Koulutustarjonta

Historian tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija tuntee historiallisen tiedon ominaispiirteet ja osaa arvioida kriittisesti erilaisia historiakäsityksiä ja niiden rakentumisen tapoja. Opiskelija osaa hankkia relevanttia tietoa erilaisiin tarkoituksiin ja pystyy hyödyntämään sitä tutkimustyössään ja ymmärtää, miten menneisyyden jäänteet muuttuvat historiallisiksi lähteiksi ja historialliseksi tiedoksi. Hän tuntee keskeiset tutkimusmenetelmät ja osaa valita niistä tutkimustehtävänsä kannalta relevantit. Opiskelija osaa analysoida ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä.

Maisteriopintojen jälkeen opiskelija ymmärtää historiallisen tulkinnan ja päättelyn ominaispiirteet sekä historiallisen tiedon merkityksen. Hän tuntee historiantutkimuksen tietoteoreettisen perustan sekä osaa arvioida historiantutkimuksen ja tulkintojen muutoksia. Syventävissä opinnoissa opiskelijan metodologinen osaaminen vankistuu. Opiskelija kykenee suorittamaan vaativia tutkimustehtäviä sekä osallistumaan tieteelliseen keskusteluun kansainvälisessä ja monitieteisessä ympäristössä. Maisteriopintojen jälkeen opiskelija kykenee toiminaan asiantuntijatehtävissä ja on saavuttanut valmiudet oman alansa tieteellisiin jatko-opintoihin.

Historian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Hän osaa viestiä kirjallisesti ja suullisesti ja pystyy lukemaan vaativaa tutkimuskirjallisuutta omalla äidinkielellään ja vierailla kielillä. Opiskelija osaa hyödyntää yhteistyötä laajojen ongelmien ratkaisemiseksi, pystyy toimimaan projekteissa ja johtamaan pienimuotoisia projekteja. Hän pystyy kokoamaan, jäsentämään ja hyödyntämään laajoja aineistoja ja luomaan niiden pohjalta asiakokonaisuuksia. Tutkinto-ohjelman aikana karttunutta historiallisen ajattelun taitoaan opiskelija osaa käyttää nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä.

Koulutuksen sisältö

Tutkinto-ohjelman opetus ulottuu antiikin historiasta lähihistoriaan ja on rakentunut temaattisesti. Opetuksessa korostuu yhteiskuntahistoriallinen näkökulma. Se tarkoittaa erityisesti historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelua sekä vertailevaa ja käsitteellistä tutkimusta, joka korostaa historiantutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia ja kriittisyyttä suhteessa omaan aikaansa. Maailman muuttaminen edellyttää maailman ymmärtämistä.

Historiantutkimuksen harjoittelu on keskeinen historiallisen ajattelun oppimisen tapa. Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitemaailmaan ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti kandidaatti- ja graduseminaariopetuksessa. Historian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Hän osaa viestiä kirjallisesti ja suullisesti sekä pystyy omaksumaan vaativaakin tutkimuskirjallisuutta eri kielillä. Opiskelija osaa hyödyntää yhteistyötä laajojen ongelmien ratkaisemiseksi, pystyy toimimaan projekteissa pitkäjänteisesti sekä itse johtamaan pienimuotoisia projekteja. Hän pystyy kokoamaan, jäsentämään ja hyödyntämään laajoja aineistoja ja luomaan niiden pohjalta sujuvia esityksiä. Tutkinto-ohjelman aikana karttunutta historiallisen ajattelun taitoaan opiskelija osaa käyttää nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa hahmottamiseen ja ottaa yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan.

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin. Historian tutkinto-ohjelma kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä.

Opintojen rakenne

Historian tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), 180 op
  • Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Historian perus- ja aineopinnot, 60 tai 85 op
  2. Yleiset valmiudet:
    Yksikön yhteiset opinnot, 15 op
    Viestintä- ja kieliopinnot, 15 op
    Opiskeluvalmiudet 5 op
  3. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 60 tai 85 op

Maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Historian syventävät opinnot, 80 op
  2. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 40 op

Kandidaatin tutkintoon kuuluvat yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön yhteiset opinnot ovat osa tiedekunnan kaikkia tutkinto-ohjelmia. Yhteiset opinnot antavat eväitä menestykselliseen opiskeluun sekä tarjoavat omaa tutkinto-ohjelmaa laajemman kuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tutkimuksesta, tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksen suhteesta yhteiskuntaan. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan mm. suomalaisen yhteiskunnan historiaa suhteessa eurooppalaiseen kehitykseen, tutustutaan  yhteiskunnasta ja ihmisistä kerättyyn ja tuotettuun tietoon sekä tarkastellaan etiikan ja yhteiskuntafilosofian kautta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteita.

Historian tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat yhteisistä opinnoista seuraavat:

YKYYHT1 Yhteiskunnan tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä;
YKYYHT5 Verkostoitunut maailma (osana oman tutkinto-ohjelman opintoja);
kaksi muuta yhteisistä opinnoista vapaasti valittavaa jaksoa.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):

  • vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
  • ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
  • tieteellinen kirjoittaminen 3 op
  • asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
  • valinnainen opintojakso 2 op

Tutkintojen valinnaisia opintoja on mahdollista valita esimerkiksi oman tiedekunnan eri teema-alueista sekä oman tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista valinnaisista opinnoista. Tutkinto-ohjelmissa valinnaisina opintoina tarjottavat kokonaisuudet löytyvät kunkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman yhteydestä.

Historian kandidaattiohjelman valinnaiset opinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä, joista oman tutkinto-ohjelman opintoja voi olla korkeintaan 20 opintopistettä. Suosituksena kuitenkin on, että valinnaiset opinnot koostuisivat lähinnä toisten tutkinto-ohjelmien opinnoista laaja-alaisuuden varmistamiseksi. Valinnaisiin opintoihin sisältyy myös vähintään yksi toisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukainen opintokokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 20 opintopistettä.

Uramahdollisuudet

Historian tutkinto-ohjelma kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä. Valmistuneista kaksi viidennestä on sijoittunut opetustehtäviin peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Osa valmistuneista on sijoittunut kirjasto-, arkisto- ja museoalalle sekä tutkimustyöhön. Yliopistojen ohella ammattimaisia historiantutkijoita tarvitaan kuntien, järjestöjen ja yritysten historioiden kirjoittamiseen. Myös tiedotusvälineet sekä tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtävät työllistävät valmistuneita. Lisäksi viime vuosina yhä useammat ovat työllistyneet yksityiselle sektorille erilaisiin asiantuntijatehtäviin.

Museologian opintokokonaisuutta opetetaan yhteistyössä museoalan asiantuntijoiden kanssa. Museoiden ja arkistojen kanssa tehdään yhteistyötä myös yksittäisten kurssien opetuksessa. Muutamia opinnäytetöitä laaditaan vuosittain yhteistyössä yksityisten yritysten, yhdistysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Historian tutkinto-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden alaan liittyvään työharjoitteluun noin kahdellekymmenelle opiskelijalle vuosittain.

Aineenopettajakoulutus

Aineenopettajakoulutus järjestetään yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Historian ja toisen opetettavan aineen (useimmiten yhteiskuntaoppi) opinnot koostuvat opetettavan aineen opinnoista ja opettajan pedagogisista opinnoista.

Historian opetettavan aineen opintoja on aineenopettajiksi kouluttautuvilla opiskelijoilla 140 op (perusopinnot 25 op, aineopinnot vähintään 35 op ja syventävät opinnot 80 op). Toisen opetettavan aineen opintoja on oltava vähintään 60 op. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (60 op) suoritetaan opintokokonaisuuden ”Yhteiskuntaoppi toisena opetettavana aineena” mukaan.

Pedagogiset opinnot (60 op) koostuvat kasvatustieteen perusopinnoista (25 op) ja aineopinnoista eli ainedidaktiikan opinnoista sekä opettajaharjoittelusta (35 op). Koulutus on kaksivaiheinen: kandidaattiohjelmassa suoritetaan kasvatustieteen perusopinnot. Opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot on suositeltavaa suorittaa maisteriopintojen ensimmäisenä vuonna. Pedagogisten opintojen hakua koskevat tarkemmat tiedot löytyvät Opiskelun oppaasta.

Kansainvälistyminen

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymis­kokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen.  Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi tiedekunta ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.

Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin.  Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.

  • Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
  • Sukupuoli ja ruumiillisuus
  • Muuttoliike, monikulttuurisuus
  • Lapsuus, nuoruus ja perhe
  • Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
  • Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
  • Hyvinvointipalvelut
  • Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
  • Politiikan ja hallinnan kulttuurit
  • Tiede, teknologia ja innovaatiot
  • Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
  • Yhteiskuntateoria
  • Yhteiskuntahistoria

Jatko-opintomahdollisuudet

Historian tutkinto-ohjelman maisteriopinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden historian koulutusalalla sekä tutkimusteemasta riippuen historian lähitieteiden jatko-opintoihin.

Historian tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta yo-todistuksen tai valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista yliopistoista tai Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville
Valitse ensin hakukohde Hakukohteet -välilehdeltä.