Koulutustarjonta

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman kandidaattiopinnot tarjoavat laaja-alaiset tiedot yhteiskuntatieteiden teorioista, keskeisistä käsitteistä ja tutkimusmenetelmistä. Kandidaatin tutkinnosta saa valmiudet käyttää ja arvioida tätä tietoa ja osaamista kriittisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija syventyy yhden tai kahden tutkinto-ohjelman opintosuunnan perussisältöön ja samalla hahmottaa yhteiskuntatieteiden alan laajuuden ja rajat. Kandidaatin tutkinnon perusteella opiskelija kykenee soveltamaan omaksumaansa tietoa ja löytää luovia ratkaisuja monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Hän voi  työskennellä itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa yhteiskunnallisissa työtehtävissä ja hän osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti. Kandidaatin tutkinnon suorittaneilla on valmiudet aloittaa maisteriopinnot opintosuuntana sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia, sosiaaliantropologia, sukupuolentutkimus tai nuorisotyö ja nuorisotutkimus.

Tutkinto-ohjelman maisteriopinnot suorittanut yhteiskuntatieteiden maisteri hallitsee laaja-alaiset ja erityisosaamista edellyttävät käsitteet, menetelmät ja muut taidot, jotka ovat itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perusta. Yhteiskuntatieteiden maisteri ymmärtää oppialalleen tyypillisen tavan tarkastella yhteiskuntaa kriittisesti. Hän osaa etsiä, käsitellä ja tuottaa uutta tietoa ja arvioida tiedon pätevyyttä. Maisteriopinnoissa omaksuttujen taitojen avulla hän kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja osallistumaan uutta tietoa luovaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Vaativissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä hän kykenee johtamaan itseään, asioita ja muita sekä tarkastelemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä uutta tietoa ja uusia ratkaisuja tuottavista näkökulmista. Hänellä on monipuoliset vuorovaikutustaidot ja hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti. Hän kehittää itsenäisesti omaa asiantuntijuuttaan. Yhteiskuntatieteiden maisterilla on perusvalmius tohtoriopintoihin.

Kandidaattivaiheen opinnot ovat paljolti opintosuuntien yhteisiä. Maisteriopinnot eriytyvät opintosuuntien mukaisesti, mutta myös maisteriopinnoissa on opintosuuntien yhteisiä osuuksia.

Koulutuksen sisältö

Haluatko ymmärtää, miten ihmiset ja ryhmät toimivat toistensa kanssa. Miten yhteiskunnan rakenteet ja kulttuurinen moninaisuus näkyvät arkielämässä? Millaisista tekijöistä hyvinvointi koostuu tai eriarvoisuus rakentuu? Haluaisitko vaikuttaa siihen, millaiseksi ympäröivä maailma muotoutuu?

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa perehdyt yksilön ja yhteiskunnan välisiin muuttuviin suhteisiin. Tutkinto-ohjelmasta valmistut asiantuntijaksi, joka ymmärtää sosiaalista maailmaa ja osaa tarvittaessa toimia muutoksen edistäjänä. Tutkinto-ohjelmasta valmistuttuasi olet saanut teoreettiset ja menetelmälliset taidot tuottaa, tulkita ja käyttää yhteiskuntaa koskevaa tietoa. Osaat etsiä ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin ja pystyt argumentoimaan vakuuttavasti yhteiskunnan eri alueilla. Sinulla on perusvalmiudet toimia moniasiantuntijaisessa yhteistyössä tutkimuksen, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja koulutuksen, tiedonvälityksen tai nuorisotyön tehtävissä. Pystyt hakeutumaan töihin julkiseen hallintoon, liike-elämään sekä järjestöihin tai toimimaan yksityisyrittäjänä.

Tutkinto-ohjelma on Suomen monipuolisin yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma. Se mahdollistaa opiskelijalle useita sisällöiltään erityyppisiä opintopolkuja, joiden peruspilareina toimivat yhteisten opintojaksojen lisäksi ohjelman toisiinsa limittyvät opintosuunnat:

  • Sosiaalipolitiikka (Tampere ja Pori) tutkii hyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Opiskelijana perehdyt sosiaalipolitiikan käytäntöihin, sosiaalisiin riskeihin ja eriarvoisuuden kysymyksiin yhteiskunnan rakenteiden ja arkielämän näkökulmista.
  • Sosiaalipsykologia (Tampere) tutkii ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksia. Opiskelijana perehdyt yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksen edellytyksiin ja jännitteisiin sekä tapoihin, joilla ihminen merkityksellistää ympäristöään.
  • Sosiologia (Tampere ja Pori) tutkii yhteiskuntaa, instituutioita, ryhmiä ja kulttuureita. Opiskelijana perehdyt yhteiskunnan toimintaan arkipäivän ongelmista elämän kulkuun ja yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin.
  • Nuorisotyö ja nuorisotutkimus (Tampere) tutkii nuoruutta, nuoria ja nuorisotyötä yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Opiskelijana erikoistut nuoriin ja nuoruuteen liittyvien kysymysten sekä nuorisotyön asiantuntijaksi.
  • Sosiaaliantropologia (Tampere) tutkii yhteiskunnan kulttuurisia ulottuvuuksia ja maailman kulttuurista moninaisuutta. Opiskelijana erikoistut kulttuuristen kohtaamisten ja ylirajaisten sosiaalisten prosessien aihepiireihin.
  • Sukupuolentutkimus (Tampere) tutkii, kuinka sukupuoli ja seksuaalisuus järjestävät yhteiskunnallisia eroja, arkielämää, vuorovaikutusta ja yhteiskunnallisen tiedon muodostumista. Opiskelijana erikoistut yhteiskunnallisen tasa-arvon kysymyksiin.

Opiskelu tutkinto-ohjelmassa on ripeätahtista ja siinä huomioidaan erilaiset opintopolut ja oppimistavat. Opetukselle on ominaista ajankohtaisuus ja suora kytkeytyminen tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustietoon. Opetushenkilöstö tekee kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan. Opinnäytetöitä tehdään usein osana tutkimusprojekteja.  Kansainvälinen opiskelijavaihto on yleistä opintojen 2.-4. vuoden kuluessa.  Toisen opiskeluvuoden päätteeksi opintopoluksi haetaan jokin ohjelmassa tarjolla olevasta kuudesta opintosuunnasta. Opintomenestys vaikuttaa ensisijaisen valintatoiveen toteutumiseen.

Tutkinto-ohjelman opetusta ja tutkimusta on ryhmitelty opintosuuntia täydentävästi ilmiölähtöisiksi ja monialaisiksi teemakokonaisuuksiksi, joita ovat ammatillinen vuorovaikutus; hyvinvointi, mieli ja yhteiskunta; hyvinvointipalvelut; lapsuus, perhe ja yhteiskunta; moniammatillinen johtaminen; muuttoliike ja monikulttuurisuus; nuoret ja nuorisotyö; politiikka ja hallinta; ruumiillisuus ja sukupuoli; tiede ja teknologia; työelämän tutkimus; ja yhteiskuntateoria.

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelman jälkeen opiskelijat siirtyvät yhteiskuntatutkimuksen maisteriopintoihin. Opiskelijat valitsevat maisteriopintojen opintosuunnan kandidaatin tutkinnon aikana pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden keväällä ja suorittavat opintosuunnan edellyttämät opinnot kolmannen opintovuoden aikana. Lisätietoa opintosuunnan valinnasta löytyy Opiskelun oppaasta.

 

Opintojen rakenne

Tutkinnot ja tutkintorakenne

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK), 180 op
  • yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM), 120 op

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Tutkinto-ohjelman perus- ja aineopinnot, 75 op
  2. Yleiset valmiudet:
    Yksikön yhteiset opinnot, 20 op
    Viestintä- ja kieliopinnot, 15 op
    Opiskeluvalmiudet 5 op
  3. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 65 op

Maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  1. Oman opintosuunnan opinnot, 80 op
  2. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 40 op

Kandidaatin tutkintoon kuuluvat yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteiset opinnot ovat osa yksikön kaikkia tutkinto-ohjelmia. Yhteiset opinnot antavat eväitä menestykselliseen opiskeluun sekä tarjoavat omaa tutkinto-ohjelmaa laajemman kuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tutkimuksesta, tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksen suhteesta yhteiskuntaan. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan mm. suomalaisen yhteiskunnan historiaa suhteessa eurooppalaiseen kehitykseen, tutustutaan yhteiskunnasta ja ihmisistä kerättyyn ja tuotettuun tietoon sekä tarkastellaan etiikan ja yhteiskuntafilosofian kautta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteita. Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat kaikki yksikön yhteiset opinnot.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):

- vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
- ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
- tieteellinen kirjoittaminen 3 op
- asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
- valinnainen opintojakso 2 op

Kandidaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin kuuluu vähintään yksi, vähintään 20 opintopisteen laajuinen, toisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukainen opintokokonaisuus. Valinnaisia opintoja on mahdollista valita esimerkiksi oman tiedekunnan eri teema-alueista sekä oman tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista valinnaisista opinnoista. Tutkinto-ohjelmissa valinnaisina opintoina tarjottavat kokonaisuudet löytyvät kunkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman yhteydestä.

Uramahdollisuudet

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman piiriin kuuluvista oppiaineista työllistytään asiantuntija- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman opiskelijat työllistyvät yhteiskunta- ja kulttuuritieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin tutkimuksen, hallinnon, suunnittelun, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja viestinnän parissa valtion, elinkeinoelämän, kuntien ja kansalaisjärjestöjen palvelukseen. Yliopiston työelämäpalveluiden uraseurannan kyselytutkimusten perusteella valmistuneet työllistyvät yleensä tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Työnimikkeistä yleisin on tutkijan nimike, mutta useimmat valmistuneet työllistyvät erilaisiin hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin.

Maisteriopintojen aikana toteutuva suunnitelmallinen harjoittelu tukee opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijakyselyiden perusteella oman alan työkokemus ja työnantajiin tutustuminen helpottavat työllistymistä. Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma tarjoaa harjoittelupaikkoja paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Tampereen kaupunki, ministeriöt ja erilaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat paikkoja säännöllisesti vuosittain. Opiskelijoita myös rohkaistaan etsimään aktiivisesti itselleen sopivaa harjoittelupaikkaa.

Työelämäyhteydet ja työelämävalmiuksien kehittäminen on huomioitu harjoittelua laajemmin opinnoissa. Erityisesti maisteriopinnoissa on tarjolla opintojaksoja, jotka kehittävät asiantuntija- ja johtotehtävissä tarvittavia taitoja.

Kansainvälistyminen

Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymis­kokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen. Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi yksikkö ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Jatko-opintomahdollisuudet

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmasta antaa jatko-opintokelpoisuuden lähinnä yhteiskuntatieteiden alalle.

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • Valinta yo-todistuksen tai valintakokeen perusteella
  • Lisäksi voidaan valita avoimien yliopisto-opintojen perusteella

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisista suomalaisista yliopistoista tai Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen jälkeen sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Ks. hakukelpoisuus. Tämän hakukohteen kautta voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa edellytyksenä olevat yliopisto-opinnot avoimina yliopisto-opintoina.

Sisäänotto

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan valitaan vuoden 2018 yhteishaussa 90 opiskelijaa. Aloituspaikoista 63 on varattu ensikertalaisille. Lisäksi tutkinto-ohjelmaan voidaan valita harkinnanvaraisesti enintään 10 opiskelijaa avoimien yliopisto-opintojen perusteella.

Ks. lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille.

Valintaperusteet

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan valitaan opiskelijoita valintajonoista 1, 2 ja 3. Tullakseen huomioiduksi valintajonossa 2, hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. Valintajonossa 3 valitaan opiskelijoita pelkästään avoimien yliopisto-opintojen perusteella ilman valintakoetta. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi valintajonossa 3, tulee hänen erikseen ilmoittaa siitä hakulomakkeella. Hakijan, joka ei ole suorittanut avoimia yliopisto-opintoja, ei tarvitse ilmoittaa, missä valintajonossa hän hakee, vaan hakijat huomioidaan automaattisesti niissä jonoissa, joissa he ovat hakukelpoisia.

  1. ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valittavien valintajono
  2. valintakokeen perusteella valittavien valintajono
  3. valinta avoimien yliopisto-opintojen perusteella


Valintajono 1. Todistusvalinta

Ensin valitaan 25 opiskelijaa ylioppilastutkinnosta saatavien pisteiden perusteella. Tässä valintajonossa kaikki aloituspaikat on varattu ensikertalaisille hakijoille. Ylioppilastutkinnosta voi saada enintään 75 pistettä.

Tässä valintajonossa huomioidaan kaikki ne ylioppilastutkinnon suorittaneet ensikertalaiset hakijat, joiden äidinkielen ylioppilaskokeen arvosana on eximia cum laude approbatur tai laudatur.

Mahdollisessa tasapistetilanteessa valinta ratkaistaan ensin ylioppilastutkinnon äidinkielen arvosanan perusteella, sen jälkeen reaalin tai parhaan reaaliaineen arvosanan perusteella. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.

Mikäli tässä valintajonossa peruuntuu paikkoja, vapautuvat paikat täytetään valintakokeen perusteella valittavien ryhmästä (valintajono 2).

Valintajono 2. Valintakoevalinta

Seuraavaksi valitaan pelkän valintakokeen perusteella 65 opiskelijaa. Tässä valintajonossa täytetään loput ensikertalaisille varatut paikat ja jäljelle jäävissä aloituspaikoissa huomioidaan kaikki hakijat.

Valintakokeesta voi saada enintään 60 pistettä. Mahdollisessa tasapistetilanteessa ratkaisee ylioppilastutkintotodistuksesta saatu pistemäärä. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.

Hakijan on saatava valintakokeesta vähintään 40 pistettä voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa.

Valintajono 3. Valinta avoimien yliopisto-opintojen perusteella

Opiskeluoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut ennen hakuajan päättymistä yliopistotasoisia opintoja avoimina yliopisto-opintoina vähintään 90 opintopistettä. Haettavan tutkinto-ohjelman opinnoissa tulee olla suoritettuna vähintään 50 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus ja toisessa tutkinto-ohjelmassa/oppiaineessa vähintään 20 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Lisäksi on suositeltavaa suorittaa tutkinnon kieliopintoja jo etukäteen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on osoittanut tutkinto-ohjelman riittäväksi katsomaa opintomenestystä, hakijalla on perustellut syyt ja tutkinto-ohjelman resurssit sallivat opiskelijan ottamisen. Erityisesti ratkaisevat opintosuoritusten arvosanat, mutta myös opintojen suoritusajankohta ja opintoihin käytetty aika voidaan ottaa huomioon. Hakijan on ilmoitettava hakiessaan, mihin opintosuuntaan hän hakee.

Mikäli hakija ei tule valituksi valintajonossa 3, hänet huomioidaan tämän jälkeen automaattisesti valintajonoissa 1 ja 2, mikäli on niissä hakukelpoinen. Jos valintakriteerit täyttäviä hakijoita ei valintajonossa 3 ole riittävästi, ei jäljelle jääviä paikkoja täytetä lainkaan.

Pisteitys

Koepisteet

Valintakokeesta voi saada enintään 60 pistettä.

Ylioppilastutkinnon pisteet

Ylioppilastutkinnosta voi saada enintään 75 pistettä. Valinnassa otetaan huomioon enintään 5 ylioppilastutkinnon arvosanaa seuraavasti:

  1. äidinkieli
  2. reaali tai parhaan reaaliaineen koe
  3. kolme muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta.

Ylioppilastutkinnon arvosanat pisteitetään seuraavasti:

  Äidinkieli, reaaliaineiden
kokeet,
reaalikoe,
pitkä/laajempi oppimäärä
Keskipitkä tai
lyhyt oppimäärä
laudatur 15 11
eximia cum laude approbatur 12 8
magna cum laude approbatur 9 5
cum laude approbatur 6 2
lubenter approbatur - -
approbatur - -

Suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä -kokeet pisteitetään kuten keskipitkän tai lyhyen oppimäärän koe.

IB-, EB- ja Reifeprüfung -tutkintojen pisteityksestä ks.yliopiston yhteinen ohjeistus kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteitysperusteista.

Keväällä 2018 IB-tutkinnon suorittaneet huomioidaan valintajonossa 2 (pelkän valintakoemenestyksen perusteella valittavat). 

Valintakoe

Perjantaina 25.5.2018 klo 12.00-16.00
Kalevantie 4, yliopiston päärakennus

Tarkemmat tiedot salijaosta julkaistaan sivulla salijaot valintakokeissa viimeistään koetta edeltävänä päivänä.

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Paikalle tulee saapua ajoissa, eli viimeistään 15 minuuttia ennen koetilaisuuden alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuna.

Valintakoevaatimukset

Valintakoe muodostuu kirjallisuuskokeesta ja aineistokokeesta. Kirjallisuuskokeen vastaukset arvostellaan kaikilta kokeeseen osallistuneilta. Aineistokoe arvostellaan vain kirjallisuuskokeessa parhaiten suoriutuneelta kolmannekselta (1/3), kuitenkin vähintään 180 hakijalta. Valintakokeen lopullinen pistemäärä on kirjallisuuskokeen ja aineistokokeen yhteenlaskettu pistemäärä.

Kirjallisuuskoe

Kirjallisuuskokeen ennakkomateriaalina ovat suomenkieliset sosiaalitieteelliset artikkelit. Artikkelit julkaistaan tiistaina 3.4.2018 klo 9.00 Tampereen yliopiston verkkosivuilla osoitteessa sites.uta.fi/valintakoe/ykt-2018. Artikkeleihin perustuvissa kirjallisissa tehtävissä arvioidaan hakijan kykyä ymmärtää ja tulkita tieteellisiä tekstejä sekä hakijan taitoa kirjoittaa loogisesti etenevää, hyvin jäsenneltyä ja oikeakielistä tekstiä. Kirjallisuuskokeen maksimipistemäärä on 30 pistettä.

Aineistokoe

Valintakokeessa jaettavaan materiaaliin perustuvissa kirjallisissa tehtävissä arvioidaan hakijan kykyä analysoida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä soveltaa kirjallisuusosion tarjoamia näkökulmia aineiston tulkinnassa. Aineistokoe edellyttää ennakkomateriaalin tietojen soveltamista. Aineistokokeen maksimipistemäärä on 30 pistettä.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus erityisjärjestelyistä valintakokeessa yliopiston hakijapalveluihin 13.4.2018 klo 15 mennessä. Tarkemmat ohjeet erityisjärjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta erityisjärjestelyt valintakokeessa.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus nähdä koepaperinsa ja -pisteensä yliopiston hakijapalveluissa 14 päivän aikana edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä lukien.

Todistusvalinnassa hyväksytyksi tulossa olevia pyritään tiedottamaan valinnan tilanteesta toukokuun loppupuolella heti todistusvalinnan valmistuttua, mutta hakijan on kuitenkin syytä valmistautua kokeeseen siltä varalta, että tulokset eivät valmistu ennen valintakoetta. Valinnan tulos on lopullinen, mikäli hakijalla ei ole ylempiä hakukohteita korkeakoulujen yhteishaussa. Muutoin valinnan tulos valmistuu viimeistään 28.6.2018.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Mikäli todistusvalinnassa valittu hakija peruu opiskelupaikkansa, vapautuneet paikat täytetään valintakokeen perusteella valittavien valintajonosta.

Jos joku valintakokeen perusteella valittavien ryhmässä valituista peruuttaa opiskelupaikkansa, tilalle kutsutaan valintakokeessa seuraavaksi parhaiten menestynyt hakija kunnes koko opiskelupaikkakiintiö (90) on täytetty.

Vapautuneet paikat täytetään ensikertalaisille varatut paikat huomioiden.