Aluetieteen vanhat valintakoekysymykset, 2006

Sisältää mallivastaukset. Kysymykset ja mallivastaukset pdf-tiedostona.

- Häkli: META HODOS. Johdatus ihmismaantieteeseen.
- Sotarauta-Viljamaa: Tulkintoja kaupunkiseutujen kehityksestä ja kehittämisestä.

1. Mitkä tekijät korostuvat Häklin teoksen mukaan kritiikissä, jota on kohdistettu strukturalistiseen metodologiaan a) positivistisesta ja b) humanistisesta näkökulmasta?
   (Tiivis esseevastaus mahtuu tälle sivulle, yht. 0-5 p.).

   Mallivastaus, perustuu sivuihin 99, 103-105 ja 128-131

   Johdannoksi: strukturalistinen metodologia pyrkii tunnistamaan yhteiskunnallisen todellisuuden taustalla vaikuttavat rakenteet ja selittää niiden kautta todellisia, havaittavia ilmiöitä . [0,5 p.] Tästä johtuen strukturalismin tieteenfilosofisena perustana on realismi, erotuksena positivismin empirismille ja humanismin idealismille. [0,5 p.]

   a) Strukturalismin positivistinen kritiikki kohdistuu strukturalismin avainkäsitteeseen, sosiaalisiin rakenteisiin, joista ei ole mahdollista saada suoraa empiiristä faktatietoa . [0,5 p.] Strukturalistinen tutkimusote nähdään spekulatiivisena ja epätieteellisenä. [0,5 p.] Tämän lisäksi positivisteja arveluttaa joidenkin strukturalistien avoimesti ilmaisemat yhteiskunnalliset ja/tai muut arvoasetelmat , jotka etäännyttävät tutkimusta positivismin vaalimasta tieteen arvovapaus- ja neutraalisuusperiaatteista [0,5 p.]. Positivismin piirissä sen sijaan tilan organisoitumista pyritään selittämään tilaan itseensä liittyvillä tekijöillä , problematisoimatta, tieteen arvovapauteen vedoten, kulloisissakin yhteiskunnallisissa olosuhteissa väistämättä piileviä ongelmia. [0,5 p.]

   b) Strukturalismin humanistisen kritiikin ytimenä on vastentahtoisuus nähdä yksilöt koristetusti yhteiskunnallisten rakenteiden ohjaamina sätkynukkeina. [0,5 p.] Positivisteille täysin vastakkaisesti humanistit näkevät strukturalismin olevan kallellaan skientismiin , tieteen pitämiseen ylivertaisena tietämisen muotona. [0,5 p.] Näin tehdessään strukturalistinen metodologia uhkaa erkaannuttaa soveltajansa inhimillisen elämän tasosta , arkikokemuksesta, joka yksittäisten ihmisen kannalta on merkittävin olemassaolon taso. [0,5 p.] Humanistisen maantieteen piirissä korostuneen yksilökeskeisyyden ja subjektiivisen kokemuksen korostamisen on vastaavasti nähty estävän yhteiskunnallisesti tärkeiden kysymysten asettamisen. [0,5 p.]  

   Tehtävä 1 yhteensä 5 p.

2. Aineistotehtävä (yht. 0-15 p.).

   OHJE:

   1. Lue ensin tämä ohjeteksti, tehtävänanto ja kysymykset kokonaisuudessaan.
   2. Lue seuraavaksi oheisaineistona olevat artikkelit (koepaperinipun viimeinen sivu [s. 11] ).
   3. Lue uudelleen tehtävänanto ja vastaa alla oleviin kysymyksiin A, B ja C.
   4. Laadi kolmeen alakohtaan (A, B ja C) jakautuva esseevastaus, joka mahtuu kahdelle ja puolelle sivulle.
   
   
   • Voit irrottaa aineistosivun muusta nipusta vastauksesi laadintaa varten. Aineistosivulle tehdyt merkinnät eivät vaikuta vastauksesi arvosteluun eivätkä tehtävän pisteytykseen. Vastauksesi palauttamisen yhteydessä jätä myös nipusta ir­rottamasi sivu kokeen valvojille.

   TEHTÄVÄ:
   Valmistelet Häklin teokseen tukeutuen esitelmää, jossa esittelet a) postmodernia ja b) humanistista näkö­kulmaa ihmismaantieteeseen kannalta kiinnostaviin kysymyksiin. Haluat konkretisoida näitä näkökulmia. Valitset kevään 2006 uutistarjonnasta kaksi artikkelia (”TEKSTI 1” ja ”TEKSTI 2”). Toisella niistä konkretisoit postmodernia ja toisella humanistista näkökulmaa. Kumpikin valitsemistasi artikkeleista kuvaa omalla ta­vallaan Yhdysvaltain ja muun maailman välistä suhdetta.

   KYSYMYKSET:

   1. Erittele perusteita, joiden mukaan valitset toisen teksteistä edustamaan postmodernia ja toisen humanistista näkökulmaa. Millaisia seikkoja pyrit ja pystyt valinnoillasi ilmentämään? (0-5 p.)
   2. Tulkitse ”postmodernin maantieteen” lähestymistapaa hyödyntäen tekstiä, joka mielestäsi tarjoaa paremmat edellytykset juuri tämän lähestymistavan soveltamiselle. Millaisia tulkintoja ja näkökulmia artikkelissa käsitel­täviin asioihin aukeaa postmodernin maantieteen kautta? (0-5 p.)
   3. Tulkitse humanistisen maantieteen lähestymistapaa hyödyntäen tekstiä, joka mielestäsi tarjoaa paremmat edellytykset juuri tämän lähestymistavan soveltamiselle. Millaisia tulkintoja ja näkökulmia artikkelissa käsitel­täviin asioihin aukeaa humanistisen maantieteen kautta? (0-5 p.)

   Mallivastaus (nojautuu teoksen sivuihin 78-85 sekä 180-186):

   A
   Postmodernin maantieteen näkökulma maailmaan ja sen tapahtumiin aukeaa paremmin TEKSTIN 1 (”Verkko…”) ja humanistisen maantieteen näkökulma TEKSTIN 2 (”Brooklyn”) kautta. [0,5 p.] Valintaan vaikuttaa erityisesti tapa, jolla teksteissä annetaan merkityksiä konkreettisille, yksilön kokemusmaailmaan kytkeytyville paikoille [0,5 p.] mutta myös käynnissä olevia kehityskulkuja ilmentävien asioiden mittakaavalle (vaihtoehtoisesti myös: niiden abstraktiudelle/konkreettisuudelle tai ihmistasoisuudelle/olemiselle luontaisen inhimillisen päivittäismittakaavan tavoittamattomissa) [0,5 p]. Oleellista on huomata, että teksteissä käsitellyillä asioilla voidaan ilmentää luontevasti postmodernia tai humanistista näkökulmaa ihmismaantieteeseen ilman että ne pyrkisivät olemaan tuloksia tietoisesta postmodernin tai humanistisen maantieteen oppirakennelmien mukaisesta kirjoittamisesta. [0,5 p.]

   TEKSTI 1 kuvaa maailman ja siinä vallinneen tilojen järjestyksen pirstaloitumista . [1 p.] Myös käsitteet, jotka ovat muotoutuneet kuvaamaan erilaisia asioita suhteessa tapahtuneeseen yhteiskuntakehitykseen, joudutaan määrittelemään uudelleen tai varustamaan uusilla merkityssisällöillä. [0,5 p.]

   Vastaavasti TEKSTI 2 muistuttaa, että kaiken globalisoitumisen keskellä ihmiset kaipaavat tunnistettavia paikkoja kytkeäkseen niihin erityiset elämyksensä [1 p.] Kehitys ei näyttäydykään yksisuuntaisena/lineaarisena prosessina, jossa vanhat toimintatavat samoin kuin tavat kuvata niitä uuden (vaihtoehtoisesti myös: kompleksisemman/pirstaloituneemman/vaikeammin hallittavan alle. [0,5 p.]

   Osio 2/A: yht. 5 p.

   B
   TEKSTI 1 kuvaa erittäin suuren mittakaavan muutosta, muutosta valtiollisiin rajoihin rajoittuvaa kansallista turvallisuutta koskevassa ajattelussa. Sellaisena se ohjaa luontevasti esittämään kysymyksen olemassa olevien tutkimuksellisten näkökulmien riittävyydestä tulkittaessa (tai suorastaan selitettäessä) käynnissä olevaa muutosta. [1 p.]

   Artikkelin toimintakehyksenä onkin perusteellisesti muuttunut, uusin perustein jäsentynyt maailma [0,5 p.] Muutoksen takana on pitkälti teknologinen muutos, jonka seuraukset haastavat 1400-luvultä lähtien jäsentyneen modernin maailmankuvamme. [0,5 p.] Tietoverkko symboloi hyvin postmodernin tiedekäsityksen mukaista ajatusta tiedon rihmamaisuudesta [0,5 p.]: tieto ei ala jostakin ja pääty jonnekin, vaan täydentyy ja saa uusia, myös tiedon varassa tehtäviin päätelmiin vaikuttavia linkityksiä osin suunnitelmallisesti, osin sattumanvaraisesti ilman että yksittäinen taho kykenee valvomaan tai hallitsemaan sitä [0,5 p.]

   Territoriaalisesti järjestyneiden valtioiden ja niiden rajojen mukaan jäsentyvän turvallisuuskäsityksen mukaan asetelma on ongelmallinen juuri valvonnan näkökulmasta. Tässä mielessä esimerkkitekstin kanssa voidaan valottaa vaikkapa Matt Hannahin näkemyksiä valvotun yksilön ja valvovan auktoriteetin välisestä suhteesta. [0,5 p.] Internetin puolustamisessa on kyse pyrkimyksestä hallita tietoa yksilöiden verkkokäyttäytymisestä , tapahtuu se sitten missä osassa hyvänsä ”maapallon elektromagneettista kenttää” [0,5 p.] Valvonnan panoptinen asetelma tehdään valvotuille näkyväksi virallisella kybersotaopilla [0,5], jolla verkko määritellään asejärjestelmäksi ja potentiaaliseksi sotatoimialueeksi. Vastaavaan, postmoderniin maailmankäsitykseen kytkeytyvään asioiden ja käsitteiden uudelleenmuotoiluun viittaa (dis)informaation tuottamisen määrittyminen operatiiviseksi taisteluvälineeksi. [0,5 p.]

   Osio 2/B: yht. 5 p.

   C
   TEKSTI 2 kuvaa maailman muutoksia edelliseen esimerkkitekstiin nähden toiseen suuntaan, taloudellisen toiminnan mittakaavan pienenemisen ja tietynlaisen inhimillistymisen kautta. Siinä, missä TEKSTI 1:n ”paikat” ovat Yhdysvallat, ”vihollismaa” ja ”maapallon elektromagneettinen kenttä”, täyttyy TEKSTI 2 siinä esiintyville henkilöille – arvatenkin toimittajaa myöten – merkityksellisistä paikoista, kaupungeista ja paikkakunnista, kaupunginosista ja maantieteellisesti identifioiduista tuotannollisista miljöistä [1 p.]

   Artikkelin toimintakehyksenä on maailma, joka määrittyy kokemuksellisesti . [0,5 p.] Globalisaatio ja kilpailuedun tavoittelu standardisoinnin ja suurten volyymien avulla uhkaa tätä kokemuksellisuutta. Toisaalta jos yksilö kokee fyysisesti etäälläkin toisistaan olevat paikat erityisen merkityksellisiksi, ne tulevat osaksi hänen elämismaailmaansa, mikä lähentää niiden koettua etäisyyttä . [0,5 p.] Siten myös kiinnittyminen yksittäisiin paikkoihin voi olla yksilölle tapa olla maailmassa läsnä globaalisti . [0,5 p.]. Näin jäsentyvä ”maailmankansalaisuus” ei ole ristiriidassa yksilön välittömän ja tälle merkityksellisen elinympäristön vaalimisen kanssa , kuten työ erityislaadustaan tietoisen panimoperinteen palauttamiseksi juuri Brooklyniin osoittaa. [0,5 p.]

   Edellä esitetty on hyvä esimerkki myös (relationaalisen) tilan sosiaalisuudesta , sen merkityksellisyydestä omassa yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa kehyksessään. [0,5 p.] Samalla se antaa hyvän esimerkin oikeiden ihmisten monimutkaisista sidoksista oikeisiin paikkoihin rakentuneena arkielämän käytäntöjen kautta . [0,5 p.] Artikkelissa esiintyvät paikat eivät näyttäydy pintapuolisesti koettavaksi tarjoutuvien elämysten lähteinä vaan sitoutumisen ja aktiivisen läsnäolon kenttinä . [0,5 p.] Mukana on myös voimakas ja fyysiseen tilaan sitoutuvan jatkuvuuden ja toiminnan historiaan kohdistuvan ymmärryksen tuntu [0,5].

   Osio 2/C: yht. 5 p.

   Tehtävä 2 (osiot A-C) yhteensä 15 p.

3. Seuraavassa on esitetty viisi väittämää. Vastaa Häklin teoksen perusteella, onko väittämä oikein (O) vai väärin (V). Jos et tiedä vastausta, merkitse vastauksen tilalle viiva (-). Jokaisesta oikeasta vastauksesta saat pisteen. Vastaavasti väärästä vastauksesta menetät pisteen. ”En tiedä” -vastaus ei lisää eikä vähennä saamaasi pistemäärää (min. -5 p., max. +5 p.).

   1. Humanistinen ajattelu voimistui noin sata vuotta sitten reaktiona teollistumisen vaikutuksille ja rationalisoitumiselle O (s. 64)

   2. Strukturalistinen tutkimusote pyrkii tyypillisesti yhteiskunnallisten ilmiöiden näkyvien säännönmukaisuuksien kuvailuun V (s. 129)

   3. Comte kiisti ajatuksen, jonka mukaan yhteiskuntaa koskevaa tietoa olisi mahdollista tuottaa keinoin, jotka muistuttavat luontoa koskevan tiedon tuottamista V (s. 39)

   4. 1980-luvun loppupuolella kehittynyt kriittinen geopolitiikka näkee maailman geopoliittista järjestystä kuvaavat mallit tärkeänä osana itse geopolitikointia O (s. 154-5)

   5. Metodologisessa mielessä postmodernissa tutkimusasenteessa on kyse jälki- eli posthumanismista V (s. 182, 188)

   Tehtävä 3 yhteensä (+)5 p.

4. Seuraavassa on esitetty kahdeksan väittämää. Vastaa Sotaraudan ja Viljamaan (toim.) teoksen perusteella, onko väittämä oikein (O) tai väärin (V). Jos et tiedä, merkitse vastausvaihtoehdon paikalle viiva (-). Jokaisesta oikeasta vastauksesta saat yhden pisteen. Vastaavasti väärästä vastauksesta menetät pisteen. ”En tiedä” –vastaus ei lisää eikä vähennä pisteitäsi (min. -8 p., max. +8 p.)

   1. Tarinayhteiskunnassa yritykset eivät pyri tekemään pelkästään voittoa vaan myös eettisesti hyviä asioita O (s. 14)

   2. Kehitys kohti verkostoyhteiskuntaa vähentää sijainnin merkitystä ja näin ollen maaseutualueilla on tulevaisuudessa nykyistä paremmat kehitysedellytykset V (s. 20)

   3. Kaupunkien ja alueiden kilpailukyky on yritysten kilpailukyvyn summa V (s. 24)

   4. Suomalaiset korkeasti koulutetut osaajat poikkeavat elämäntavoiltaan selvästi muusta väestöstä V (s. 31)

   5. Funktionaalinen lukkiutuminen tarkoittaa sitä, että alueella vallitsevat ajattelumallit eivät uusiudu V (s. 67)

   6. Tärkeimmät yrittäjät ja osaaminen tulivat 1800-luvulla Tampereelle ulkomailta O (s. 37)

   7. Etelä-Suomen suurten kaupunkien hyvä kehitys on lamaannuttanut Oulun kehittämistoimintaa ja vähentänyt uskoa tulevaisuuteen V (s. 50 ja 51)

   8. Ohjelmaperusteinen aluekehittäminen korostaa osaamista, innovatiivisuutta sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kumppanuutta O (s. 43)

   Tehtävä 4 yhteensä (+)8 p.

5. Määrittele Sotaraudan ja Viljamaan toimittaman kirjan perusteella seuraavat käsitteet (yht. 0-9 p.)

   A Innovaatiojärjestelmä (max. 2 p.)

   Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen , levittämiseen ja käyttöön (1 p.) osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita (1 p.) - (s. 98)

   B Kilpailuetu (max. 2 p.)

   Kilpailuetu tarkoittaa sitä, että toimijalla tulisi olla sellaisia ominaisuuksia, joiden avulla on mahdollista menestyä kilpailussa paremmin kuin muut (1 p.) . Kilpailuetu syntyy, kun resurssit ja osaaminen ovat 1) arvokkaita mahdollistaen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen ja uhkien poistamisen , 2) harvinaisia nykyisten tai potentiaalisten kilpailijoiden keskuudessa , 3) kalliita jäljitellä ja 4) resursseille ei ole olemassa niitä korvaavia resursseja (2-4 mainintaa neljästä = 1 p; yksi neljästä = 0 p. ) - (s. 24)

   C Määrittele kognitiivinen lukkiutuminen ja esittele sen ominaispiirteet (max. 2p)

   Kognitiivinen lukkiutuminen tarkoittaa vallitseviin ajattelumalleihin lukkiutumista (1 p.). Sen ominaispiirteitä ovat: a) vakiintunut “kielenkäyttö”, mikä tarkoittaa kehittämisessä vallitsevien ajattelumallien perustumista tiettyyn kielenkäyttöön, tiettyyn tapaan esittää asiat, tiettyihin sopimuskäytäntöihin ja tiettyyn tietopohjaan (0,5 p.); b) Näkemyksen kapeus, mikä tarkoittaa sitä, että vanhat ajattelumallit ja toimintatavat sekä niitä heijastava kielenkäyttö saattavat estää uusien mahdollisuuksien havaitsemisen (0,5 p.) - (s. 67)

   D Määrittele oppivan talouden innovaatiopolitiikka ja esittele sen viisi kehittämiskokonaisuutta (max. 3p)

   [Arvosteluperuste: oppivan talouden innovaatiopolitiikan oikea määrittely = max. 1,5 p. / 1-2 oikeaa mainintaa viidestä kehittämiskokonaisuudesta = 0,5 p. / 3-4 oikeaa mainintaa viidestä = 1 p. / 4-5 oikeaa mainintaa viidestä = 1,5 p.]

   Oppivan talouden konsepti painottaa innovaatioprosessien vuorovaikutteista, monensuuntaista ja sosiaalista luonnetta (0,5 p.) Se perustuu siihen, että innovaatio nähdään oppimisprosessina (0,5 p.) ja innovaatioiden merkitys suhteutetaan siihen toimialaan, jolla yritys toimii . Näin ei ole enää innovatiivisia toimialoja (kuten high-tech) vaan kullakin alalla on innovatiivisia ja vähemmän innovatiivisia yrityksiä. (0,5 p.)

   Oppivan talouden innovaatiopolitiikka käsittää seuraavat kehittämiskokonaisuudet: 1) inhimillisten resurssien kehittäminen, 2) uusien organisointimuotojen kehittäminen, 3) innovaatioverkostojen rakentaminen, 4) innovaatiopolitiikan suuntaaminen enenevästi palvelualojen kehittämiseen sekä 5) yliopistojen ja muiden oppilaitosten integroiminen innovaatioprosesseihin.

   Tehtävä 5 (osiot A-D) yhteensä 9 p.

6. Kirjoita Sotaraudan ja Viljamaan toimittaman teoksen perusteella tiivis essee aiheesta ”innovatiivisen verkoston perusedellytykset” (esseevastaus mahtuu 1-2 sivulle, yht. 0-8 p.)

   (s. 76-78)

   Innovatiivisen verkoston perusedellytykset ovat selkeä identiteetti ja kuulumisen tunne, tiiviit kytkökset ja luottamukselliset suhteet, informaatiovirrat ja merkitysten luominen, tilannetietoisuus ja ajoitus.

   Selkeä identiteetti ja kuulumisen tunne tarkoittavat, että verkostolla on selkeä perusidea ja tavoite, joka selittää sen olemassaolon. Sillä on selkeästi mielletyt toimintaperiaatteet, arvot ja tavoitteet. Lisäksi verkostossa käydään jatkuvaa keskustelua saavutusten ja tavoitteiden suhteesta ja ollaan valmiita tarkistamaan ja muuttamaan suuntaa, jos olosuhteet niin vaativat. Näin verkosto muodostaa keskustelevan toimintaympäristön, jossa jokainen on vaikuttaja. Identiteetti ja toiminnan suunta täsmentyvät suhteessa muihin. Verkosto on vuorovaikutuksessa itsensä ulkopuolisiin toimijoihin ja organisaatioihin sekä kykenee arvioimaan ja määrittelemään omaa osaamistaan ja tavoitteitaan suhteessa niihin.

   Ajatus tiiviistä kytköksistä ja luottamuksellisista suhteista korostaa sitä, että verkostossa on paljon monenvälisiä riippuvuussuhteita, joissa kaikki osapuolet hyötyvät toisistaan tasapuolisesti. Palautesysteemi on verkoston sisällä erittäin nopea ja herkkä, ihmiset saavat ideoistaan, tekemisistään ja tuotoksistaan sekä negatiivista että positiivista palautetta – molempien jatkuva läsnäolo on välttämätön kehittymisen ehto. Verkostossa on paljon henkilökohtaisia suhteita, jotka sisältävät paljon luottamusta ja vuorovaikutteista tukea. Ihmiset uskaltavat ottaa riskejä paljastaessaan sekä heikkouksiaan että vahvuuksiaan.

   Informaatiovirrat ja merkitysten luominen viittaavat siihen, että itse uudistuva verkosto elää informaatiotulvassa ja epämääräisyyden tilassa, ”kaukana tasapainosta”. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan ei ole ehdottomasti oikeassa, ja että on paljon mahdollisuuksia, joista valintoja voi tehdä. Verkosto ei voi olla ylhäältä tiukasti johdettu, kontrolli tekisi siitä stabiilin, epäaloitteellisen ja jäykän. Valtarakenteiden tulee jättää paljon liikkumatilaa ja määräysvaltaa toimijoille itselleen. Myös ulkoiset kriisit, paineet tai haasteet palvelevat innovatiivisia verkostoja ja auttavat murtamaan omia ajatusmalleja ja rutiineja.

   Innovatiivisuuden ja luovuuden perusedellytys on aineiston runsaus, josta on mahdollisuus itsestään organisoitua jotain uutta. Itsestään organisoituminen on innovaation perusehto, ja se vaatii aina runsaasti järjestäytymätöntä ja keskenään ristiriitaista informaatiota pohjakseen. Kontrolloidussa ympäristössä syntyy tehokkaasti asioita, jotka on ennalta suunniteltu. Innovatiivisessa ympäristössä tavoitteet saavutetaan paljolti itsestään organisoitumalla, koska kukaan ei tarkalleen tiedä, mikä on lopputulos. Verkostossa vaihdettavan tiedon laadullekin on edellytyksensä: informaation tulisi sisältää runsaasti ihmisten subjektiivisia ja omakohtaisia tuntoja, ideoita ja ajatuksia – pelaaminen varman päälle ei tuota innovatiivista toimintaympäristöä. Yhteisten merkitysten prosessointi on olennaista, jatkuva dialogi ja kommunikointi on perusedellytys, jotta yhteinen tietoisuus ja yhteiset merkitykset voisivat riittävästi kehittyä.

   Tilannetietoisuus ja ajoitus tarkoittavat sitä, että innovatiivinen verkosto elää jatkuvasti kaaoksen ja kiteytymisen välisessä rytmissä: se kestää hajaannusta ja hämmennystä silloin kun asiat eivät ole vielä kypsiä päätettäväksi, mutta se kykenee myös nopeaan päätöksentekoon ja järjestelmälliseen etenemiseen silloin, kun aika on siihen kypsä.

   Tehtävä 6 yhteensä 9 p.