FINANSSIHALLINTO JA JULKISYHTEISÖJEN LASKENTATOIMI

 

PÄÄSYKOE 2010: MALLIVASTAUKSET

 

Kirjoita nimesi jokaisen vastauspaperin yläosaan. Täytä vastauksesi vastauspaperille.

Tarvittaessa voit vastata myös vastauspaperin kääntöpuolelle.

Maksimipistemäärä tästä valintakokeen oppiaineosuudesta on 40 pistettä.

 

Valintakoe sisältää neljä osaa:

 

1)      Määrittelykysymykset, maksimipistemäärä 10 p

2)      Monivalintakysymykset, maksimipistemäärä 5 p

3)      Esseekysymykset, maksimipistemäärä 10 p

4)      Aineistokoe, maksimipistemäärä 15 p

1. Määrittelykysymykset

 

 

Määrittele seuraavat käsitteet. Kunkin kohdan (1.–5.) täysin oikeasta määritelmästä saa kaksi (2) pistettä. Maksimipistemäärä tehtävästä on kymmenen (10) pistettä.

 

1. Ulkoisvaikutukset

 

Pääsykoekirjassa ulkoisvaikutukset määritellään sivulla 82. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että hyödykkeiden tuottamisella saattaa olla ulkoisvaikutuksia (external effects, spillovers), jotka eivät ilmene hyödykkeiden hinnoissa. Esimerkiksi tutkimustoiminta voi aiheuttaa positiivisia ulkoishyötyjä virittäessään yritystoimintaa. Toisaalta vaikkapa saastepäästöillä voi olla negatiivisia ulkoisia terveyshaittoja ja muita haittoja. Ulkoisvaikutusten kontrolloinnilla – ne soveltuvalla tavalla sisäistämällä – on taajaan perusteltu julkisen sektorin puuttumista asiaan. Kuitenkin jo huoli tuollaisesta puuttumisesta saattaa kannustaa yksityiset tahot järjestämään asian keskinäisillä sopimuksillaan. (s. 82)

 

2. Henkilöstötilinpäätös

 

Pääsykoekirjassa henkilöstötilinpäätöksestä kerrotaan sivuilla 118 ja 121. Hyvässä vastauksessa selostetaan, mikä henkilöstötilinpäätös on, mitä tietoja se sisältää ja mihin sitä käytetään. Kirjassa kerrotaan, että yhteiskuntataloudelliseen laskentatoimeen lukeutuva henkilöstövoimavarojen laskentatoimi (human resource accounting), joka huipentuu erityisten henkilöstötilinpäätösten laadintaan, on saanut sovelluksia Suomenkin valtionhallinnossa (s. 118). Valtiovarainministeriö on ottanut käyttöön erityisen valtion henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmän vuosittain kartutettavine tietovarantoineen. Järjestelmän tuella ministeriöt, virastot ja laitokset voivat tehdä vuotuisen henkilöstötilinpäätöksen. Se luonnehtii henkilöstön tilaa tulosprisman mukaisen tarkastelun kanssa yhteensopivalla tavalla. Henkilöstötilinpäätöksen tiedot koskevat henkilöstön määrää ja rakennetta, osaamista, vaihtuvuutta ja sairastavuutta. Henkilöstötilinpäätöksen tietoja käytetään henkilöstö- ja yleisjohtamiseen. (VM 2001.) (s. 121) 

 

3. Tulosprisma

 

Pääsykoekirjassa tulosprismaa käsitellään etenkin sivuilla 109–110 sekä sivulla 117. Hyvässä vastauksessa eritellään tulosprisman eri osat ja selostetaan, mikä merkitys tulosprismalla on valtion taloushallinnon kannalta. Tulosprismaksi kutsuttu asetelma luonnehtii mm. valtiovarainhallinnon controller-toiminnon huomion kohteita ja tarjoaa laajemminkin käsitystä siitä, millaisiin asioihin Suomen valtion taloushallinnossa kiinnitetään huomiota. Noita asioita ovat paitsi tuotokset myös laadunhallinta, toiminnalliseksi tehokkuudeksi kutsuttu asiaryhmä, vaikuttavuus sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Kuva tulosprismasta (s. 110) ilmaisee sekä tulosohjauksen suunnan että sen ohjaukseen nähden käänteisen suunnan, jossa toteutetaan tulostavoitteiden toteuttamista koskevaa selonteko- ja selvitys- eli tilivelvollisuutta ja siihen liittyvää tilivelvollisten vastuuttamista. Sana yhteiskunnallinen tarkoittaa tässä yhteydessä poliittista ja viittaa siihen poliittiseen linjaan, jota maan hallitus harjoittaa ja josta se on parlamentaarisesti eduskunnalle ja eduskunnan kautta demokraattisesti kansalle vastuussa. (s. 109–110) Tulosprisma luonnehti osaltaan myös tuloksellisuuden laskentatoimen huomion kohteita. Tulosprisman ilmaisemiin sekä muihin, ilmeisen kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu, että tuloksellisuuden laskentatoimen kanssa yhdentyisivät soveltuvilta osin myös arviointi- eli evaluaatiotoiminta sekä yhteiskuntataloudellinen laskentatoimi (Mätäsaho & Niskala 1997; Flamholtz 1999). (s. 117) 

 

4. Finanssipolitiikka

 

Hyvässä vastauksessa selostetaan, että valtion taloutensa avulla harjoittaman politiikan nimitys on finanssipolitiikka eli valtiontalouspolitiikka, joka puolestaan voidaan jakaa valtion talousarvion perusteella ajettuun budjettipolitiikkaan, veropolitiikkaan ja muihin alalajeihin. (s. 103) 

 

5. Transaktiokustannukset

 

Pääsykoekirjassa selostetaan transaktiokustannuksista etenkin sivuilla 84–86. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että transaktiokustannukset aiheutuvat varsinaisten tuotanto-, palvelu- tai korkokustannusten lisäksi siitä, että vaihdantatoimia on johdettava, hallinnoitava, organisoitava, uudistettava ja valvottava. Transaktiokustannusteorian polttopisteessä on transaktiokustannusten minimointi ja siihen soveltuvimman hallinnan luonnehdinta. (s. 84)

2. Monivalintakysymykset

 

Seuraavissa kysymyksissä on esitetty väittämiä, joissa on vain yksi oikea vastaus. Vastaa kysymyksiin 2.1–2.5 ympyröimällä kunkin kysymyksen neljästä vastausvaihtoehdosta oikea vastaus. Oikeasta vastauksesta saat yhden (1) pisteen. Väärä vastaus vähentää puoli (-1/2) pistettä. Vastaamatta jättämisestä annetaan nolla (0) pistettä. Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä ja minimipistemäärä miinus kaksi ja puoli (-2,5) pistettä.

 

 

2.1 Palvelusetelit, tilaaja–tuottaja-mallit ja tulossopimusmenettelyt ovat esimerkkejä

 

1. jätesäiliömallista (garbage can model)
2. B.     näennäismarkkinoista (quasi-markets) (s. 83)
3. rajatusta rationaalisuudesta (bounded rationality)
4. hyvästä hallinnasta (good governance).

 

 

2.2 Allokaatiossa on kysymys

 

1. veropolitiikasta
2. valtion toimista taloudellisen kehityksen ja sen suhdannevaihteluiden vaikutusten lieventämiseksi
3. C.     voimavarojen kohdentamisesta vaihtoehtoisiin käyttötarkoituksiin taloudellisessa mielessä paremmin kuin tapahtuisi ilman valtion puuttumista asiaan (s. 103)
4. maksukyvyn uudelleenjakamisesta.

 

 

2.3 Valtion menoista suurimman osan muodostavat

 

1. nettokuoletukset
2. sijoitusmenot
3. C.     siirtomenot (s. 106–107)
4. kulutusmenot.

 

 

2.4 Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvat

 

1. valtion liikelaitokset
2. B.     valtion tilivirastot (s. 111, 120–121)
3. valtion rahastot
4. valtioenemmistöiset osakeyhtiöt.

 

 

2.5 Euroopan rahaliiton ja sen osana euroalueen päätavoite on

 

1. säätää budjettilakeja
2. valmistella finanssi- ja talouspolitiikkaan liittyviä asioita
3. huolehtia, ettei jäsenvaltion budjetin alijäämä muodostu suuremmaksi kuin 3 % maan bruttokansantuotteesta
4. D.     inflaation torjunta. (s. 103) 

 

3. Essee: Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV:n) asema, tehtävät ja toimintaa luonnehtivat piirteet

 

 

Erittele ja kuvaa valtiontalouden tarkastusviraston asemaa, sille kuuluvia tehtäviä ja sen toimintaa luonnehtivia piirteitä. Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä.

 

 

Valtiontalouden tarkastusviraston asemaa, tehtäviä ja toimintaa luonnehtivia piirteitä selostetaan pääsykoekirjan sivuilla 100–101 ja 113. Hyvässä vastauksessa eritellään ja kuvataan näitä asioita esimerkiksi sivulla 101 esitettyä kuvaa apuna käyttäen. VTV:n aseman osalta tuodaan esille, että perustuslaissa säädetyn nojalla tuli 1.1.2001 voimaan säännös, joka päätti VTV:n taipaleen virastona valtionvarainministeriön eli erään tarkastuskohteensa hallinnonalassa. Perustuslain 90.1 §:n mukaan ”valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto”. Kaikki valtionyhtiöt ovat lakisääteisesti Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastustoiminnan piirissä (s. 113).

 

Hyvässä vastauksessa eritellään VTV:n toimintaa luonnehtivia piirteitä (VTV 2008):

1. VTV:n harjoittama tilinpidontarkastus kohdistuu tilinpidon ja sen dokumenttien oikeellisuuteen ja samalla laillisuuteen.

2. VTV:n harjoittama toiminnantarkastus kohdistuu tarkoituksenmukaisuuteen, kuten tehokkuuteen, taloudellisuuteen, säästäväisyyteen, tavoitteiden saavuttamiseen ja muuhun vaikuttavuuteen, johon on tähdätty valtion talousarviosta rahoitetuilla toimilla.

3. Paitsi julkisyhteisön valtion piiriä, VTV:n tarkastuksen alaan kuuluvat myös valtionenemmistöisiksi osakeyhtiöiksi määritellyt yksiköt. 

4. Samoin VTV:n tarkastuksen piiriin kuuluvat kunnat ja muut tahot, jotka saavat lakisääteistä valtionapua eli valtionosuuksia tai muita, harkinnanvaraisia valtionapuja.

5. VTV saa myös tarkastaa eräiden valtiolle varoja hankkivien yhteisöjen, kuten Raha-automaattiyhdistyksen ja totalisaattoritoimintaa hoitavan Oy Hippos Ab:n taloutta.

6. Kun otetaan huomioon se, mikä on voimassa Suomen EU-jäsenyydestä, VTV:n on järjestettävä toimintansa yhteistyössä Euroopan tarkastusviraston kanssa.

 

(s. 100–101, ks. myös kuva 3)

4. Essee: Suomen valtion toiminta- ja taloussuunnittelu- sekä talousarvioprosessi

 

Erittele ja kuvaa Suomen valtion toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarvion laadintaprosessi.

Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä.

 

Pääsykoekirjassa Suomen valtion toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarvion laadinnan käsittävä prosessi kuvataan sivuilla 103–105. Hyvässä vastauksessa selostetaan koko prosessin kulku eri vaiheineen käyttäen apuna esimerkiksi sivun 105 kuvaa ja tuodaan esille, että prosessi pyörähtää yhden kierroksen kalenterivuosittain. Prosessi alkaa kalenterivuoden alkupuolella budjettikehyksiä koskevin kysymyksin. Kehykset ylärajoina menoille muodostavat osan ohjeita ministeriöiden ja virastojen toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelulle ja laadinnalle sekä tulo- ja menoarvioehdotuksen valmistelulle kunkin ministeriön vastuulla. Kesällä prosessi on edennyt valtionvarainministeriöön, josta se jatkuu maan hallituksen budjettiriihenä tunnettuun käsittelyvaiheeseen. Syksyn alussa asia käsitellään valtioneuvostossa, minkä jälkeen tasavallan presidentti antaa talousarvioesityksen eduskunnalle. Samassa yhteydessä eduskunta saa käsiteltäväkseen suurehkon nipun budjettilakeja eli hallituksen esityksiä niistä laeista, joiden perusteella valtion tarkoituksena on tulevana varainhoitovuonna kantaa tuloja ja suorittaa menoja. Budjetin eduskuntakäsittelyn ja eduskunnan kenties tekemien muutosten jälkeen talousarvio tulee hyväksytyksi, tasavallan presidentin allekirjoituksella vahvistettuna julkaistavaksi ja toimeenpantavaksi.

 

Hyvässä vastauksessa kerrotaan lisäksi budjettikehysten merkityksestä osana prosessia: Suomen valtiontalouden hallinta on nykyisin jämäkkää siksi, että valtion talousarvion laadinnan edellä asetetaan tiukat ja pitävät budjettikehykset, joihin kukin ministeriö on sidottu talousarvioehdotuksiaan laatiessaan. Kehyksiä koskevat alla mainitut seikat (VM 2008a):

1. Hallitus päättää vaalikauden alussa budjetin menojen katon koko vaalikaudeksi.

2. Määrärahajakoa hallinnonaloittain tarkistetaan vuosittain valtiontalouden kehyspäätöksellä. Valtioneuvoston päättämä valtiontalouden kehys on seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen valmisteluohje hallinnonalalle.

3. Käytännössä kolme neljäsosaa valtion budjetin määrärahoista on nyttemmin sijoitettu koko vaalikauden ajaksi sitovaksi tarkoitettuun kehykseen. Sen suuruudeksi määriteltiin 34,2 mrd. euroa vuodeksi 2008, 35,8 mrd. euroa vuodeksi 2009, 36,3 mrd. euroa vuodeksi 2010 ja 36,5 mrd. euroa vuodeksi 2011.

4. Valtion lisätalousarvioesitykset mahdutetaan nekin budjettikehyksiin.

 

Hyvässä vastauksessa mainitaan myös valtiontaloutta jämäköittävät monivuotiset toiminta- ja taloussuunnitelmat, jollaiset kunkin ministeriön on laadittava hallinnonalalleen. Suunnittelukautena on pääsääntöisesti neljä vuotta.

 

(s. 103–104, ks. myös kuva 4 s. 105)

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

5. Aineistokoe: Vuoden 2010 talousarvioesityksen analysointitehtävä – Valtiontalouden hoidon ja hallinnan nykyiset periaatteet ja keskeiset tunnuspiirteet

 

Kuvaa ja analysoi liitteenä olevan valtion talousarvioesityksen pääluokan 28 (valtiovarainministeriön hallinnonala) luvun 20. selvitysosaa seuraavasta näkökulmasta:

 

Miten liitteen budjettikohdassa ovat havaittavissa ja tulkittavissa valtiontalouden hoidon ja hallinnan nykyiset periaatteet ja keskeiset tunnuspiirteet?

 

Maksimipistemäärä tehtävästä on viisitoista (15) pistettä.

 

Hyvässä vastauksessa on systemaattisesti eritelty ja analysoitu, miten valtiontalouden hoidon ja hallinnan nykyiset periaatteet ja tunnuspiirteet näkyvät valtion talousarvioesityksen pääluokan 28 (valtiovarainministeriön hallinnonala) luvun 20. selvitysosassa. Näitä periaatteita ja tunnuspiirteitä on esitelty etenkin pääsykoekirjan sivuilla 92–121. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille mm. tulosohjauksen ja tilivelvollisen tulosvastuun ilmeneminen ao. budjettikohdissa sekä nettobudjetoinnin ja toimintamenobudjetoinnin, taloudellisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden tavoiteasetannan sisältyminen ao. budjettikohtiin.