Etnomusikologian vanhat valintakoekysymykset, 2006

I OSA (yht. 20 pistettä)

1. Kuuntelutehtävä (10 p.)

Kuulet erään musiikkikappaleen kolmeen kertaan. Tee kappaleesta seuraavanlaisia huomioita (kirjoita erilliselle paperille):

• Selvitä kappaleen kokonaisrakenne kuvailemalla kappaleen osia nimillä (esim. ”säkeistö”, ”kertosäe”, ”soolo” jne.) ja/tai kirjainsymboleilla (A, B, C jne.).
• Selvitä kappaleen sävellaji (duuri, molli, vaiko jokin muu) ja tahtilaji
• Kuvaile analyyttisesti (kuitenkin omin sanoin) kappaleen sovitusta, soitinnusta, sointivärejä – sen ”soundia”. (Onko esimerkiksi laulajan äänenkäyttö ”kirkasta”, ”rosoista” jne.; mitä soittimia kappaleessa käytetään; korostuuko kappaleen yleissoinnissa jokin asia)
• Onko kappaleessa muita huomionarvoisia erityispiirteitä, esimerkiksi modulaatioita (sävellajin vaihdoksia). Jos kyllä, osoita kokonaisrakenteesta, missä kohtaa näitä on.

2. Aineistotehtävä (10 p.)

Lue oheinen artikkeli (Aho, Marko: ”'ELÄMÄÄ SUUREMMAT' – Suomi-iskelmän kuolemattomat iskelmädiskurssin antiteeseinä”. Etnomusikologian vuosikirja 12 , toim. Niemi, Jarkko. Helsinki: SES.)

Kun olet tutustunut artikkeliin huolellisesti, kirjoita vastauspaperille essee, jossa esittelet artikkelin keskeiset termit, artikkelin pääaiheen sekä sisällön pääkohdat. Voit myös liittää vastaukseesi omaa pohdiskeluasi, mutta päähuomion kohteena tulisi kaiken aikaa olla nimenomaan Ahon artikkeli.

Tehtävänäsi on, yksinkertaisemmin ilmaistuna, referoida lukemasi artikkeli mahdollisimman tyhjentävästi mutta ytimekkäästi esimerkiksi sellaiselle ulkopuoliselle, joka ei sitä itse ole lukenut. Vastauksesi tulisi olla korkeintaan kaksi sivua pitkä.

II OSA (yht. 30 pistettä)

3. Musiikintutkimus (20 p.)

(Eerola, Louhivuori & Moisala toim.: Johdatus musiikintutkimukseen )

Tässä osiossa on yksi laajempi esseetehtävä (10 pistettä) ja kaksi suppeampaa tehtävää (á 5 pistettä). Vastaa (erilliselle paperille) kunkin tehtävän erillisen ohjeistuksen mukaisesti.

1. Euroviisujen voittajaksi selviytyi suomalainen Lordi. Tehtävänäsi on esitellä neljä Johdatus musiikintutkimukseen –teoksessa esiteltyä musiikintutkimuksen teoreettista näkökulmaa, joista voisit kuvitella tutkittavan juuri tällä hetkellä musiikkijulkisuudessa kovasti pinnalla olevaa Lordi-ilmiötä. Kunkin teoreettisen näkökulman osalta sinun tulisi vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:
   • Minkälaista tutkimusaineistoa lähtisit haalimaan kohteesta? Minkälaisilla tutkimusmetodeilla (= ne konkreettiset keinot, joilla tutkija hankkii tietoa kohteestaan) pyrkisit haalimaan tietoa kohteestasi?
   • Minkälaisiin ydinkysymyksiin (2-4 keskeisintä kysymystä) pyrkisit tutkimuksessasi vastaamaan?
   • Mitä merkitystä tällaisesta näkökulmasta tehdyllä tutkimusprojektilla voisi olla laajemmin? Mitä uutta tietoa saisimme Lordista?
     

2. Esittele kirjan pohjalta viisi keskeistä eroavaisuutta länsimaisen taidemusiikin tutkimuksen (Tomi Mäkelän artikkeli) ja etnomusikologian (Kurkela, Leisiö & Moisala) väliltä. Nämä eroavaisuudet voivat liittyä esim. tutkimuskohteeseen ja sen olemukseen, teoreettiseen näkökulmaan, metodeihin, aputieteisiin, tieteenalan historiaan jne.
   

3. Valitse toinen seuraavista:
   1. Musiikkipsykologia (Tuomas Eerolan artikkeli):
      • Miten kyseinen tieteenala tarkastelee musiikkia, ts. minkälaisia metodeja, teoreettisia taustaoletuksia yms. se hyödyntää tutkimuksessa?
      • Minkälaisia ajankohtaisia teemoja/tutkimuskohteita tieteenalalla on?
   2. Psykoanalyysi ja musiikintutkimus (Susanna Välimäen artikkeli)
      • Mitä psykoanalyyttinen musiikintutkimus on? Minkälaisista asioista siinä ollaan kiinnostuneita musiikkiin liittyen?
      • Minkälaisia tutkimustyyppejä ja –suuntauksia psykoanalyyttisen musiikintutkimuksen piirissä on löydettävissä?

4. Suomalainen kansanmusiikki (15 p.)

(Laitinen, Heikki: Iski sieluihin salama – kirjoituksia musiikista. Toim. Tolvanen, Hannu & Joutsenlahti, Riitta-Liisa. Helsinki: SKS.) Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi mahtuu kysymyksen alle varattuun tilaan.

1. Mitä Laitinen tarkoittaa kirjoittaessaan kansanmusiikin (ja muun kulttuurin) ”paikallisuudesta” ja ”keskusjohtoisuudesta”? Kumman puoleen hän itse kallistuu? Miksi? (3 p.)
2. Minkälaisissa maamme historiallisissa olosuhteissa on syntynyt käsitys siitä, että suomalainen kansanlaulu on ”surullista” ja sen laulajat ”köyhiä ja nöyriä”? Miten tällaiset yksinkertaistavat käsitykset ovat syntyneet? Mitä muita vastaavia käsityksiä Laitinen esittelee? (3 p.)
3. Miksi ”kansanmusiikki” -termi on Laitisen mukaan käsitteenä niin ongelmallinen? (2 p.)
4. Millä perusteilla Laitinen kritisoi taidemusiikkia ja sitä ympäröiviä instituutioita (esimerkiksi esseessään ”Rock taiteena, taidemusiikki elämänmuotona”)? (2 p.)
5. Ottaessasi huomioon kaikki lukemasi Laitisen esseet, mitä arvelet hänen tarkoittavan kirjoittaessaan etnomusikologisesta tutkimuksesta seuraavaa: ”Tutkimusmenetelmän lähtökohtia ovat siis häpeilemätön subjektiivisuus, kriittinen epäkriittisyys, laadullisuus ja mielikuvitus. Käsitys siitä, kuinka arkistoaineisto olisi ymmärrettävä ja tulkittava, syntyy ennen kaikkea musiikillisen kohtaamisen, musisoinnin kautta.” (3 p.)
6. 6. Minkälaisia kehityslinjoja ja tulevaisuuden profetioita Laitinen näkee tapahtuvaksi 2000-luvun kansanmusiikissa vuoden 1997 esseessään ”Kansanmusiikkia ensi vuosituhannella?! Muutamia mahdollisia näkökulmia”? (2 p.)

III MUSIIKIN TEORIA (yht. 20 pistettä)

5. Musiikin teoria (20 p.)

(Vainikka & Kurkela: Mute – musiikin teoriaa webissä)

1. Hakasulkeissa merkitty katkelma on sävellajiltaan C-duurissa. Analysoi katkelman soinnut astemerkein. (2 p.)

2. Millä termillä kuvaisit tämän esimerkin ylemmän ja alemman äänen suhdetta toisiinsa? (1 p.)

3. Tee jaetusta Robert Schumannin pikkukappaleesta Fröhlicher Landmann pienoismuotoanalyysi merkitsemällä nuottiin hakasilla säkeiden alut ja loput ja erittelemällä näitä kirjainsymbolein (”säe a”, ”säe b”) – siten, että sama säe merkitään samalla kirjaimella. Mikä pienoismuototyyppi kappaleesta rakentuu? (3 p.) (Vastaus siis kokonaan nuottiin, ei tälle paperille.)

4. Piirrä nuottipaperille neljä asteikkoa: harmoninen molli, doorinen, miksolyydinen ja lyydinen asteikko – kaikki siten, että lähtösävelenä on yksiviivainen e (e1). (2 p.)

5. Mikä on seuraavan katkelman sävellaji? (1 p.)

6. Tunnista seuraavat intervallit (2 p.)

7. Seuraavan katkelman tahtiosoitus on 6/8. Piirrä tahtiviivat paikoilleen. (2 p.)

8. Kirjoita muististasi (nuottipaperille) yksi seuraavista melodioista siten, että päätössävelenä on yksiviivaisen oktaavialan e. Kirjoita melodiaa vain alla olevien sanojen verran. (6 pistettä)

a) Karhunpoika sairastaa

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme
Lääkkehillä voidelkaa nalleystäväämme
Uni paras lääke on
Siitä nauttikaamme
Nalleraukan kuntohon
Aamuksi jo saamme

b) Maa on niin kaunis

Maa on niin kaunis
Kirkas luojan taivas
Ihana on sielujen toiviotie
Maailman kautta
Kuljemme laulain
Taivasta kohti matka vie

c) Taivas on sininen ja valkoinen

Taivas on sininen ja valkoinen
Ja tähtösiä täynnä
Niin on nuori sydämeni
Ajatuksia täynnä

d) Paljon onnea vaan

Paljon onnea vaan
Paljon onnea vaan
Paljon onnea …
Paljon onnea vaan

Ilmoita kirjoittamasi sävelmän sävellaji ja tahtilaji (1 piste)