Aluetieteen vanhat valintakoekysymykset, 2008

Tällä sivulla ovat saatavissa aluetieteen valintakoekysymykset mallivastauksineen vuodelta 2008. 

 

1.   Millaiset tekijät ilmentävät Häklin teoksen mukaan postmodernin metodologian ja
rakenneteoreettisen selittämisen välistä suhdetta?

 

[Kirjoita tiivis vastauksesi oheiseen tilaan, yht. 0-3 p.].

 

Mallivastaus, perustuu Häklin teoksen sivuille 171-172:

 

Häklin esittämän tulkinnan mukaan perinteinen postmoderni metodologia rakentuu pitkälti yhteiskunnan nykyistä muutosta kuvailevalle rakenneteoreettiselle selittämiselle (0,5 p.). Koska maailma on muuttunut, eivät perinteiset teoriat modernista yhteiskunnasta kuitenkaan kelpaa (0,5 p.). Vanhat rakenneteoriat on siten hylättävä ja niiden tilalle on etsittävä uusia tapoja jäsentää yhteiskunnallista toimintaa (0,5 p.). Suuri osa yhteiskunnan rakenteellista uusiutumista käsittelevää tutkimusta tukeutuu kuitenkin perinteisempään metodologiaan (0,5 p.). Toisaalta postmodernin metodologiseksi perustaksi on tarjottu myös poststrukturalismia (0,5 p.). Se kyseenalaistaa suuren joukon aiemmin varmoina pidettyjä metodologisia lähtökohtia, joihin nojautuen on esitetty eksaktilta näyttäviä tulkintoja todellisuudesta (0,5 p.).

 

  

2. Aineistotehtävä [yht. 0-12 p.].

  

TEHTÄVÄ:

Laadit oheisten tekstinäytteiden perusteella kuvausta maailman ja maailmankuvien muutoksesta. Päätät kirjoittaa arviosi Häklin Meta hodos -teoksessa esittelemään konstruktionistiseen metodologiaan tukeutuen. Samalla esittelet tarkastelemiesi tekstien kautta konstruktionismia ihmismaantieteellisenä lähestymistapana.

  

KYSYMYKSET:

A    Millaisin perustein teksteissä "tuotetaan yhteiskunnallista tilaa" ja osoitetaan tilan si­ten olevan sosiaalinen tuote? [0-3 p.]

B    Millaiset maantieteelliset ja historialliset kontekstit vaikuttavat teksteistä välittyvän to­dellisuuden/maailmankuvan rakentumiseen? [0-4 p.]

C   Konstruktionismin lähtökohtana on ajatus tiedosta sosiaalisen maailman rakentajana, ei ainoastaan peilaajana. Millaisia keinoja tarkastelemiesi sanoma/aikakauslehtijuttu­jen kirjoittajat hyödyntävät tuottaessaan maailmaa ja sen muutoksia sekä maailman­kuvia koskevia representaatioita? [0-5 p.]

  

Mallivastaus, tukeutuu erityiesti Häklin teoksen sivuille:142-150

 

A. Tarkasteltavat jutut ovat itsessään todellisuudenkuvauksia tai representaatioita [0,5], jotka muiden vastaavien kuvausten kanssa ovat muodostamassa yhteiskunnallisia suhteita [0,5]. Niissä käsitellään ympäristökysymyksen rakentumista tai globaalin poliittisen järjestelmän muutosta - tekijöitä, jolla on vahva historiallinen kytkös mutta myös monitahoiset vaikutukset nykyhetkeen ja tulevaisuutta varten tehtäviin valintoihin [0,5]. Teksteissä tarjotaankin runsaasti esimerkiksi politiikkaa tai taloutta painottavassa viiteyhteydessä tulkittavia merkityssisältöjä [0,5], joiden voidaan ajatella saavuttavan joko vastakaikua tai muita reaktioita lukijakunnassa [0,5]. Kuvatut ilmiöt tapahtuvat konkreettisina esitetyissä tiloissa ja jäsentävät olennaisesti valituissa tilallisissa puitteissa rakentuvaa keskustelua [0,5].

Osa A: yht. max 3 p.

 

B. Vanha maailma ja totunnaiset tavat ajatella sen tilallista jäsentymistä ajautuivat murrokseen kylmän sodan päättyessä [0,5]. Tekstit nostavat esiin joukon erilaisia valtiollisia ja/tai formaaleja toimijoita, joiden myötävaikutuksesta tämä muutos tapahtui [0,5]. Kylmän sodan maailma oli pitkälti Eurooppa-keskeinen ja valtioiden välistä vuorovaikutusta painottava [0,5], mutta siihen ja sen murrokseen on mahdollista pureutua myös erilaisten yksilötasoisten ja ei-valtiollisten toimintojen kautta [0,5]. Yksilöt haastoivat kylmän sodan merkittävimmällä rajalla olleen valtion konkreettisesti Berliinin muurilla samoin kuin vastarinnan piirteitä saaneen kulttuuriyhteistyön saralla [0,5]. Valtiokeskeisen maailman lujimmin johdetut valtiot pelkäsivät omien kansalaistensa vuorovaikutusta muun maailman kanssa [0,5]. Nyt maailma on muuttunut oleellisesti. Uudet, uudella tavalla kansalaisten suuresta enemmistöstä erottautuvat (joskin vanhan vallan kasvattamat) eliitit ovat korvanneet kaatuneiden totalitääristen yhteiskuntien vanhat eliitit [0,5]. Muulle maailmalle kylmän sodan jälkeen voimallisesti avautuneesta Kiinasta saapunut turisti on sopivasti paikalla kommentoimassa Berliinin muurin kappaleen saapumista Tampereelle museoesineeksi [0,5].

Osa B: yht. max 4 p.

 

  

C. Tarkasteltavat lehtijutut rakentavat voimakkaasti maailmankuvaa [0,5]. Temaattisesti niissä käydään useampaakin rinnakkaista keskustelua, mutta niitä selvästi yhdistävä teema on demokratian tai "vapauden" voitto [0,5]. Maailma ei ole edelleenkään ongelmaton, mutta paljon vähemmän ahdistava kuin aiemmin - vai onko? [0,5] Tekstien perusteella on mahdollista vastata sekä kyllä että ei.

Kyllä sikäli, ettei ihmishenki näyttäisi enää olevan samassa määrin valtiollisen mielivallan kohteena kuin kylmän sodan aikana [0,5]. Anna Ziguren haastatteluun perustuvasta tekstistä nousevat kokemukset rantojen pikkutarkasta haravoinnista tai kylmät numerotiedot Berliinin muurilla kuolleista ja haavoittuneista [0,5] rinnastettuina museovieraiden närkästyneen tuomitsevista suorastaan hilpeisiin muurinkappaletta koskeviin näkemyksiin ja betonikimpaleen oikeellisuuden takaavaksi tarkoitettuun aitoustodistukseen tuottaa ilmiön itsensä absurditeettia manifestoivan lopputuloksen [0,5].

Ei sikäli, että vanhojen, valtioyhteisöjen jäsen -tyyppisten kansalaisten kohtaamien uhkakuvien tilalle on tullut uudenlaisia uhkakuvia [0,5]. Yksi niistä konkretisoituu Itämeren "käyttäytymisen" heijastamana ilmastomuutoksena Anna Ziguren kokemusten ympärille rakennetussa artikkelissa [0,5]. Toinen näyttäytyy erilaisten talouslähtöisten uhkakuvien muodossa sekä eriarvoisuuden kasvuna [0,5] ja ehkä jälleen tuon Euroopan taannoisia järjettömyyksiä kommentoivan kiinalaisturistin hahmossa.

Lukijalle tarjotaan näin ollen runsaasti aineksia muodostaa merkityksiä ja käsityksiä haastavimmista käsissämme olevista haasteista [0,5].

Osa C: yht. max 5 p.

 

Osat A, B ja C yht. max 12 p.

 

3.     Seuraavassa on esitetty kymmenen väittämää. Vastaa Häklin teoksen perusteella, onko väittämä oikein (O) vai väärin (V). Jos et tiedä vastausta, merkitse vastauksen tilalle viiva (-). Jokaisesta oikeasta vastauksesta saat pisteen. Vastaavasti väärästä vastauksesta menetät pisteen. "En tiedä" -vastaus ei lisää eikä vähennä saamaasi pistemäärää [min. -10 p., max. +10 p.].

 

A.     Strukturalistisessa katsannossa ihmisyksilöiden väliset
sosiaaliset suhteet antavat yhteiskunnalle sen olemuksen                       (O, s. 96)

B.     Habermasin tiedonintressiteoria viittaa tarpeeseen hankkia
tietoa, jonka nojalla pyritään ratkaisemaan ennalta asetet-
tuja ongelmia                                                                                             (V, s. 30-31)

C.    Tieteelliseen hermeneutiikkaan on sen varhaisvaiheista
lähtien sisältynyt ajatus ihmisestä historian luojana ja sen
sisällön tieteellisenä tuntijana                                                                 (O, s. 64-65)

D.    Humanistiselle maantieteelle tyypillistä on maiseman,
alueen ja paikan "lukeminen" havaintojen objektiivisuuden
varmistamaan pyrkivin menetelmin                                                              (V, s. 82)

E.     Diskursiivinen suunnittelukäsitys kiistää erityisesti tietoon
kytkeytyvien valtasuhteiden merkityksen suunnittelun
rakenteissa                                                                                                   (V, s. 149)

F.     Postmodernismin on nähty merkitsevän tilallisen ajattelun
uutta nousua modernina aikana korostuneen historiallisen
tietoisuuden sijaan                                                                                       (O, s. 174)

G.    Musiikin, kulttuurin ja tilan kysymykset ovat viime aikoina
pitkälti korvanneet kehon, identiteetin ja sukupuolisuuden
tutkimuksen humanistisen maantieteen piirissä                                         (V, s. 90)

H.     Aluemaantieteen tehtäväksi on perinteisesti ymmärretty säännön-mukaisuuksien ja yleistysten etsiminen, esimerkiksi tarkastelu
kohteeksi valitun kulttuurisen ilmiön levinneisyys                                        (V, s. 23)

I.         1970-luvun humanistista maantiedettä on moitittu ajatus-
ten esittämisestä vaikealla ja pitkällistä filosofista perehty-
neisyyttä edellyttävällä puhuntatavalla                                                          (O, s. 93)

J.      Erityisesti strukturalismi on auttanut maantieteilijöitä kiinnittä-
mään huomiota tutkimuksen käytännöllisiä seurauksia sekä
teorian ja käytännön välistä suhdetta koskeviin kysymyksiin                  (O, s. 128)

4.      Seuraavassa on esitetty kymmenen väittämää. Vastaa Sotaraudan ja Viljamaan (toim.) teoksen perusteella, onko väittämä oikein (O) tai väärin (V). Jos et tiedä, merkitse vastausvaihtoehdon paikalle viiva (-). Jokaisesta oikeasta vastauksesta saat yhden pisteen. Vastaavasti väärästä vastauksesta menetät pisteen. "En tiedä" -vastaus ei lisää eikä vähennä pisteitäsi (min. -10 p., max. +10 p.)

 

A.   Kehitys kohti verkostoyhteiskuntaa vähentää sijainnin merkitystä

ja näin ollen verkostoyhteiskunta suosii maaseutualueita                       (V, s. 20)

 

B.   Aluekehittämisessä on siirrytty erikoistumisesta ja vahvuuksien ´

vahvistamisesta alueellisten erojen tasaamiseen ja heikkouksien

poistamiseen                                                                                                (V, s. 22)

 

C. Tärkeimmät yrittäjät ja osaaminen tulivat Tampereelle 1800-luvulla

ulkomailta                                                                                                     (O, s. 37)

 

D.   Tampere on joutunut sopeutumaan toimintaympäristön muutok-

seen ilman mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kehitykseensä                (V, s. 46)

 

E.   Etelä-Suomen suurten kaupunkien hyvä kehitys on lamaannuttanut

Oulun kehittämistoimintaa ja vähentänyt uskoa tulevaisuuteen

(V, s. 50 ja 51)

 

F.    Kognitiivinen lukkiutuminen tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät kykene

irtautumaan vallitsevista ajattelumalleista                                                  (O s. 67)

 

G.   Verkostomainen yhteistyö perustuu tiiviisiin hierarkkisiin suhteisiin

keskeisten toimijoiden välillä                                                                      (V, s. 68)

 

H.   Instituutiojohtaminen tarkoittaa kykyä vaikuttaa ihmisiin ja saada

heidät toimimaan verkostona                                                                     (V, s. 81)

 

I.     Kaupunkien kilpailukyvyn kehittämisen prosesseja ohjataan minis-

teriöistä eli kehittämistoiminnan verkostojen johtaminen on l

luonteeltaan ylhäältä alas toimintaa                                                           (V, s. 72)

 

J.    Oppivan talouden konseptissa innovaatiopolitiikan tärkeitä kohteita

ovat uuden teknologian ja muiden osaamisintensiivisten yritysten

lisäksi myös perinteisten alojen yritykset                                                (O, s. 102)

 

 

5. Vastaa Sotaraudan ja Viljamaan kirjan perusteella seuraaviin kysymyksiin [0-15 p]

  

Mallivastaukset, perustuvat kunkin kysymyksen yhteydessä yksilöityihin Sotaraudan ja Viljamaan toimittaman valintakoeteoksen kohtiin.

  

  

5.1. Mitä tarkoitetaan institutionaalisella kyvykkyydellä? (max. 5 p.) (s. 82)

  

Institutionaalinen kyvykkyys tarkoittaa ensinnäkin sitä, että alueella on runsaasti sellaisia instituutioita, jotka tukevat alueen resurssien mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä ja uusien resurssien luomista. Alueiden institutionaaliselle kyvykkyydelle on siis olennaista, että alueella on riittävästi kehittämiseen suunnattuja ja kehittämistä tukevia organisationaalisia ja ei-organisationaalisia instituutioita (1 p.). Toiseksi erilaisten instituutioiden tulisi tukea toisiaan eikä olla toisilleen ristiriitaisia (1 p.). Kolmanneksi institutionaalisen perustan tulisi olla pitkäjänteinen ja "itsepintainen" eli sitä ei tulisi muuttaa muotivirtausten mukana vaan kehittää ja vahvistaa johdonmukaisesti valitun linjan mukaisesti (1 p.). Neljänneksi kehittäjäorganisaatioiden ja niiden oman kyvyn hyödyntää resursseja tulisi olla korkea, jotta ne osaltaan vahvistaisivat koko alueen institutionaalista kyvykkyyttä (1 p.). Yhä useammin institutionaalisen kyvykkyyden tarkastelussa huomio kiinnitetään myös alueiden kehittämistoiminnassa mukana olevien toimijoiden välisiin suhteisiin ja kollektiiviseen toimintaan eli kehittäjäverkostoihin (1 p.).

 

 

5.2. Mikä on innovaatiojärjestelmä? (max. 2 p.) (s. 98)

  

Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön (1 p.) osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita (1 p.) 

 

 

5.3. Mitkä ovat teknopolis-konseptin keskeiset piirteet? (max 5 p.) (s. 100)

 

Teknopolis-konsepti soveltuu korkean teknologian ja osaamisintensiivisistä toimialoista rakentuvien maantieteellisten keskittymien kehittämiseen (1 p.). Keskittymän kehittymisessä nähdään keskeisenä seuraavat neljä perusedellytystä: 1) tieteellisen etevyyden saavuttaminen teknologisesti keskeisillä tutkimusaloilla (1 p.), 2) uusien teknologioiden kehittäminen syntyville, uusille toimialoille (1 p.), 3) teknologisesti tärkeiden yritysten houkuttelu ja sitominen alueeseen (0,5 p.) sekä 4) uusien yritysten luominen alueella ja syntyneiden yritysten uudelleenkehittäminen (0,5 p.). Näiden lisäksi teknopolisten kehittymisen kannalta muu taloudellinen ympäristö ja infrastruktuuri ovat oleellisessa asemassa. Keskittymän yritysten toimintaympäristössä tulisi olla riittävästi esimerkiksi liikkeenjohtoon, yrittäjyyteen, juridiikkaan, rahoitukseen, valmistukseen, myyntiin ja jakeluun liittyviä kompetensseja ja osaajia, jotta kehitetystä teknologiasta ja innovatiivisista liikeideoista saataisiin täysi hyöty menestyksekkäästi kaupallistettujen tuotteiden ja palveluiden kautta (kahden muun tekijän maininta = 1 p.)

  

  

5.4. Mitkä kolme haastetta ovat vaikuttaneet siihen, että inhimillisten voimavarojen merkitys on korostunut taloudellista kehitystä ohjaavana tekijänä (3 p.) (s. 29.)

 

Inhimillisten voimavarojen kasvu on seurausta kolmesta talouden kehitystä voimakkaasti ohjaavasta pitkän aikavälin trendistä: a) Osaamisen haaste eli tuotannon teknologisoituminen ja t&k-toimintojen merkityksen kasvu yritysten kilpailukyvyssä (1 p.), b) kansainvälistymisen haaste eli talouden globalisoituminen sekä yksilöiden ja työmarkkinoiden kansainvälistyminen (1 p.), c) niukkuuden haaste eli osaavaa työvoimaa on lähitulevaisuudessa teollistuneissa maissa vanhenevan väestön ja rakenteellisen työttömyyden vuoksi yhä vähemmän tarjolla (1 p.).