Koulutustarjonta

Filosofian maisterikoulutus

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Filosofian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija tuntee filosofian perinteen sekä keskeiset ongelmat ja teoriat. Hän kykenee tunnistamaan filosofisia sitoumuksia myös näennäisesti ei-filosofisissa tieteellisissä, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa näkemyksissä ja käytännöissä.  Hän osaa tarkastella ihmistä ja maailmaa koskevia kysymyksiä kriittisesti ja abstraktisti, sillä tavoin kuin filosofian perinteessä ja alan tutkimuksessa tehdään. Hän on myös kehittänyt emotionaalis-eettistä osaamistaan: rohkeutta esittää argumentteja kantojensa puolesta ja kykyä tunnistaa oman osaamisensa rajoja ja sietää tietämättömyyttä sekä kykyä erottaa omista näkemyksistään perusteltavissa oleva aines siitä, mitä ei voi perustella.

Maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kandidaatin opintoja syvällisemmin joihinkin filosofian osa-alueisiin. Hän osaa arvioida filosofisia näkemyksiä ja argumentteja kriittisesti. Hän tuntee filosofisen tutkimuksen menetelmiä ja niihin liittyviä ongelmia. Hän osaa käsitellä filosofian alan ongelmia tieteellisesti ja laatia selkeän ja johdonmukaisen filosofisen tutkimuksen. Hän on valintansa mukaan syventänyt tietojaan yhdellä tai useammalla tieteenalalla.

Koulutuksen sisältö

Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten olemassaolon, tiedon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, tiedon ja pätevän päättelyn ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opiskelija perehdytetään opinnoissa laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintoihin. Filosofiassa alan perinteen merkitys on suureempi kuin muissa tieteissä. Siksi filosofianhistoriallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin.

Tieteenfilosofia tutkii tieteiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Yhteiskuntafilosofialla on ilmeinen yhteys yhteiskuntatieteisiin. Ihmismielen filosofinen tutkimus on lähellä psykologiaa. Suuri osa nykyisestä logiikan alan tutkimuksesta kuuluu pikemminkin matematiikkaan tai tietojenkäsittelytieteeseen kuin filosofiaan. Logiikan historia ja filosofiseksi logiikaksi kutsuttu logiikan alue sekä kielifilosofia ovat kuitenkin filosofian alueita. Vaikka formaalia logiikkaa ei voikaan enää pitää varsinaisesti filosofian osa-alueena, sitä käytetään filosofiassa yhä välineenä selkeyttämään merkityksiä, käsitteitä ja teorioita.

Filosofian maisteriopinnoissa on mahdollista erikoistua jollekin filosofian pääalueelle ja johonkin filosofiseen erityiskysymykseen. Tämä edellyttää laajan filosofisen yleissivistyksen ja filosofian opinnot, jotka vastaavat laajuudeltaan kandidaatintutkintoon sisältyviä filosofian opintoja.

Filosofiassa annettava opetus ei suoranaisesti tähtää minkään tietyn ammatin hallintaan. Filosofiasta valmistuneita toimii kuitenkin mm. korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtävissä. Lisäksi on mahdollista hakeutua myös filosofian opettajan tehtäviin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Filosofinen koulutus antaa valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös luomaan sellaista kokonaisnäkemystä, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tiedotusalan työtä.

Jatko-opintomahdollisuudet

Filosofian maisterin tutkinto filosofian tutkinto-ohjelmassa antaa kelpoisuuden tohtorin tutkintoon tähtääviin jatko-opintoihin erityisesti filosofian koulutusalalla.

Filosofian maisterikoulutus

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Filosofian maisterikoulutus

Hakumenettely

Hakukohde on mukana korkeakoulujen yhteishaussa ja koulutukseen haetaan sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja maisterikoulutusten ja -ohjelmien hakuohjeista. Yhteishaussa voi hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen. Hakukohteista enintään kolme voi olla Tampereen yliopiston maisterikoulutuksia.

Suoraan maisterikoulutukseen hakevien on toimitettava hakemuksensa liitteeksi muun muassa todistuksia aiemmin suoritetuista opinnoista. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden toimittamista.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Suoraan maisterikoulutukseen ovat hakukelpoisia hakijat, jotka ovat suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto) tai suorittavat sen valintaperusteissa ilmoitettuun ajankohtaan mennessä.

Sisäänotto

Filosofian maisterikoulutukseen otetaan vuoden 2018 haussa enintään 5 opiskelijaa. Sisäänottomäärä on yhteinen avoimien ja erillisten yliopisto-opintojen perusteella hakevien sekä siirtohaussa hakevien kanssa. Varattua kiintiötä ei ole velvoitetta ottaa täyteen.

Valintaperusteet

Opiskelijat valitaan maisterin tutkintoon. Maisteriohjelmiin ja -koulutuksiin valittavilta edellytetään soveltuva kandidaatin tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai vastaavat opinnot.

Valinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Valintakriteerinä käytetään suoritettujen opintojen laatua, määrää ja opintomenestystä. Hakijoilta edellytetään haettavan tutkinto-ohjelman tai vastaavan oppiaineen opintoja. Valintaan vaikuttavat myös tutkintoon kuuluvien kieliopintojen ja valinnaisten opintojen suoritukset. Virallisten opintorekisteriotteiden tai vastaavien lisäksi hakemukseen on liitettävä perustelut.

Etusijalla ovat hakijat, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon sekä filosofian perus- ja aineopintoja tai niitä vastaavat opinnot. Hakijoilta edellytetään, että kandidaatin tutkinnon on oltava valmiina ennen maisteriopintojen aloittamista. Jos tutkinto on vielä hakuvaiheessa kesken, hakijalle ilmoitetaan ehdollisesta valinnasta, ja valinta vahvistetaan, mikäli hän toimittaa tutkintotodistuksen Tampereen yliopiston hakijapalveluihin 6.7.2018 mennessä. Ammattikorkeakoulututkinnon on oltava valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voidaan hyväksyä suoraan maisterin tutkintoon vain edellyttäen, että AMK-tutkinto on alaltaan ja sisällöltään soveltuva maisterin tutkinnon pohjaksi.

Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on osoittanut tutkinto-ohjelman riittäväksi katsomaa opintomenestystä, hakijalla on perustellut syyt ja että tiedekunnan resurssit sallivat opiskelijan ottamisen.

Koska hakijoita on ollut huomattavasti enemmän kuin aloituspaikkoja, on hyväksymisraja varsin korkea, ts. monista hyvistä hakijoista valitaan ansioituneimmat.

Maisterin tutkintoon hyväksytään pääsääntöisesti hakijoita, jotka eivät ole suorittaneet ylempää korkeakoulututkintoa. Toista ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia tai sellaisen jo suorittaneita hyväksytään vain painavista syistä.

Maisterin tutkintoon hyväksyminen voi edellyttää täydentäviä opintoja, jotka voivat olla laajuudeltaan max 60 op ja joiden opiskelu kestää ½–1 lukuvuotta.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen.

Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Maisterihaussa ei ole yleensä varasijamenettelyä. Hakija voi tarkistaa mahdollisen varasijansa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.