Koulutustarjonta

Yhteiskuntatutkimuksen maisterikoulutus

Osaamistavoitteet

 

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman maisteriopinnot suorittanut yhteiskuntatieteiden maisteri hallitsee laaja-alaiset ja erityisosaamista edellyttävät käsitteet, menetelmät ja muut taidot, jotka ovat itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perusta. Yhteiskuntatieteiden maisteri ymmärtää oppialalleen tyypillisen tavan tarkastella yhteiskuntaa kriittisesti. Hän osaa etsiä, käsitellä ja tuottaa uutta tietoa ja arvioida tiedon pätevyyttä. Maisteriopinnoissa omaksuttujen taitojen avulla hän kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja osallistumaan uutta tietoa luovaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Vaativissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä hän kykenee johtamaan itseään, asioita ja muita sekä tarkastelemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä uutta tietoa ja uusia ratkaisuja tuottavista näkökulmista. Hänellä on monipuoliset vuorovaikutustaidot ja hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti. Hän kehittää itsenäisesti omaa asiantuntijuuttaan. Yhteiskuntatieteiden maisterilla on perusvalmius tohtoriopintoihin.

Koulutuksen sisältö

Haluatko ymmärtää, miten ihmiset ja ryhmät toimivat toistensa kanssa. Miten yhteiskunnan rakenteet ja kulttuurinen moninaisuus näkyvät arkielämässä? Millaisista tekijöistä hyvinvointi koostuu tai eriarvoisuus rakentuu? Haluaisitko vaikuttaa siihen, millaiseksi ympäröivä maailma muotoutuu?

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa perehdyt yksilön ja yhteiskunnan välisiin muuttuviin suhteisiin. Tutkinto-ohjelmasta valmistut asiantuntijaksi, joka ymmärtää sosiaalista maailmaa ja osaa tarvittaessa toimia muutoksen edistäjänä. Tutkinto-ohjelmasta valmistuttuasi olet saanut teoreettiset ja menetelmälliset taidot tuottaa, tulkita ja käyttää yhteiskuntaa koskevaa tietoa. Osaat etsiä ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin ja pystyt argumentoimaan vakuuttavasti yhteiskunnan eri alueilla. Sinulla on perusvalmiudet toimia moniasiantuntijaisessa yhteistyössä tutkimuksen, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja koulutuksen, tiedonvälityksen tai nuorisotyön tehtävissä. Pystyt hakeutumaan töihin julkiseen hallintoon, liike-elämään sekä järjestöihin tai toimimaan yksityisyrittäjänä.

Yhteiskuntatutkimuksen maisteriopinnoissa on kuusi opintosuuntaa:

  • Sosiaalipolitiikka (Tampere ja Pori) tutkii hyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Opiskelijana perehdyt sosiaalipolitiikan käytäntöihin, sosiaalisiin riskeihin ja eriarvoisuuden kysymyksiin yhteiskunnan rakenteiden ja arkielämän näkökulmista.
  • Sosiaalipsykologia (Tampere) tutkii ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksia. Opiskelijana perehdyt yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksen edellytyksiin ja jännitteisiin sekä tapoihin, joilla ihminen merkityksellistää ympäristöään.
  • Sosiologia (Tampere ja Pori) tutkii yhteiskuntaa, instituutioita, ryhmiä ja kulttuureita. Opiskelijana perehdyt yhteiskunnan toimintaan arkipäivän ongelmista elämän kulkuun ja yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin.
  • Nuorisotyö ja nuorisotutkimus (Tampere) tutkii nuoruutta, nuoria ja nuorisotyötä yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Opiskelijana erikoistut nuoriin ja nuoruuteen liittyvien kysymysten sekä nuorisotyön asiantuntijaksi.
  • Sosiaaliantropologia (Tampere) tutkii yhteiskunnan kulttuurisia ulottuvuuksia ja maailman kulttuurista moninaisuutta. Opiskelijana erikoistut kulttuuristen kohtaamisten ja ylirajaisten sosiaalisten prosessien aihepiireihin.
  • Sukupuolentutkimus (Tampere) tutkii, kuinka sukupuoli ja seksuaalisuus järjestävät yhteiskunnallisia eroja, arkielämää, vuorovaikutusta ja yhteiskunnallisen tiedon muodostumista. Opiskelijana erikoistut yhteiskunnallisen tasa-arvon kysymyksiin.

Opiskelu tutkinto-ohjelmassa on ripeätahtista ja siinä huomioidaan erilaiset opintopolut ja oppimistavat. Opetukselle on ominaista ajankohtaisuus ja suora kytkeytyminen tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustietoon. Opetushenkilöstö tekee kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan. Opinnäytetöitä tehdään usein osana tutkimusprojekteja. 

Tutkinto-ohjelman opetusta ja tutkimusta on ryhmitelty opintosuuntia täydentävästi ilmiölähtöisiksi ja monialaisiksi teemakokonaisuuksiksi, joita ovat ammatillinen vuorovaikutus; hyvinvointi, mieli ja yhteiskunta; hyvinvointipalvelut; lapsuus, perhe ja yhteiskunta; moniammatillinen johtaminen; muuttoliike ja monikulttuurisuus; nuoret ja nuorisotyö; politiikka ja hallinta; ruumiillisuus ja sukupuoli; tiede ja teknologia; työelämän tutkimus; ja yhteiskuntateoria.

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelman jälkeen opiskelijat siirtyvät yhteiskuntatutkimuksen maisteriopintoihin. Maisteriopinnoissa on kuusi opintosuuntaa: sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia, sukupuolentutkimus, sosiaaliantropologia sekä nuorisotyö ja nuorisotutkimus.

Opiskelijat valitsevat maisteriopintojen opintosuunnan pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden keväällä ja suorittavat opintosuunnan edellyttämät opinnot kolmannen opintovuoden aikana. Tarvittaessa opintosuuntavalinnoissa huomioidaan aineopintotasoisten, erikseen määriteltävien alakohtaisten opintojaksojen, sekä kandidaattiohjelman yhteisen jakson arvosanojen painotettu keskiarvo. Ks. lisätietoa opintosuunnan valinnasta:
https://www.uta.fi/opiskelunopas/opintojen-aikana/maisteriopintosuunnan-tasmentaminen/yhteiskuntatieteiden-tiedekunnan-opintosuunnan

Muista tutkinto-ohjelmista siirtyvien valintaperusteet päätetään valintaperusteiden hyväksymisen yhteydessä.Lisätietoja valintaperusteista:
http://www.uta.fi/opiskelijaksi/

Opintojen rakenne

Maisteriopinnot koostuvat tutkielmaopinnoista (60 op), tutkimus- ja asiantuntijataidot -opinnoista (20 op) sekä valinnaisista opinnoista (40 op). Tutkielmaopinnot alkavat orientoivalla tutkielmaseminaarilla, jossa opiskelijat perehdytetään tutkielmaopintoihin ja pro gradu -tutkielman teon vaiheisiin. Siitä siirrytään tutkielmaseminaariin, jossa hyväksytään tutkimussuunnitelma ja käsitellään opiskelijoiden tutkielmaan liittyviä papereita.

Tutkimus- ja asiantuntijataitoihin keskittyvät opinnot syventävät tieteellistä asiantuntijuutta. Tästä kokonaisuudesta menetelmä- ja teoriaopinnot kannattaa suorittaa maisteriopintojen alkuvaiheessa ja työelämäopinnot taas opintojen keski- tai loppuvaiheessa.

Kolmas kokonaisuus muodostuu valinnaisista opinnoista. Tämän kokonaisuuden opinnot opiskelija voi koota vapaavalintaisesti yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teemaopinnoista, menetelmäopinnoista ja muiden kuin yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintokokonaisuuksista.

 

 

Uramahdollisuudet

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman piiriin kuuluvista oppiaineista työllistytään laajasti yhteiskunnan eri sektoreille asiantuntijatehtäviin. Tutkinto-ohjelman oppiaineiden opiskelijat työllistyvät yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin tutkimuksen, hallinnon, suunnittelun, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja viestinnän parissa valtion, elinkeinoelämän, kuntien ja kansalaisjärjestöjen palvelukseen. Yliopiston työelämäpalveluiden uraseurannan kyselytutkimusten perusteella valmistuneet työllistyvät yleensä tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Työnimikkeistä yleisin on tutkijan nimike, mutta useimmat valmistuneet työllistyvät erilaisiin hallinto-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin.

Maisteriopintojen aikana toteutuva suunnitelmallinen harjoittelu tukee opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijakyselyiden perusteella oman alan työkokemus ja työnantajiin tutustuminen helpottavat työllistymistä. Esimerksiksi Tampereen kaupunki, ministeriöt ja erilaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat paikkoja säännöllisesti vuosittain. Opiskelijoita myös rohkaistaan etsimään aktiivisesti itselleen sopivaa harjoittelupaikkaa.

Työelämäyhteydet ja työelämävalmiuksien kehittäminen on huomioitu harjoittelua laajemmin opinnoissa. Erityisesti maisteriopinnoissa on tarjolla opintojaksoja, jotka kehittävät asiantuntija- ja johtotehtävissä tarvittavia taitoja.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Opetus ja tutkimus ovat erityisesti temaattisten aiheiden kautta tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat. Siten kaiken opetuksen tavoitteena on opiskelijoiden tieteellisen ajattelun edistäminen. Tutkimuksen näkökulmia ovat yhteiskunnallistan rakenteiden, kulttuurien ja yksilöiden väliset suhteet globaaleina ja paikallisina ilmiöinä sekä yhteiskunnallisissa instituutioissa että ihmisten kokemuksissa. Tutkimusta leikkaavat kysymykset metodisesta ja metodologisesta kehittämisestä.

Tutkimuksen teemat ovat jokseenkin samat kuin opetuksenkin teemat: sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus; sukupuoli ja ruumiillisuus; lapsuus, nuoruus ja perhe; työelämä; hyvinvointipalvelut, instituutiot ja ihmisten kohtaamiset; muuttoliike ja monikulttuurisuus; väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos; politiikan ja hallinnan kultuurit; tiede, teknologia ja innovaatiot; yhteiskuntateoria ja yhteiskuntahistoria.

Opiskelijat ovat  tervetulleita tutkimusprojekteihin tekemään opinäytetöitä. Tutkimusryhmät sekä kansainvälinen ja kansallinen tutkimusyhteistyö luovan pohjan yhteiskuntatieteelliselle monitieteiselle ja teemaperustaiselle opetukselle. Tutkinto-ohjelmassa hyödynnetään kansallista ja kansainvälistä opetuksen ja tutkimuksen yhteistyötä, joita opettajat ja tutkijat harjoittavat eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa verkostoissa.

Kaikessa tutkimuksessa edistetään yhteiskuntatutkimuksen, yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnallisten ongelmien keskinäisiä yhteyksiä ja vuoropuhelua. 

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman puitteissa työskentelee n. 100 opettajaa ja tutkijaa.

Jatko-opintomahdollisuudet

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmasta antaa jatko-opintokelpoisuuden lähinnä yhteiskuntatieteiden alalle.

Yhteiskuntatutkimuksen maisterikoulutus

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

Sukupuolentutkimuksen opintosuunta

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Hakumenettely

Hakukohde on mukana korkeakoulujen yhteishaussa ja koulutukseen haetaan sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja maisterikoulutusten ja -ohjelmien hakuohjeista. Yhteishaussa voi hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen. Hakukohteista enintään kolme voi olla Tampereen yliopiston maisterikoulutuksia.

Suoraan maisterikoulutukseen hakevien on toimitettava hakemuksensa liitteeksi muun muassa todistuksia aiemmin suoritetuista opinnoista. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden toimittamista.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Suoraan maisterikoulutukseen ovat hakukelpoisia hakijat, jotka ovat suorittaneet soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto) tai suorittavat sen valintaperusteissa ilmoitettuun ajankohtaan mennessä.

Kielitaitovaatimukset

Sukupuolentutkimuksen maisteriopintojen opetus on osittain englanninkielistä.

Sisäänotto

Sukupuolentutkimuksen maisterikoulutuksen suuntaa-antava sisäänottomäärä on 3 opiskelijaa. Yhteiskuntatutkimuksen maisterikoulutuksen eri opintosuuntiin valitaan yhteensä enintään 30 opiskelijaa. Varattua kiintiötä ei ole velvoitetta ottaa täyteen.

Valintaperusteet

Opiskelijat valitaan maisterin tutkintoon. Maisteriohjelmiin ja -koulutuksiin valittavilta edellytetään soveltuva kandidaatin tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai vastaavat opinnot.

Valinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Valintakriteerinä käytetään suoritettujen opintojen laatua, määrää ja opintomenestystä. Hakijoilta edellytetään haettavan tutkinto-ohjelman tai vastaavan oppiaineen opintoja. Valintaan vaikuttavat myös valinnaisten opintojen suoritukset. Virallisten opintorekisteriotteiden tai vastaavien lisäksi hakemukseen on liitettävä perustelut.

Etusijalla ovat hakijat, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon sekä haettavan opintosuunnan perus- ja aineopintoja tai niitä vastaavat opinnot. Hakijoilta edellytetään, että kandidaatin tutkinnon on oltava valmiina ennen maisteriopintojen aloittamista. Jos tutkinto on vielä hakuvaiheessa kesken, hakijalle ilmoitetaan ehdollisesta valinnasta, ja valinta vahvistetaan, mikäli hän toimittaa tutkintotodistuksen Tampereen yliopiston hakijapalveluihin 6.7.2018 mennessä. Ammattikorkeakoulututkinnon on oltava valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voidaan hyväksyä suoraan maisterin tutkintoon vain edellyttäen, että AMK-tutkinto on alaltaan ja sisällöltään soveltuva maisterin tutkinnon pohjaksi.

Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on osoittanut tutkinto-ohjelman riittäväksi katsomaa opintomenestystä, hakijalla on perustellut syyt ja että tiedekunnan resurssit sallivat opiskelijan ottamisen.

Koska hakijoita on ollut huomattavasti enemmän kuin aloituspaikkoja, on hyväksymisraja varsin korkea, ts. monista hyvistä hakijoista valitaan ansioituneimmat.

Maisterin tutkintoon hyväksytään pääsääntöisesti hakijoita, jotka eivät ole suorittaneet ylempää korkeakoulututkintoa. Toista ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia tai sellaisen jo suorittaneita hyväksytään vain painavista syistä.

Pelkkään maisterin tutkintoon hyväksyminen voi edellyttää täydentäviä opintoja, jotka voivat olla laajuudeltaan max 60 op ja joiden opiskelu kestää ½–1 lukuvuotta.

Maisterikoulutusten opiskelijavalinnassa arvioidaan erityisesti hakijan edellytyksiä osallistua pro gradu –seminaariin ja suoriutua itsenäisesti opinnäytetyön tekemisestä sekä hakijan esittämää alustavaa opintosuunnitelmaa. Aiempaan tutkintoon sisältyvät menetelmäopinnot tai niitä vastaavat tiedot katsotaan hakijalle eduksi.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto (käyntiosoite Kalevantie 4, päärakennus). Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen.

Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Varasijamenettely

Maisterihaussa ei ole yleensä varasijamenettelyä. Hakija voi tarkistaa mahdollisen varasijansa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.