Koulutustarjonta

Historian tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija tuntee historiallisen tiedon ominaispiirteet ja osaa arvioida kriittisesti erilaisia historiakäsityksiä ja niiden rakentumisen tapoja. Opiskelija osaa hankkia relevanttia tietoa erilaisiin tarkoituksiin ja pystyy hyödyntämään sitä tutkimustyössään ja ymmärtää, miten menneisyyden jäänteet muuttuvat historiallisiksi lähteiksi ja historialliseksi tiedoksi. Hän tuntee keskeiset tutkimusmenetelmät ja osaa valita niistä tutkimustehtävänsä kannalta relevantit. Opiskelija osaa analysoida ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä.

Maisteriopintojen jälkeen opiskelija ymmärtää historiallisen tulkinnan ja päättelyn ominaispiirteet sekä historiallisen tiedon merkityksen. Hän tuntee historiantutkimuksen tietoteoreettisen perustan sekä osaa arvioida historiantutkimuksen ja tulkintojen muutoksia. Syventävissä opinnoissa opiskelijan metodologinen osaaminen vankistuu. Opiskelija kykenee suorittamaan vaativia tutkimustehtäviä sekä osallistumaan tieteelliseen keskusteluun kansainvälisessä ja monitieteisessä ympäristössä. Maisteriopintojen jälkeen opiskelija kykenee toiminaan asiantuntijatehtävissä ja on saavuttanut valmiudet oman alansa tieteellisiin jatko-opintoihin.

Historian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Hän osaa viestiä kirjallisesti ja suullisesti ja pystyy lukemaan vaativaa tutkimuskirjallisuutta omalla äidinkielellään ja vierailla kielillä. Opiskelija osaa hyödyntää yhteistyötä laajojen ongelmien ratkaisemiseksi, pystyy toimimaan projekteissa ja johtamaan pienimuotoisia projekteja. Hän pystyy kokoamaan, jäsentämään ja hyödyntämään laajoja aineistoja ja luomaan niiden pohjalta asiakokonaisuuksia. Tutkinto-ohjelman aikana karttunutta historiallisen ajattelun taitoaan opiskelija osaa käyttää nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä.

Koulutuksen sisältö

Tutkinto-ohjelman opetus ulottuu antiikin historiasta lähihistoriaan ja on rakentunut temaattisesti. Opetuksessa korostuu yhteiskuntahistoriallinen näkökulma. Se tarkoittaa erityisesti historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelua sekä vertailevaa ja käsitteellistä tutkimusta, joka korostaa historiantutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia ja kriittisyyttä suhteessa omaan aikaansa. Maailman muuttaminen edellyttää maailman ymmärtämistä.

Historiantutkimuksen harjoittelu on keskeinen historiallisen ajattelun oppimisen tapa. Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitemaailmaan ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti kandidaatti- ja graduseminaariopetuksessa. Historian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Hän osaa viestiä kirjallisesti ja suullisesti sekä pystyy omaksumaan vaativaakin tutkimuskirjallisuutta eri kielillä. Opiskelija osaa hyödyntää yhteistyötä laajojen ongelmien ratkaisemiseksi, pystyy toimimaan projekteissa pitkäjänteisesti sekä itse johtamaan pienimuotoisia projekteja. Hän pystyy kokoamaan, jäsentämään ja hyödyntämään laajoja aineistoja ja luomaan niiden pohjalta sujuvia esityksiä. Tutkinto-ohjelman aikana karttunutta historiallisen ajattelun taitoaan opiskelija osaa käyttää nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa hahmottamiseen ja ottaa yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan.

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin. Historian tutkinto-ohjelma kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä.

Opintojen rakenne

Historian tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), 180 op
  • Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Historian perus- ja aineopinnot, 60 tai 85 op
  2. Yleiset valmiudet:
    Yksikön yhteiset opinnot, 15 op
    Viestintä- ja kieliopinnot, 15 op
    Opiskeluvalmiudet 5 op
  3. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 60 tai 85 op

Maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Historian syventävät opinnot, 80 op
  2. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 40 op

Kandidaatin tutkintoon kuuluvat yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön yhteiset opinnot ovat osa tiedekunnan kaikkia tutkinto-ohjelmia. Yhteiset opinnot antavat eväitä menestykselliseen opiskeluun sekä tarjoavat omaa tutkinto-ohjelmaa laajemman kuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tutkimuksesta, tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksen suhteesta yhteiskuntaan. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan mm. suomalaisen yhteiskunnan historiaa suhteessa eurooppalaiseen kehitykseen, tutustutaan  yhteiskunnasta ja ihmisistä kerättyyn ja tuotettuun tietoon sekä tarkastellaan etiikan ja yhteiskuntafilosofian kautta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteita.

Historian tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat yhteisistä opinnoista seuraavat:

YKYYHT1 Yhteiskunnan tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä;
YKYYHT5 Verkostoitunut maailma (osana oman tutkinto-ohjelman opintoja);
kaksi muuta yhteisistä opinnoista vapaasti valittavaa jaksoa.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):

  • vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
  • ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
  • tieteellinen kirjoittaminen 3 op
  • asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
  • valinnainen opintojakso 2 op

Tutkintojen valinnaisia opintoja on mahdollista valita esimerkiksi oman tiedekunnan eri teema-alueista sekä oman tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista valinnaisista opinnoista. Tutkinto-ohjelmissa valinnaisina opintoina tarjottavat kokonaisuudet löytyvät kunkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman yhteydestä.

Historian kandidaattiohjelman valinnaiset opinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä, joista oman tutkinto-ohjelman opintoja voi olla korkeintaan 20 opintopistettä. Suosituksena kuitenkin on, että valinnaiset opinnot koostuisivat lähinnä toisten tutkinto-ohjelmien opinnoista laaja-alaisuuden varmistamiseksi. Valinnaisiin opintoihin sisältyy myös vähintään yksi toisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukainen opintokokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 20 opintopistettä.

Uramahdollisuudet

Historian tutkinto-ohjelma kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä. Valmistuneista kaksi viidennestä on sijoittunut opetustehtäviin peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Osa valmistuneista on sijoittunut kirjasto-, arkisto- ja museoalalle sekä tutkimustyöhön. Yliopistojen ohella ammattimaisia historiantutkijoita tarvitaan kuntien, järjestöjen ja yritysten historioiden kirjoittamiseen. Myös tiedotusvälineet sekä tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtävät työllistävät valmistuneita. Lisäksi viime vuosina yhä useammat ovat työllistyneet yksityiselle sektorille erilaisiin asiantuntijatehtäviin.

Museologian opintokokonaisuutta opetetaan yhteistyössä museoalan asiantuntijoiden kanssa. Museoiden ja arkistojen kanssa tehdään yhteistyötä myös yksittäisten kurssien opetuksessa. Muutamia opinnäytetöitä laaditaan vuosittain yhteistyössä yksityisten yritysten, yhdistysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Historian tutkinto-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden alaan liittyvään työharjoitteluun noin kahdellekymmenelle opiskelijalle vuosittain.

Aineenopettajakoulutus

Aineenopettajakoulutus järjestetään yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Historian ja toisen opetettavan aineen (useimmiten yhteiskuntaoppi) opinnot koostuvat opetettavan aineen opinnoista ja opettajan pedagogisista opinnoista.

Historian opetettavan aineen opintoja on aineenopettajiksi kouluttautuvilla opiskelijoilla 140 op (perusopinnot 25 op, aineopinnot vähintään 35 op ja syventävät opinnot 80 op). Toisen opetettavan aineen opintoja on oltava vähintään 60 op. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (60 op) suoritetaan opintokokonaisuuden ”Yhteiskuntaoppi toisena opetettavana aineena” mukaan.

Pedagogiset opinnot (60 op) koostuvat kasvatustieteen perusopinnoista (25 op) ja aineopinnoista eli ainedidaktiikan opinnoista sekä opettajaharjoittelusta (35 op). Koulutus on kaksivaiheinen: kandidaattiohjelmassa suoritetaan kasvatustieteen perusopinnot. Opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot on suositeltavaa suorittaa maisteriopintojen ensimmäisenä vuonna. Pedagogisten opintojen hakua koskevat tarkemmat tiedot löytyvät Opiskelun oppaasta.

Kansainvälistyminen

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymis­kokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen.  Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi tiedekunta ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.

Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin.  Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.

  • Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
  • Sukupuoli ja ruumiillisuus
  • Muuttoliike, monikulttuurisuus
  • Lapsuus, nuoruus ja perhe
  • Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
  • Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
  • Hyvinvointipalvelut
  • Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
  • Politiikan ja hallinnan kulttuurit
  • Tiede, teknologia ja innovaatiot
  • Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
  • Yhteiskuntateoria
  • Yhteiskuntahistoria

Jatko-opintomahdollisuudet

Historian tutkinto-ohjelman maisteriopinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden historian koulutusalalla sekä tutkimusteemasta riippuen historian lähitieteiden jatko-opintoihin.

Historian tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta yo-todistuksen tai valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista yliopistoista tai Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville

Historian tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista

Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemuksensa liitteeksi ylioppilastutkintotodistusta.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus.

Sisäänotto

Historian tutkinto-ohjelmaan valitaan korkeakoulujen yhteishaussa 36 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista 26 on varattu ensikertalaisille.

Lisäksi avointen tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella voidaan valita enintään 5 opiskelijaa.

Ks. lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille.

Valintaperusteet

Historian tutkinto-ohjelmaan valitaan opiskelijoita valintajonoista 1, 2 ja 3. Valintajonossa 1 opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnosta saatavien pisteiden perusteella. Tullakseen huomioiduksi valintajonossa 2, hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. Valintajonossa 3 valitaan opiskelijoita pelkästään avoimien yliopisto-opintojen tai muiden erillisten opintojen perusteella ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 3, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Hakijan, joka ei ole suorittanut avoimia yliopisto-opintoja tai muita erillisiä opintoja, ei tarvitse ilmoittaa, missä valintajonossa hän hakee, vaan hakijat huomioidaan automaattisesti niissä jonoissa, joissa he ovat hakukelpoisia.

Ensin valitaan 9 hakijaa ylioppilastutkinnon pisteiden perusteella. Sen jälkeen valitaan 27 hakijaa valintakokeen perusteella. Lisäksi voidaan valita harkinnanvaraisesti avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella enintään 5 opiskelijaa.

Valintajono 1. Todistusvalinta

Todistusvalinnassa valitaan 9 opiskelijaa pelkkien ylioppilastutkinnosta saatavien pisteiden perusteella. Tässä valintajonossa kaikki aloituspaikat on varattu ensikertalaisille. Todistusvalinnassa valitaan vain hakukohteen yhteishaussa ensi- tai toissijaiseksi hakukohteekseen asettaneita hakijoita. Voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa, hakijan on saatava ylioppilastutkinnostaan vähintään 65 pistettä. Mahdollisessa tasapistetilanteessa valinta ratkaistaan ylioppilastutkintotodistuksen historian arvosanan perusteella. Sen jälkeen tasapistetilanteessa valinta ratkaistaan äidinkielen arvosanan perusteella. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.

Mikäli tässä valintajonossa peruuntuu paikkoja, vapautuneet paikat täytetään valintakokeen perusteella valittavien ryhmästä.

Valintajono 2. Valintakoevalinta

Valintakoevalinnassa valitaan 27 opiskelijaa pelkän valintakokeen perusteella. Tässä valintajonossa täytetään loput ensikertalaisille varatut paikat ja jäljelle jäävissä aloituspaikoissa huomioidaan kaikki hakijat. Jos lopullinen pistemäärä tässä ryhmässä valittavilla on sama, ratkaisee ylioppilastutkintotodistuksesta saatu pistemäärä. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat. Hakijan on saatava valintakokeesta vähintään 50 pistettä voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa.

Valintajono 3. Avoimia tai erillisiä yliopisto-opintoja suorittaneet

Opiskeluoikeus voidaan myöntää enintään viidelle (5) sellaiselle henkilölle, joka on suorittanut ennen hakuajan päättymistä yliopistotasoisia opintoja avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina vähintään 90 opintopistettä. Sisäänottomäärä on yhteinen historian maisterikoulutuksen ja siirtohaun hakukohteiden kanssa. Haettavan tutkinto-ohjelman opinnoissa tulee olla suoritettuna vähintään 50 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus ja toisessa tutkinto-ohjelmassa/oppiaineessa vähintään 20 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Lisäksi on suositeltavaa suorittaa tutkinnon kieliopintoja jo etukäteen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on osoittanut tutkinto-ohjelman riittäväksi katsomaa opintomenestystä, hakijalla on perustellut syyt ja tutkinto-ohjelman resurssit sallivat opiskelijan ottamisen. Erityisesti ratkaisevat opintosuoritusten arvosanat, mutta myös opintojen suoritusajankohta ja opintoihin käytetty aika voidaan ottaa huomioon. Aikaisempien opintojen perusteella hakeva valitaan aina ensisijaisesti jonossa 3. Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 3, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonoissa 1 ja 2, mikäli on niissä hakukelpoinen.

Pisteitys

Koepisteet

Valintakokeen maksimipistemäärä on 100 (osa A 25 + 25 pistettä ja osa B 50 pistettä).

Ylioppilastutkinnon pisteet

Ylioppilastutkinnosta voi saada enintään 83 pistettä. Huomioon otetaan enintään viisi ainetta:

1) äidinkieli
2) historia
3) toinen kotimainen kieli tai vieras kieli
4-5) kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta (voivat olla myös muita reaaliaineiden kokeita)

Kokeista saadut arvosanat pisteitetään seuraavasti:

  Historia Äidinkieli*, muiden
reaaliaineiden
kokeet, reaalikoe,
pitkä/laajempi
oppimäärä
keskipitkä tai
lyhyt oppimäärä
laudatur 23 15 11
eximia cum laude approbatur 17 12 8
magna cum laude approbatur 12 9 5
cum laude approbatur 8 6 2
lubenter approbatur 5 3 -
approbatur 2 1 -

* Suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä -kokeet pisteitetään kuten äidinkielen koe.

IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksestä ks.yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

Keväällä 2018 IB-tutkinnon suorittaneet huomioidaan valintajonossa 2 (pelkän valintakoemenestyksen perusteella valittavat).

Valintakoe

Keskiviikko 23.5.2018 klo 13.00-16.00
Kalevantie 4, yliopiston päärakennus.

Tarkemmat tiedot salijaosta julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Paikalle tulee saapua ajoissa, eli viimeistään 15 minuuttia ennen koetilaisuuden alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuna.

Valintakoevaatimukset

Valintakokeen tarkoituksena on arvioida hakijoiden valmiuksia historian opiskeluun ja tutkimiseen. Valintakoe perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon sekä kouluopetuksessa (lukion pakollisia ja valinnaisia kursseja vastaavat tiedot) ja muulla tavoin karttuneeseen tietoon historiallisista tapahtumista ja ilmiöistä.

Valintakokeessa on kaksi tehtävää - A ja B. Tehtävät perustuvat kouluopetuksessa (lukion pakollisia ja valinnaisia kursseja vastaavat tiedot) ja muulla tavoin karttuneeseen tietoon historiallisista tapahtumista ja ilmiöistä, sekä vähintään toisen tehtävän osalta kokeessa jaettavaan aineistoon.

Tehtävän A vastaukset arvostellaan kaikilta kokeeseen osallistuneilta. Vain kokeen A-tehtävässä parhaiten suoriutuneelta kolmannekselta (1/3), kuitenkin vähintään 100 hakijalta, arvostellaan myös tehtävä B. Valintakokeen lopullinen pistemäärä on tehtävien A ja B yhteenlaskettu pistemäärä. Valintakokeen maksimipistemäärä on 100 (tehtävä A 50 pistettä ja tehtävä B 50 pistettä).

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.

Todistusvalinnassa hyväksytyksi tulossa olevia pyritään tiedottamaan valinnan tilanteesta toukokuun loppupuolella heti todistusvalinnan valmistuttua, mutta hakijan on kuitenkin syytä valmistautua kokeeseen siltä varalta, että tulokset eivät valmistu ennen valintakoetta. Valinnan tulos on lopullinen, mikäli hakijalla ei ole ylempiä hakukohteita korkeakoulujen yhteishaussa. Muutoin valinnan tulos valmistuu viimeistään 28.6.2018.

Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen.

Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Peruutusten kautta vapautuneet paikat täytetään valintakoemenestyksen perusteella kunnes aloituspaikat (36) on täytetty. Mikäli todistusvalinnassa valittu hakija peruu opiskelupaikkansa, vapautuneet paikat täytetään valintakokeen perusteella valittavien valintajonosta. Vapautuneet paikat täytetään ensikertalaisille varatut paikat huomioiden.