Koulutustarjonta

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Sosiaalityön tutkinto-ohjelmasta valmistuneella yhteiskuntatieteiden maisterilla on laaja-alainen yhteiskuntatieteellinen tietopohja ja valmiudet toimia ammattitaitoisena sosiaalityöntekijänä ja asiantuntijana sosiaalityön asiakas-, hallinto-, tutkimus-, kehittämis- ja opetustehtävissä ja muissa sosiaalialan asiantuntemusta vaativissa asiantuntijatehtävissä. Hänellä on myös valmiudet tieteellisten ja ammatillisesti painottuneiden tieteellisten jatko-opintojen harjoittamiseen.

Sosiaalityön kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija hallitsee oppialan teoreettiset, ammatilliset ja tutkimukselliset perusteet. Opiskelija hallitsee alan peruskäsitteet ja lähtökohdat sekä tuntee sosiaalisia ongelmia ja niiden syntyprosesseja. Opiskelija tuntee sosiaalityön toimintatavat, eettiset lähtökohdat, toimintakentän, palvelujärjestelmän sekä sosiaalityötä ohjaavan keskeisen lainsäädännön ja hallinnolliset periaatteet. Lisäksi hän osaa soveltaa ja arvioida hankkimaansa tietoa työelämässä. Hän on saanut sosiaalityön asiakastyön perusvalmiudet käytännön opetuksessa tapahtuvan oppimisen kautta ja hän pystyy seuraamaan alan kehitystä ja kehittymään asiantuntijana. Hän on syventänyt yhteiskuntatieteellistä näkemystään muiden alojen opintojen avulla (valinnaiset opinnot). Opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun ja tieteellisten työskentelytapojen perusteet. Hän ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan periaatteet ja eettisen toiminnan välttämättömyyden tiedeyhteisössä. Hän hallitsee yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja kirjoittamisen perustaidot ja tunnistaa ja ratkaisee oman alan ongelmia ja tutkimuskysymyksiä tieteellisen tiedon ja tutkimusmenetelmien avulla.

Sosiaalityön maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti sosiaalityötä koskevia teoreettisia ja toimintakäytäntöjä kehittäviä näkökulmia ja osaa hyödyntää niitä niin tutkimuksellisesti kuin ammatillisestikin. Lisäksi hän on syventänyt yhteiskuntatieteellistä näkemystään muiden alojen opinnoilla. Käytännössä tapahtuvan harjoittelun kautta opiskelijalla on valmiudet toimia sosiaalityön vaativassa asiakastyössä, hallinnollisissa-, suunnittelu- tai kehittämistehtävissä. Hän kykenee perusteltuun ajatteluun ja eettiseen harkintaan sekä osaa toimia erilaisissa verkostoissa ja moniammatillisissa työryhmissä sosiaalityön asiantuntijana. Opiskelija kykenee viemään itsenäisesti läpi tutkimusprosessin, jossa hän soveltaa teoreettista ja metodista tietämystään ja osoittaa kykyään analyyttiseen ja tutkimuseettiseen ajatteluun. Hän osaa arvioida tieteellisten lähteiden laatua ja luotettavuutta sekä hyödyllisyyttä omassa tutkimuksessaan. Hän hallitsee sosiaalityön tutkimukselle tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja pystyy valitsemaan sovellettavan tutkimusmenetelmän perustellulla tavalla. Hän osaa hankkia ja hallita tietoa itsenäisesti ja pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja hallitsee tieteellisen argumentaation.

Koulutuksen sisältö

Sosiaalityö on ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin kysymyksiä, sosiaalisia ongelmatilanteita ja niihin liittyviä muutosprosesseja tarkasteleva yhteiskuntatieteellinen oppiaine. Se kouluttaa  asiantuntijoita sosiaalityön asiakastyöhön sekä hallinto-, kehittämis-, tutkimus- ja opetustehtäviin. YTM-tutkinto antaa valmiudet toimia myös muissa yhteiskuntatieteellistä peruskoulutusta edellyttävissä tehtävissä. Sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa suoritettu kandidaatin ja maisterin tutkinto antaa lainsäädännön mukaisen pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin.

Suomessa sosiaalityön ammattilaiset toimivat paljolti julkisella sektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä sekä moniammatillisissa ja monitieteisissä verkostoissa lasten, nuorten, perheiden, aikuisten ja vanhusten parissa. Etenkin haavoittavissa olosuhteissa elävien ihmisten kanssa työskentely ja olosuhteiden muuttaminen ovat sosiaalityön ydintä. Palvelujärjestelmän muutokset ja kansainvälistyvä maailma tarjoavat sosiaalityölle jatkuvasti uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, joihin vastaamiseen yliopistokoulutus antaa monipuolisuudessaan ja tutkimuspohjaisuudessaan hyviä välineitä. Sosiaalityöstä valmistuneiden maistereiden työllisyystilanne on valtakunnallisesti erinomainen.

Opintojen rakenne

Sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK), 180 op
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM), 120 op

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Sosiaalityöntekijän pätevyyteen edellytetään ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (L272/2005). Sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa suoritettu kandidaattiohjelma ja maisteriopinnot antavat yhdessä pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. YTM-tutkinto sosiaalityössä antaa myös jatkokoulutuskelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin. Lisäksi on mahdollista hakeutua sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen.

Kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Sosiaalityön perus- ja aineopinnot, 80 op
  2. Yleiset valmiudet:
    Yksikön yhteiset opinnot, 20 op
    Viestintä- ja kieliopinnot, 15 op
    Opiskeluvalmiudet, 5 op
  3. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 60 op

Maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Sosiaalityön syventävät opinnot, 100 op
  2. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 20 op

Kandidaattiohjelman omat opinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista ja niissä perehdytään sosiaalityön teoriaan, eettiseen perustaan, ammatillisiin käytäntöihin ja menetelmiin, erilaisten palvelu- ja auttamisjärjestelmien toimintaan sekä opiskellaan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen teon taitoja sosiaalityön näkökulmista. Opiskelijan suunnitelmallista etenemistä opinnoissa tuetaan laatimalla henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) opintojen alussa. Sosiaalityön maisteriopinnoissa syvennetään sosiaalityötä ja sen toimintakäytäntöjä koskevaa teoreettista, ammatillista ja tutkimuksellista osaamista.

Kandidaatin tutkintoon kuuluvat yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön yhteiset opinnot ovat osa yksikön kaikkia tutkinto-ohjelmia. Yhteiset opinnot antavat eväitä menestykselliseen opiskeluun sekä tarjoavat omaa tutkinto-ohjelmaa laajemman kuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tutkimuksesta, tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksen suhteesta yhteiskuntaan. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan mm. suomalaisen yhteiskunnan historiaa suhteessa eurooppalaiseen kehitykseen, tutustutaan yhteiskunnasta ja ihmisistä kerättyyn ja tuotettuun tietoon sekä tarkastellaan etiikan ja yhteiskuntafilosofian kautta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteita. Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat kaikki yksikön yhteiset opinnot.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):

  • vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
  • ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
  • tieteellinen kirjoittaminen 3 op
  • asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
  • valinnainen opintojakso 2 op

Tutkintojen valinnaisia opintoja on mahdollista valita esimerkiksi oman yksikön eri teema-alueista sekä oman tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista valinnaisista opinnoista. Tutkinto-ohjelmissa valinnaisina opintoina tarjottavat kokonaisuudet löytyvät kunkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman yhteydestä.

Kandidaattiohjelman valinnaisia opintoja suoritetaan 60 op, joista korkeintaan 20 op voi olla oman tutkinto-ohjelman opintoja.  Valinnaisiin opintoihin sisältyy vähintään yksi muun kuin oman tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukainen opintokokonaisuus, teemaopintokokonaisuus tai erillinen kokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 20 op.

Uramahdollisuudet

Sosiaalityön opetuksella on vahva työelämäyhteys. Kandidaattiohjelmaan sisältyy yhden periodin mittainen käytännön opetuksen jakso sosiaalityön asiakastyössä. Maisteriohjelmassa opiskelijat suorittavat kolmen kuukauden harjoittelun sosiaalityön vaativan asiakastyön, kehittämistyön, hallinnon tai tutkimuksen alueella.

Sosiaalityössä on kehitetty opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa, jolla vahvistetaan opiskelijoiden käytännön opetusta ja harjoittelua, opetusyhteistyötä työelämän kanssa, tutkielmayhteistyötä sekä työelämän kehittämistä ja täydennyskoulutusta.  Opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa toteutetaan Tampereen yliopistosairaalan, Tampereen, Porin, Seinäjoen ja Hämeenlinnan kaupunkien kanssa.

Kansainvälistyminen

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymis­kokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen. Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi yksikkö ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma on Suomen vanhin sosiaalityön koulutus- ja tutkimusyksikkö. Tutkimus on kiinnittynyt vahvasti  sosiaalityön koulutukseen, ja sitä tehdään muun muassa sosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikoissa. Tutkimuksella on vankka yhteys sosiaalityön ja laajemminkin sosiaali- ja terveysalan ammatillisiin käytäntöihin sekä ihmisten arkielämään ja erilaisiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tämä tarkoittaa auttamisjärjestelmien institutionaalisten käytäntöjen, työmenetelmien ja asiakkuuksien empiiristä tutkimista niin työntekijöiden ja asiakkaiden kokemusten ja toimijuuden kuin ammatillisten kohtaamistenkin näkökulmista. Kokemuksia ja käytäntöjä analysoidaan lisäksi suhteessa ajankohtaisiin yhteiskuntapoliittiisiin linjauksiin ja kulttuurisiin diskursseihin.  Otteeltaan sosiaalityön tutkimus voi olla perustutkimuksellista, soveltavaa, arvioivaa ja kehittävää. Tutkimukselle on lisäksi ominaista tieteidenvälisyys. Leikkauspintoja on muiden sosiaalitieteiden lisäksi kasvatustieteisiin, lääketieteeseen, hoitotieteeseen, terveystieteisiin, psykologiaan ja hallintotieteisiin. Tamperelaisen sosiaalityön vahvat, toisiinsa limittyvät tutkimusalueet ovat:

  • Lapset, nuoret ja perheet: suhteet, politiikat ja käytännöt
  • Institutionaaliset käytännöt ja vuorovaikutus hyvinvointipalveluiden marginaaleissa
  • Päihdekysymykset

Näiden lisäksi merkittävää sosiaalityön tutkimusta tehdään myös muilla alueilla, kuten esimerkiksi yhteisöjen ja yhteisösosiaalityön alueella.

 

Jatko-opintomahdollisuudet

YTM-tutkinto sosiaalityö pääaineena antaa jatkokoulutuskelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta valintakokeen tai valintakokeen ja yo-todistuksen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista suomalaisista yliopistoista kandidaattivaiheessa siirtyville sosiaalityön pääaineopiskelijoille

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Sosiaalityön valintakoeyhteistyössä voi keväällä 2018 hakea Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Hakija voi hakea niin moneen hakukohteeseen kuin korkeakoulujen valtakunnallisessa yhteishaussa on määritelty haettavien hakukohteiden enimmäismääräksi. Hakija asettaa hakemansa hakukohteet ensisijaisuusjärjestykseen.

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus.

Tämän hakukohteen kautta voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa edellytyksenä olevat avoimet yliopisto-opinnot.

Sisäänotto

Sosiaalityön tutkinto-ohjelmaan valitaan korkeakoulujen yhteishaussa 30 opiskelijaa. Aloituspaikoista 21 on varattu ensikertalaisille. Lisäksi voidaan valita harkinnanvaraisesti enintään 30 opiskelijaa avoimien yliopisto-opintojen perusteella.

Valintaperusteet

Sosiaalityön tutkinto-ohjelmaan valitaan opiskelijoita valintajonoista 1, 2 ja 3. Tullakseen huomioiduksi valintajonoissa 1 ja 2, hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. Valintajonossa 3 valitaan opiskelijoita pelkästään avoimien yliopisto-opintojen perusteella ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 3, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Hakijan, joka ei ole suorittanut avoimia yliopisto-opintoja, ei tarvitse ilmoittaa, missä valintajonossa hän hakee, vaan hakijat huomioidaan automaattisesti niissä jonoissa, joissa he ovat hakukelpoisia.

1. ylioppilastutkinnon tai IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet hakijat todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhteispistemäärän perusteella

2. pelkän valintakoemenestyksen perusteella valittavat

3.  valinta avoimien yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkinto-ohjelmaan valitaan yhteensä 30 hakijaa seuraavasti: valintajonossa 1 18 hakijaa (joista 13 ensikertalaisia) ja valintajonossa 2 12 hakijaa (joista 8 ensikertalaista).

Ensin valitaan todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhteispistemäärän perusteella valittavat ja sen jälkeen loput paikat täytetään pelkän valintakokeen perusteella valittavilla.

Tasapistetilanteessa hakijoiden välisen järjestyksen ratkaisee ensisijaisesti valintakokeen kokonaispistemäärä ja toissijaisesti valintakokeen aineistokokeen pistemäärä. Mikäli nämäkin ovat samat, asetetaan hakijat paremmuusjärjestyksessä samalle sijalle.

Lisäksi voidaan valita harkinnanvaraisesti enintään 30 opiskelijaa avoimien yliopisto-opintojen perusteella.

Valintajono 3. Valinta avoimien yliopisto-opintojen perusteella

Koulutukseen voidaan valita avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita, joilla on opintoja vähintään 90 op/60 ov, joista sosiaalityön koulutukseen kuuluvat perusopinnot ja aineopintoja. Toisessa tutkinto-ohjelmassa/oppiaineessa tulee olla suoritettuna vähintään 20 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Opiskelijat valitaan kandidaatin ja maisterin tutkintoihin.

Valinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Valintakriteerinä käytetään suoritettujen opintojen laatua, määrää ja opintomenestystä. Hakijoilta edellytetään haettavan tutkinto-ohjelman tai vastaavan oppiaineen opintoja. Valintaan vaikuttavat myös tutkintoon kuuluvien kieliopintojen ja valinnaisten opintojen suoritukset. Virallisten opintorekisteriotteiden tai vastaavien lisäksi hakemukseen on liitettävä perustelut. Varattua kiintiötä ei ole velvoitetta ottaa täyteen.

Koska hakijoita on ollut huomattavasti enemmän kuin on aloituspaikkoja, on hyväksymisraja varsin korkea, ts. kuuluminen tässä mainittuun ryhmään ei sinänsä riitä hyväksytyksi tulemiseen, vaan monista hyvistä hakijoista valitaan ansioituneimmat. Eduksi hakijalle katsotaan selkeät opintokokonaisuusmerkinnät suoritetuista opintokokonaisuuksista (esim. perusopinnot ja aineopinnot).

Valituksi tuleminen edellyttää hakijalta hyvää opintomenestystä.

Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 3, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonoissa 1 ja 2, mikäli hän on osallistunut myös valintakokeeseen. Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakijoita ei valintajonossa 3 ole riittävästi, ei jäljelle jääviä paikkoja täytetä lainkaan.

Pisteitys

Ylioppilastutkintotodistuksen painoarvo valintaryhmässä 1 on 50 % eli ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saa molemmista yhtä paljon pisteitä (60+60).

Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä seuraavasti:

  1. äidinkieli (tai äidinkielen korvaava koe)
  2. reaali tai jonkin reaaliaineen koe
  3. kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta (voivat olla myös muita reaaliaineiden kokeita)
Suomalaisesta ylioppilastutkinnosta annettavat pisteet Äidinkieli tai äidinkielen korvaava koe, reaali, ainereaalikokeet, muu pitkän oppimäärän koe Muu lyhyen tai keskipitkän oppimäärän koe
laudatur 15 12
eximia cum laude approbatur 12 9
magna cum laude approbatur 9 6
cum laude approbatur 6 3
lubenter approbatur 3 1
approbatur 1 -

IB-, EB- ja?Reifeprüfung?-tutkintojen pisteityksestä ks.?yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

Keväällä 2018 IB-tutkinnon suorittaneet huomioidaan valintajonossa 2 (pelkän valintakoemenestyksen perusteella valittavat).

Valintakokeesta voi saada yhteensä enintään 60 pistettä: valintakoekirjaan perustuvasta kokeesta 30 pistettä ja aineistokokeesta 30 pistettä. Aineistokokeessa edellytetään valintakoekirjan tietojen soveltamista valintakokeessa jaettavaan materiaaliin.

Ensin kaikilta kokeessa olleilta hakijoilta arvostellaan valintakoekirjaan perustuva koe. Aineistokoe tarkastetaan vain niiltä hakijoilta, joiden kirjakokeesta saama pistemäärä on vähintään 60 % kaikkien kokeeseen osallistuneiden keskiarvosta. Voidakseen tulla valituksi sosiaalityön yhteisvalinnassa, hakijan tulee saada aineistokokeesta vähintään 7 pistettä. Lopullisessa valinnassa huomioidaan kirjaan perustuvan kokeen ja aineistokokeen yhteispisteet.

Valintakoe

Sosiaalityön valintakoe järjestetään tiistaina 22. toukokuuta klo 10.00-14.00. Koe järjestetään samanaikaisesti jokaisessa valintakoeyhteistyöhön osallistuvassa yksikössä, ja hakija voi osallistua valintakokeeseen haluamallaan paikkakunnalla. Osallistumispaikka ilmoitetaan yhteishaun sähköisellä hakulomakkeella. Ilmoitus koepaikasta on sitova.

Koepaikat

Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: Snellmania, Yliopistonranta 1 E
Jyväskylän yliopisto: Agora-rakennus, Mattilanniemi
Lapin yliopisto: Yliopistonkatu 8
Tampereen yliopisto: Kalevantie 4, ks. sivu Salijaot valintakokeissa
Turun yliopisto: Publicum, Assistentinkatu 7

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Paikalle tulee saapua ajoissa, viimeistään 15 minuuttia ennen koetilaisuuden alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuna.

Valintakoevaatimukset

Törrönen, Maritta & Hänninen, Kaija & Jouttimäki, Päivi & Lehto-Lunden, Tiina & Salovaara, Petra & Veistilä, Minna (toim.) 2016: Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus: Helsinki, sivut 1–147

sekä

aineistokoe.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Valintakokeiden erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valintakoetilanteessa, joita voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Neljä tuntia kestävään valintakokeeseen voidaan tarvittaessa myöntää yksi tunti lisäaikaa. Näillä järjestelyillä on tarkoitus huolehtia siitä, että vammaiset tai muutoin erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa.

Lukihäiriön perusteella on mahdollista saada lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen, mikäli lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea. Lisäaikaa anovan tulee jättää kirjallinen hakemus, jonka liitteenä on joko ylioppilaskirjoituksia varten hankitut lausunnot lukihäiriöstä tai erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) antama asiantuntijalausunto.

Erityisjärjestelyjä on haettava siitä yliopistosta, jossa hakija on ilmoittanut osallistuvansa valintakokeeseen noudattaen kyseisen yliopiston ohjeita ja aikatauluja. Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää lääkärin antama asiantuntijalausunto, josta ilmenee vamman laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Tällainen lausunto voi olla korkeintaan viisi vuotta vanha. Yliopistokohtaiset yhteystiedot ja aikataulut löytyvät Sosiaalityön yhteisvalinnan verkkosivuilta.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus tutustua valintakoepapereihinsa 14 päivän aikana tulosten julkistamispäivästä lukien välisenä aikana siinä yliopistossa, jossa hän on osallistunut valintakokeeseen. Tarkemmat aikataulut, yhteystiedot ja yliopistokohtaiset menettelyohjeet julkaistaan myöhemmin sosiaalityön yhteisvalinnan verkkosivuilla.

Varasijamenettely

Jos sosiaalityön valinnassa opiskelijaksi hyväksytty hakija ei ota saamaansa paikkaa vastaan, valitaan hänen tilalleen uusi opiskelija korkeakoulujen yhteishaun sijoittelukäytäntöjen mukaisesti yhteispisteiden tai koepisteiden perusteella muodostuvasta valintajonosta ensikertalaisille varatut paikat huomioiden.