Aluetieteen vanhat valintakoekysymykset, 2007

Tällä sivulla on pelkät valintakoekysymykset. Ks. kysymykset sekä niiden mallivastaukset pdf-tiedostona.

- Häkli: META HODOS. Johdatus ihmismaantieteeseen.
- Sotarauta-Viljamaa: Tulkintoja kaupunkiseutujen kehityksestä ja kehittämisestä.

1. Vastaa seuraavaan kysymykseen Häklin teoksen perusteella [0-5 p]. Vastaus oheiseen tilaan.

   Kuinka strukturalistiset vaikutukset ja kehityskulut – tai Häklin sanoin ”jäljet” – näkyvät konstruktionistisen maantieteen piirissä?

2. Aineistotehtävä [yht. 0-12 p.].

   OHJE:

   1. Lue ensin tämä ohjeteksti, tehtävänanto ja kysymykset kokonaisuudessaan.

   2. Lue seuraavaksi oheisaineistona olevat artikkelit (koepaperinipun viimeinen sivu [s. 11] ).

   3. Lue uudelleen tehtävänanto ja vastaa alla oleviin kysymyksiin A, B ja C.

   4. Laadi kolmeen alakohtaan (A, B ja C) jakautuva esseevastaus, jonka pituus ei ylitä kahta ja puolta sivua.
      
      
   • Voit irrottaa aineistosivun muusta nipusta vastauksesi laadintaa varten. Aineistosivulle tehdyt merkinnät eivät vaikuta vastauksesi arvosteluun eivätkä tehtävän pisteytykseen. Vastauksesi palauttamisen yhteydessä jätä myös nipusta irrottamasi sivu kokeen valvojille.

   TEHTÄVÄ:
   Olet laatimassa esitystä, jossa tarkastelet strukturalistisen metodologian vahvuuksia ja heikkouksia Häklin Meta hodos -teokseen nojautuen. Valitset tätä tarkoitusta varten kaksi erilaisiin alueellisiin viiteyhteisöihin kiinnittyviä ilmiöitä käsittelevää lehtiartikkelia (”TEKSTI 1” ja ”TEKSTI 2”). Toisella niistä ilmennät strukturalismin ja sen tieteenfilosofisten lähtökohtien vahvuutta selitettäessä maailmassa tapahtuvia muutoksia. Toisella niistä haluat osoittaa, kuinka erilaiset aika- ja paikkasidonnaiset tekijät haastavat pyrkimykset luoda mahdollisimman universaaleja ”yhteiskunnallisten rakenteiden” vaikutusta selittäviä malleja.

   KYSYMYKSET:

   1. Erittele perusteita, joiden mukaan valitset toisen teksteistä tukemaan strukturalistista näkökulmaa ja toisen osoittamaan sen puutteita. Millaisia seikkoja pyrit ja pystyt tekstivalinnoillasi ilmentämään? (0-4 p.)
   2. Tulkitse strukturalistisen selitystavan vahvuuksia korostaen tekstiä, joka mielestäsi tarjoaa paremmat edellytykset lähestymistavan vahvuuksien osoittamiselle. Millaisia artikkelissa esiin nousevia teemoja tai kysymyksiä on erityisen luontevaa käsitellä strukturalistisista lähtökohdista? (0-4 p.)
   3. Tulkitse strukturalistisen selitystavan puutteita korostaen tekstiä, joka mielestäsi tarjoaa paremmat edellytykset ilmentää lähestymistavan heikkouksia. Mitkä artikkelissa esiin nousevat teemat tai kysymykset ovat erityisen haasteellisia käsiteltäväksi strukturalismin keinoin? (0-4 p.)

3. Seuraavassa on esitetty kahdeksan väittämää. Vastaa Häklin teoksen perusteella, onko väittämä oikein (O) vai väärin (V). Jos et tiedä vastausta, merkitse vastauksen tilalle viiva (-). Jokaisesta oikeasta vastauksesta saat pisteen. Vastaavasti väärästä vastauksesta menetät pisteen. ”En tiedä” -vastaus ei lisää eikä vähennä saamaasi pistemäärää [min. -8 p., max. +8 p.].

   1. Tilan organisoitumista spatiaalisin, tilaan itseensä liittyvin syin selittävää tutkimusotetta kutsutaan tavallisimmin rakenneteoreettiseksi.

   2. Konstruktionistisen näkemyksen mukaan esimerkiksi ”maaseutu” on luontevaa nähdä ensisijaisesti kielellisenä rakenteena, yhteiskunnallisesti tuotettuna ja vakiintuneena todellisuuden jäsentämisen tapana.

   3. Brittisosiologi Anthony Giddensin strukturoitumisteorian eräänä merkittävänä piirteenä aluetutkimukselle voidaan pitää tilan yhteiskuntateoreettisen merkityksen korostamista.

   4. Postmodernin tieteen omimpiin lähtökohtiin kuuluu ajatus yksilön identiteetin alkuperäisyydestä/autenttisuudesta.

   5. Tieteenfilosofista suuntausta, jonka mukaan luonnolliset ja yhteiskunnalliset ilmiöt ovat todellisia ja olemassa ihmisen tiedosta ja tietoisuudesta riippumatta, kutsutaan idealismiksi.

   6. Sijaintiteorioita voidaan pitää esimerkkinä positivistisen maantieteen pyrkimyksestä tarjota hyödynnettävissä olevaa tietoa erilaisille yhteiskunnallisille toimijoille.

   7. 1800-luvun aluemaantieteessä tähdättiin ensisijaisesti alueellisten säännönmukaisuuksien ja lainalaisuuksien ymmärtämiseen.

   8. Postmodernin metodologian ja tieteellisen asenteen kehitykselle on ollut keskeistä pyrkimys kiinnittyä osaksi rakenneteoreettista, erityisesti poststrukturalistista perinnettä.

4. Seuraavassa on esitetty kymmenen väittämää. Vastaa Sotaraudan ja Viljamaan (toim.) teoksen perusteella, onko väittämä oikein (O) tai väärin (V). Jos et tiedä, merkitse vastausvaihtoehdon paikalle viiva (-). Jokaisesta oikeasta vastauksesta saat yhden pisteen. Vastaavasti väärästä vastauksesta menetät pisteen. ”En tiedä” –vastaus ei lisää eikä vähennä pisteitäsi (min. -10 p., max. +10 p.)

   1. Tarinayhteiskuntatulkinnan mukaan tulevaisuudessa yritykset myyvät ensisijaisesti elämäntyyliä ja -tapaa ja vasta toissijaisesti jotain tiettyä tuotetta

   2. Suomen aluerakenteen kehityksessä on ollut vallitsevana keskittävä trendi. Monet taloudelliset toiminnot ja koulutettu väestö ovat keskittymässä muutamille suurille kaupunkiseuduille. Onko totta vai ei, että tämä on seurausta kansallisen aluepolitiikan muuttuneista tavoitteista.

   3. Kaupunkien kilpailukyvyssä sijainti on ratkaiseva tekijä

   4. Suomen ensimmäinen teknologiakeskus perustettiin Tampereelle 1980-luvun alussa

   5. Oppivan talouden konsepti kohdistuu suuriin high tech –yrityksiin

   6. Institutionaalisella osaamisella tarkoitetaan mahdollisimman joustavien ja selkeiden puitteiden luomista eri toimijoiden oman kilpailukyvyn kehittämiselle

   7. Sisäasianministeriö on aluekehittämistä johtava organisaatio, jolla on valtaa ja resursseja ohjata muiden toimijoiden toimintaa

   8. Teknopolis-konseptissa tärkeää on tieteellisen etevyyden saavuttaminen teknologisesti keskeisillä tutkimusaloilla

   9. Aseveliakselilla tarkoitetaan sitä, että sotakorvauksien valmistaminen Neuvostoliittoon vahvisti tamperelaista konepajateollisuutta

   10. Entropia tarkoittaa turhan tai ylimääräisen tiedon tuottamista, kokeilua, pohdintaa, yrittämistä tai informaatiota, josta ei tiedetä sen tuottamisen hetkellä, onko se olennaista tai edes tärkeää, ja tullaanko sitä koskaan tarvitsemaan

5. Vastaa seuraaviin kysymyksiin [0-15 p]

   5.1. Mitä tarkoitetaan dynaamisella kilpailukyvyllä ja mitkä kilpailukyvyn elementit voidaan luokitella dynaamisiksi (max. 3 p.)

   5.2. Mitkä ovat yleiskehittäjien päätehtävät? (3 p)

   5.3. Mitkä tekijät tekevät kasvukeskuksesta kasvukeskuksen? (5 p)

   5.4. Mitä tarkoitetaan poliittisella lukkiutumalla ja mitä ominaispiirteitä sillä on? (4 p)