Koulutustarjonta

Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma

Katso koulutuksen tiedot ja hakulomake Opintopolussa.

Osaamistavoitteet

Jatkokoulutuksen tavoitteet

Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen mukaan (794/2004) tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa: sen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä yhteiskunnalliseen merkitykseen. Lisäksi hänen tulee saavuttaa valmiudet tutkimusalallansa itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.

Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä pystyy itsenäisesti ja kriittisesti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyödyntämään osaamistaan tutkimusryhmässä tai -verkostoissa.

Opiskelijan tulee saavuttaa sellainen kasvatustieteiden tuntemus, joka mahdollistaa

  • alan tutkimustulosten ymmärtämisen,
  • tieteen kehityksen seuraamisen sekä
  • mahdollistaa aktiivisen toiminnan kasvatustieteen asiantuntijana muuttuvissa ympäristöissä.

Opiskelijan tulee myös osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, taitoa tutkimustiedon välittämiseen sekä taitoa toimia globaalissa tiedeyhteisössä.

Lisäksi opiskelija perehtyy

  • ajankohtaisiin tiedonhankinnan keinoihin ja tutkimusetiikkaan,
  • omaa tehtäväaluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen sekä
  • tehtäväalueen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin virtauksiin sekä
  • opetus- ja ohjauskäytäntöihin.

Opintojen maksullisuus

Finnish universities are publicly financed through the Ministry of Education, but they have autonomy in their internal affairs. Finnish universities do not collect tuition fees from doctoral students, so the cost of studying is relatively low but on the other hand, the university does not provide scholarships for students. Student Unions charge small membership fees from graduate students. For postgraduate students, membership in the Student Union is optional. 

After the right to study has been granted, the Finnish Immigration Service expects all new students from non-EU/EEA countries to apply for a residence permit. At that stage, the students must be able to show to the Finnish Immigration Service that they have a minimum of c. 6 800 euros for the first year of studies or a scholarship to support themselves during the studies. Also a health insurance is needed.

Opintojen rakenne

Sekä kasvatustieteen tohtorin että filosofian tohtorin tutkinto rakentuu kolmesta osasta:

  • Kasvatustieteiden, tieteenteorian ja metodologian opinnot (40 op)
  • Tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot (20 op)
  • Väitöskirja (180 op)

Tohtorin tutkintoon hyväksytty voi välitutkintona suorittaa lisensiaatin tutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, josta lisensiaatintutkimuksen osuus 80 opintopistettä ja muiden opintojen 40 opintopistettä. Lisensiaatin tutkinnon opinnot ovat osa tohtorin tutkinnon opintoja.

Väitöskirja (180 op)

Väitöskirja on itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yhtenäinen tutkimus (monografia) tai samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelikäsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus.

Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymällä muulla kielellä.

Artikkeliväitöskirja

Artikkeliväitöskirja koostuu johdannosta, 3-5 samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä artikkelista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksesta ja yhteenvedosta. Johdannossa esitetään väitöstutkimuksen tavoitteet ja teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat, määritellään kokonaisuuden tavoitteet ja kerrotaan, miten artikkelit liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. Yhteenvedossa kootaan yhteen osatutkimusten keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä arvioidaan tutkimustulosten yhteiskunnallista ja kasvatustieteellistä merkitystä.

Tutkimuksen painopisteet

Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet

Kasvatustieteiden tutkimus kohdistuu kasvatustietoon, kasvatustoimintaan ja kasvatusinstituutioihin, jotka muotoilevat kasvua, oppimista ja osaamista niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin aikuisuudessakin. 

Kasvatustiedolla tarkoitetaan kasvatustoimintaa perustelevia ja oikeuttavia tulkintoja kasvusta, oppimisesta ja osaamisesta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.  Yksikössä analysoidaan olemassa olevaa kasvatustietoa ja sen muotoutumisen prosesseja, kasvatustiedon sisältöjä ja oppimisen didaktisia ja pedagogisia käytäntöjä muuttuvassa yhteiskunnallis-kulttuurisessa kontekstissa, sekä tuotetaan uutta kasvatustietoa. 

Kasvatustoimintaa tutkitaan politiikkojen, kasvu- ja oppimisympäristöjen sekä kansalais- ja työelämän rakenteissa ja käytänteissä. Yksikön tutkimusta profiloivat edelleen lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden kasvatusinstituutiot, jotka ovat syntyneet toteuttamaan kasvatuksen ja koulutuksen tehtäviä yhteiskunnassa.

Tutkimusta tehdään kansallisissa ja kansainvälisissä toiminta- ja oppimisympäristöissä. Näiden lähestymistapojen suunnitelmallinen integroiminen toisiinsa ja yliopiston muihin tutkimusaloihin tuottaa Tampereen yliopistolle ominaisen kasvatustieteellisen tutkimusprofiilin.

Neljä tutkimuksen painopistealuetta

1) Kansainvälistyvät oppimis- ja toimintaympäristöt

Koulutuksen ja työmarkkinoiden kansainvälistymisen ja ihmisten ylirajaisen liikkumisen seurauksena syntyy uudenlaisia oppimis- ja toimintaympäristöjä, jotka ylittävät paitsi maantieteellisiä myös poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rajoja. Ainedidaktisesta näkökulmasta tehtävä oppimis- ja toimintaympäristötutkimus kuuluu tähän painoalaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja oppimisen kysymyksiä erilaisissa monikulttuurisissa konteksteissa. Tutkimuksen kohteena ovat formaali ja informaali oppiminen sekä kansainvälistymisen mukanaan tuomat pedagogiset ja yhteiskunnalliset haasteet.

 

2) Kasvatuksen ja koulutuksen politiikat, kulttuurit ja rakenteet

Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatuksen ja koulutuksen diskursseja, toimijoita ja instituutioita sekä niiden vuorovaikutusta. Kiinnostuksen kohteina ovat toiminnan tasot paikallisesta globaaliin, ja tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi:

  • ylirajaisten koulutuksen politiikkojen paikallinen muokkautuminen,
  • kasvatuksen ja koulutuksen institutionaaliset käytännöt,
  • kansallisen tason päätöksenteko tai
  • globaalisti hahmottuvat koulutuspoliittiset diskurssit.

Tutkimusta tehdään koulutuspoliittisen ja -sosiologisen sekä vertailevan kasvatustutkimuksen näkökulmasta eri maiden konteksteissa. Tutkimuskohteet sijoittuvat koulutuksen koko kentälle varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen.

 

3) Asiantuntijuus, työ ja oppiminen

Tutkimus keskittyy ammatillisen oppimisen ja moniammatillisuuden psykologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurihistoriallisiin näkökohtiin, asiantuntijuuden kehittymiseen sekä globaaliin verkostoitumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun liittyviä yksilöllisiä, kollektiivisia ja organisatorisia muutosprosesseja erilaisissa kulttuurihistoriallisissa, sosiaalisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa.  Lisäksi tutkitaan kansalaistoiminnan muuttuvaa kenttää.

Keskeisinä teemoina ovat tasa-arvon, osallisuuden ja toimijuuden muuttuvat merkitykset sekä hyvinvoinnin kysymykset kansalaistoiminnassa ja työelämässä. Tutkimuksessa kriittisen tarkastelun kohteena ovat kasvatuksen, talouden ja politiikan sekä kulttuurin ja luonnon yhteydet.

 

4) Opetussuunnitelmatutkimus

Tutkimustoiminnassa tarkastellaan opetusta ja opetussuunnitelmakulttuureita sekä näiden muutoksia osana yhteisöjen toimintaa.  Opetussuunnitelma ymmärretään curriculum studies -traditioon perustuen tavoitteellisena ja dynaamisena prosessina, joka sisältää historiallisia, kulttuurisia ja poliittisia kerrostumia. Lisäksi opetussuunnitelmatutkimus on tapa ymmärtää koulutuksen arkea: mitä ja miten opetetaan. Sen avulla voidaan myös tarkastella koulutuksen kehittämistyötä ja sen säätelijöitä. Perus- ja toisen asteen koulutukseen kohdistuva opetussuunnitelmatutkimus on myös osa tätä painoalaa.

Tutkimuksen merkitys perustuu opetussuunnitelman ohjaavaan rooliin koulutuspolitiikassa ja entistä voimakkaammin myös korkeakoulutuksessa. Samalla opetussuunnitelma heijastelee yhteiskunnan poliittisia ja kulttuurisia muutossuuntia eri kouluasteilla.

 

Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma

Olemme kasvatuksen ja yhteiskunnan muutosta tutkiva ja sivistysperustaa uudistava asiantuntijayhteisö. Kriittisen yhteisömme kasvatustieteellinen osaaminen on monipuolista ja moniulotteista: meillä on mm. aikuiskasvatuksen, ammattikasvatuksen, elinikäisen oppimisen, perusopetuksen, puheen, äänen ja niiden kouluttamisen, varhaiskasvatuksen, sekä yliopisto- ja korkeakoulupedagogiikan asiantuntijoita.

Tiedekuntamme tutkimus on organisoitunut tutkimusryhmiksi. Jokaisessa ryhmässä työskentelee kaikissa uravaiheissa olevia tutkijoita. Yhdessä olemme enemmän!

Tohtorihaku, Tampereen yliopisto (Kevät 2018)

Valitse ensin hakukohde Hakukohteet -välilehdeltä.