Koulutustarjonta

Filosofian maisterikoulutus

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Filosofian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija tuntee filosofian perinteen sekä keskeiset ongelmat ja teoriat. Hän kykenee tunnistamaan filosofisia sitoumuksia myös näennäisesti ei-filosofisissa tieteellisissä, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa näkemyksissä ja käytännöissä.  Hän osaa tarkastella ihmistä ja maailmaa koskevia kysymyksiä kriittisesti ja abstraktisti, sillä tavoin kuin filosofian perinteessä ja alan tutkimuksessa tehdään. Hän on myös kehittänyt emotionaalis-eettistä osaamistaan: rohkeutta esittää argumentteja kantojensa puolesta ja kykyä tunnistaa oman osaamisensa rajoja ja sietää tietämättömyyttä sekä kykyä erottaa omista näkemyksistään perusteltavissa oleva aines siitä, mitä ei voi perustella.

Maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kandidaatin opintoja syvällisemmin joihinkin filosofian osa-alueisiin. Hän osaa arvioida filosofisia näkemyksiä ja argumentteja kriittisesti. Hän tuntee filosofisen tutkimuksen menetelmiä ja niihin liittyviä ongelmia. Hän osaa käsitellä filosofian alan ongelmia tieteellisesti ja laatia selkeän ja johdonmukaisen filosofisen tutkimuksen. Hän on valintansa mukaan syventänyt tietojaan yhdellä tai useammalla tieteenalalla.

Koulutuksen sisältö

Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten olemassaolon, tiedon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, tiedon ja pätevän päättelyn ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opiskelija perehdytetään opinnoissa laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintoihin. Filosofiassa alan perinteen merkitys on suureempi kuin muissa tieteissä. Siksi filosofianhistoriallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin.

Tieteenfilosofia tutkii tieteiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Yhteiskuntafilosofialla on ilmeinen yhteys yhteiskuntatieteisiin. Ihmismielen filosofinen tutkimus on lähellä psykologiaa. Suuri osa nykyisestä logiikan alan tutkimuksesta kuuluu pikemminkin matematiikkaan tai tietojenkäsittelytieteeseen kuin filosofiaan. Logiikan historia ja filosofiseksi logiikaksi kutsuttu logiikan alue sekä kielifilosofia ovat kuitenkin filosofian alueita. Vaikka formaalia logiikkaa ei voikaan enää pitää varsinaisesti filosofian osa-alueena, sitä käytetään filosofiassa yhä välineenä selkeyttämään merkityksiä, käsitteitä ja teorioita.

Filosofian maisteriopinnoissa on mahdollista erikoistua jollekin filosofian pääalueelle ja johonkin filosofiseen erityiskysymykseen. Tämä edellyttää laajan filosofisen yleissivistyksen ja filosofian opinnot, jotka vastaavat laajuudeltaan kandidaatintutkintoon sisältyviä filosofian opintoja.

Filosofiassa annettava opetus ei suoranaisesti tähtää minkään tietyn ammatin hallintaan. Filosofiasta valmistuneita toimii kuitenkin mm. korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtävissä. Lisäksi on mahdollista hakeutua myös filosofian opettajan tehtäviin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Filosofinen koulutus antaa valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös luomaan sellaista kokonaisnäkemystä, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tiedotusalan työtä.

Jatko-opintomahdollisuudet

Filosofian maisterin tutkinto filosofian tutkinto-ohjelmassa antaa kelpoisuuden tohtorin tutkintoon tähtääviin jatko-opintoihin erityisesti filosofian koulutusalalla.

Filosofian maisterikoulutus

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Valitse ensin hakukohde Hakukohteet -välilehdeltä.