoemateriaali). Koekysymykset ja tehtävämonisteen voi saada vain yhdellä kielellä.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Vamman tai sairauden vuoksi erityisjärjestelyjä tarvitsevan hakijan tulee jättää hakemus erityisjärjestelyistä 28.3.2018 klo 15.00 mennessä. Lääketieteellisten alojen yhteisvalintaa koskeva hakemus erityisjärjestelyihin toimitetaan siihen lääketieteellisten alojen yliopistoon, minkä hakija on asettanut ylimmäksi hakutoiveeksi eli missä hakija tekee valintakokeen.  Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan ainoastaan käytännön järjestelyitä valintakoetilanteessa esim. liikuntaesteiden poistamista, laajempaa kirjoitustilaa tai apuvälineiden käyttämistä. Hakemukseen tulee liittää erityisjärjestelyhakemukseen syynä olevan vamman/sairauden/haitan alaa vastaavan erikoislääkärin lausunto, josta ilmenee vamman tai sairauden laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Kukin tapaus harkitaan erikseen.

Vaikean tai keskivaikean lukihäiriön vuoksi lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen hakevan tulee jättää hakemus 28.3.2018 klo 15.00 mennessä. Hakemukseen tulee liittää erityisopettajan, asiaan perehtyneen psykologin tai puheterapeutin lausunto. Hakija voi esittää hakemuksensa liitteeksi lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan vastaavan päätöksen. Lisäaikaa anovien asiantuntijalausunnot voivat olla korkeintaan viisi vuotta vanhoja. Kukin tapaus harkitaan erikseen. Lisäaikaa voi saada enintään 30 minuuttia.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Tulosten julkistaminen

Yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Hakija näkee omat valintatuloksensa Opintopolku.fi –sivuston Oma Opintopolku –palvelussa.

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Hakijalle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa yhteishaussa mukana olevista koulutuksista, vaikka tämä voisi valintapisteiden perusteella olla hyväksyttävissä useampaankin kohteeseen. Tarjottava paikka perustuu hakulomakkeella annettuun hakutoivejärjestykseen. Paikka tarjotaan korkeimmalle priorisoidusta koulutuksesta, johon voi tulla hyväksytyksi valintapisteiden perusteella. Alemmas priorisoidut hakutoiveet peruuntuvat automaattisesti.

Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 10.7.2018 klo 15.00 mennessä. Seuraa tarkasti hyväksymisilmoituksen ohjeita paikan vastaanottamisesta ja ilmoittautumisesta!

Jos valituksi tullut hakija ottaa kesän 2018 valinnoissa syksyllä 2018 alkavasta koulutuksesta paikan vastaan, häntä ei jatkossa enää katsota ensikertalaiseksi niissä hakukohteissa, joissa varataan aloituspaikkoja ensikertalaisille. 

Oikaisumenettely

Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää kirjallisesti oikaisua koetulokseensa 14 päivän kuluessa tulosten ilmoittamisesta. Oikaisupyyntö toimitetaan siihen yliopistoon, jonka tulokseen haetaan oikaisua. Mahdollinen muutos valintapisteissä koskee vain sen yliopiston valinnan tulosta, jonne oikaisupyyntö on osoitettu.  Oikaisupyynnössä on yksilöidysti esitettävä, missä kohdin on tapahtunut pistelaskuvirhe tai missä kohdin arvostelu ei ole perustunut valintakoemateriaalin tietoihin ja / tai valintakokeen tehtävämonisteessa annettuihin lisätietoihin. Hakijan on tästä syystä oleellisen tärkeää tutustua huolellisesti omaan vastaukseen ja verrata sitä tehtävän hyvän vastauksen piirteisiin. Oikaisupyynnössä on oltava mukana ne mahdolliset liitteet, joihin oikaisupyyntöä hakeva vetoaa. Yksilöimättömiä oikaisupyyntöjä ei käsitellä.

Tampereella valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Tampereen yliopiston osalta kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Lääketieteellisten alojen hakukohteissa varasijojen määrä on rajattu hakukohteittain 10 varasijaan valintajonoittain.