
Kansanterveystiede
tutkii väestön terveyttä sekä terveyden ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Se
tuottaa tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä niistä keinoista ja
järjestelmistä, joilla terveyteen vaikutetaan. Kansanterveystieteellisen tiedon
tavoitteena on terveysongelmien ehkäisy, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
sekä terveydellinen oikeudenmukaisuus.
Kansanterveystieteen opintojen tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita väestön
terveyden edistämiseen liittyviin arviointi-, kehittämis-, suunnittelu-,
tutkimus- ja opetustehtäviin. Koulutus antaa myös valmiuksia toimia
lähiesimiehenä ja kansainvälisissä tehtävissä. Tutkintoon liittyvän
harjoittelujakson yhteydessä sovelletaan koulutusohjelmassa opittuja tietoja ja
taitoja ja luodaan yhteyksiä kansanterveystyön käytännön kenttään.
Kansanterveystiedettä pää- tai sivuaineena opiskelevan on mahdollista suorittaa terveystiedon opintokokonaisuus, joka yhdessä kasvatustieteen laitoksella suoritettavien pedagogisten opintojen kanssa antaa terveystiedon aineenhallinnan opettajakelpoisuuden. Pedagogisiin opintoihin valitaan erillisen haun kautta ja osallistujamäärä on rajattu.
Kansanterveystiede pääaineena rakentuu monitieteisesti ja koulutusohjelman toteuttamiseen osallistuvat terveystieteen laitoksen kaikki oppialat: biometria, epidemiologia, gerontologia, kansanterveystiede, sosiaali- ja terveyspolitiikka, sosiaalipsykiatria, terveystaloustiede ja työterveys. Kansanterveystieteen opiskelija voi myös valita terveystieteen laitoksen englanninkielisen maisteriohjelman opintojaksoja.
Pääaineen lisäksi kansanterveystieteen opintoihin kuuluu vapaasti valittavia sivuaineita sekä viestintä- ja kieliopintoja. Valinnoillaan opiskelija voi suunnata tulevaa ammattiorientaatiotaan haluamilleen alueille. Suosittuja sivuaineita ovat olleet mm. aikuiskasvatus- ja kasvatustiede, sosiologia ja sosiaalipolitiikka, hallinto- ja taloustieteet sekä tiedotusoppi.
Kansanterveystieteen opetus on opiskelijalähtöistä ja opetusmenetelminä käytetään luentojen lisäksi ryhmätyötä, seminaarityöskentelyä ja projektiopintoja. Kansanterveystiede on suosittu myös sivuaineena ja ryhmätyöskentely edesauttaa monitieteisen lähestymistavan omaksumista. Opinnoissa korostuu opiskelijan oma aktiivisuus ja halu itsenäiseen tiedonhankintaan. Vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien välillä on tiivistä.
Kansanterveystieteen opiskelun aloittaminen ei edellytä aikaisempia terveydenhuollon opintoja. Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) on alempi korkeakoulututkinto ja se antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Terveystieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä) on ylempi korkeakoulututkinto, joka antaa valmiudet tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja jatko-opintojen harjoittamiseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon jollain muulla alalla jo suorittanut voi hakeutua perustutkinnon sijasta opiskelemaan jatkotutkintoja.
Lisätietoja: Terveystieteen laitos
YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yksiköt
Yhteystiedot
AJANKOHTAISTA
Yliopiston muutos
Rehtoriblogi
Tule tukijaksi
Avoimet työpaikat
» lisää ajankohtaisia
PALVELUITA
Kirjasto
Kielikeskus
Kielipalvelut
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Täydennyskoulutus
Avoin yliopisto
Tutkimuspalvelut
Kansainväliset asiat
Hallinto
Kirjaamo
Viestintä
Tietohallinto
» lisää palveluita
OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle
SÄHKÖISIÄ PALVELUITA
UTA intranet
Webmail
Moodle / TYT Moodle
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Nelli
Tamcat
Sähköinen tenttipalvelu
Wentti