Hallintotieteen vanhat valintakoekysymykset, 2008

Tällä sivulla ovat saatavissa hallintotieteen valintakoekysymykset mallivastauksineen vuodelta 2008.

KYSYMYS 1 (max 12 p, min – 6 p)

Vartola pohtii oikeusvaltion keskushallinnon organisaatioiden perusluonnetta, ja avaa keskustelua hallinnon uudistamisesta ja kehittämisestä. Vartolan mukaan on todettu, että uudistuksia ei saada aikaan, koska puolueet eivät pääse niistä yksimielisyyteen, tai koska puolueiden taustalla olevat vahvat etujärjestöt pyrkivät estämään omia puolueita reformien tavoittelusta.

Tätä voidaan Vartolan mukaan pitää ongelman pinnan kuvailuna. Seuraavat kolme väittämää on muotoiltu Vartolan tätä kysymystä koskevan syventävän analyysin perusteella.  (s. 117-118)


Tehtävä

• Vastaa, ovatko seuraavat väittämät Vartolan kirjan nojalla oikein vai väärin
• Esitä myös kirjaan nojaten perustelu sille, miksi kukin väittämä on oikein tai väärin. Perustelut on esitettävä ainoastaan niille varatussa tilassa, eikä paperin kääntöpuolelle saa vastata.

Vastausohje ja pisteytys

Oikea vastaus väittämään antaa 2 pistettä. Väärä vastaus vähentää 2 pistettä. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä.

Perustelujen esittämisestä kirjan nojalla oikein saa 2 pistettä. Kirjan nojalla väärästä perustelusta ei saa pisteitä, eikä väärästä perustelusta vähennetä pisteitä.

Maksimi 12 p
Minimi – 6 p

VÄITTÄMÄ 1 (max 4 p, min – 2 p)

Kaikissa taloudellisesti riittävän kehittyneissä maissa julkinen hallinto on pieni ja yksinkertainen.

Väittämä on VÄÄRIN (max 2 p, min – 2 p)

Perustelu (max 2 p, min 0 p)

Vartolan mukaan julkinen hallinto on kaikissa taloudellisesti kehittyneissä maissa sangen suuri, monimutkainen ja toiminnallisesti eriytynyt kompleksi. (s. 117)

VÄITTÄMÄ 2 (max 4 p, min – 2 p)

Modernin yhteiskunnan kehittyminen on poistanut ongelman, että byrokratia ikään kuin ohjaisi itse itseään. Tietoa on saatavissa yhä enemmän, eikä päätöksentekokoneisto siksi ole riippuvainen virkamiesten antamasta tiedosta.

Väittämä on VÄÄRIN (max 2 p, min – 2 p)

Perustelu (max 2 p, min 0 p)

Vartolan mukaan minkä tahansa yksittäisen hallinnonalan toiminnan tiedollinen hallinta on tavattoman laaja tehtävä. Käytännössä hallinnonalojen johdossa toimivat poliitikot, ministerit, ovat hallinnonalansa virkamiesten antaman informaation varassa. Modernissa yhteiskunnassa on tilanne yhä suuremmassa määrin se, että byrokratia ohjaa itse itseään. Hallinnon ylimmät tasot ovat avoimesti poliittisia. Puolueilla on omat virkamiehensä, jotka toimivat samalla puolueensa valmisteluelimissä asiantuntijoina. Siellä he muotoilevat puolueensa linjat ja kannanotot yleisiin ja yksittäisiin kysymyksiin. Näin he asiallisesti usein käyvät kirjoittamassa itse itselleen toimintaohjeet. (s. 117)

VÄITTÄMÄ 3 (max 4 p, min – 2 p)

Moderni byrokratia on monin laadullisesti uudentyyppisin sitein kiinnittynyt yhteiskuntaan. Byrokratisoituneen toiminnan taipumus itseintressiin (oman valta- ja vaikuttamisaseman jatkuvuuden turvaamiseen sekä saavutettujen etujen suojelemiseen) on pitkälti poistunut ja korvatunut uudentyyppisellä poliittisella ohjautuvuudella. Samalla poliittisen hallitsemisjärjestelmän ulkopuolisten vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet.

Väittämä on VÄÄRIN (max 2 p, min – 2 p)

Perustelu (max 2 p, min 0 p)

Vartolan mukaan byrokratia on monin laadullisesti uudentyyppisin sitein kiinnittynyt yhteiskuntaan, mutta se on silti pitkälti omalakinen ja yhteiskunnasta riippumaton. Puolueiden ja intressijärjestelmien työntyminen hallintoon siirtää yhteiskunnalliset vastakohtaisuudet ja potentiaaliset konfliktit byrokratian sisälle. Itseintressi on todellisuutta, ja sitä vahvistaa politisoitumista seurannut tilanne, jossa muutosten aikaansaamisen esteenä on puolueiden pelko valta- ja vaikuttamisasemien menettämisestä. Poliittisen hallitsemisjärjestelmän sisäpiirin ulkopuolelta oppositiomielipiteiden tai kansalaisryhmittymien ja organisaatioiden on vaikeata vaikuttaa. (s. 117-118)

KYSYMYS 2 (max 11,5 p, min – 4 p)

Vartola käsittelee kirjassaan byrokratian olemusta byrokratiakritiikin valossa, ja erittelee debyrokratisoimisen eli byrokratian purkamisen haasteita.

Seuraavat kaksi väittämää on muotoiltu Vartolan tätä kysymystä koskevan erittelyn perusteella.

Tehtävä

• Vastaa Vartolan tarkastelun nojalla, ovatko seuraavat väittämät oikein vain väärin
• Esitä myös kirjaan nojautuen perustelu sille, miksi kukin väittämä on okein tai väärin. Perustelut on esitettävä ainoastaan niille varatussa tilassa, eikä paperin kääntöpuolelle saa vastata.
• Vastaa lisäksi Vartolan kirjan nojalla kutakin väittämää koskevaan kysymykseen. Vastaus on esitettävä sille varatussa tilassa, eikä paperin kääntöpuolelle saa vastata.

Vastausohje ja pisteytys

Oikea vastaus väittämään antaa 2 pistettä. Väärä vastaus vähentää 2 pistettä. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä.

Perustelujen esittämisestä kirjan nojalla oikein saa 2 pistettä. Kirjan nojalla väärästä perustelusta ei saa pisteitä, eikä väärästä perustelusta vähennetä pisteitä.

Väittämää koskevat kysymykset on pisteytetty kysymyksen yhteydessä erikseen.

Maksimi 11,5 p
Minimi – 4 p

VÄITTÄMÄ 1 (max 5,5 p, min – 2 p)

Weber esitti teesin, jonka mukaan byrokratia on rationaalisin ja tehokkain hallinnon muoto. Nykymaailmassa tämän voidaan katsoa pätevän enää lähinnä ja rajoitetusti vain valtion alkuperäisiin tehtäviin.

Väittämä on OIKEIN (max 2 p, min – 2 p)

Perustelu (max 2 p, min 0 p)

Vartolan mukaan Weberin teesi pätee nykymaailmassa lähinnä ja rajoitetusti vain valtion alkuperäisiin tehtäviin. Byrokratialla on suuria ongelmia yhteiskunnan hyvinvointi- ja palvelutehtäviä hoitavissa julkisissa organisaatioissa. (s. 29)

Kysymys väittämästä 1 (max 1,5 p, min 0 p)

Mitkä kolme keskeistä valtion alkuperäistä tehtävää Vartola mainitsee tässä yhteydessä?

• yhteiskunnan sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito (0,5 p)
• maanpuolustus (0,5 p)
• valtiovarainhallinto (0, 5 p)

(s. 29)

VÄITTÄMÄ 2 (max 6 p, min -2 p)

Jos julkisista organisaatioista pyritään rakentamaan itseohjautuvia ja taloudellisesti itsenäisiä, niistä kadotetaan kehittyneelle kapitalismille ominainen responsiivisuus eli asiakaskeskeisyys. Tämä byrokraattinen itseintressi estää päätösvallan siirtämisen ylhäältä alas sinne, missä hallinto kohtaa asiakkaan.

Väittämä on VÄÄRIN (max 2 p, min – 2 p)

Perustelu (max 2 p, min 0 p)

Itseohjautuvien ja taloudellisesti itsenäisten julkisten organisaatioiden rakentaminen on Vartolan mukaan yksi keskeinen nykypäivän byrokratioiden purkamisen perussuunta. Sillä parannetaan organisaation mahdollisuutta ottaa huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet, ja sen myötä työntekijöiden kokemat vaikutusmahdollisuudet voivat parantua ja työn mielekkyys kasvaa.
(s. 30)

Kysymys väittämästä 2 (max 2 p, min 0 p)

Vartolan mukaan byrokraattinen organisaatio ja hallinto eivät kaiken kaikkiaan sovi modernin tietoyhteiskunnan palvelukeskeisiin organisaatioihin. Mitkä ovat ne piirteet, jotka tämäntyyppisissä organisaatioissa tulisi Vartolan mukaan vallita?

• kansalaisläheisyys ja asiakaskeskeisyys (0,5 p)
• palvelukyky (0,5 p)
• lojaalisuus asiantuntemusta ja osaamista kohtaan (0,5 p)
• taito ja mahdollisuus uusiintua ympäristön ja asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan (0,5 p)

(s. 29)

KYSYMYS 3 (max 4 p, min – 8 p)

Vastaa Vartolan kirjan perusteella, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin.

Oikeasta vastauksesta saa 0,5 p, väärästä vastauksesta saa – 1 p. Vastaamatta jättämisestä saa 0 p.

1.
Vartola korostaa, että legaalisen hallitsemisjärjestelmän keskeinen edellytys on virkahenkilön lojaalisuus esimieheen henkilönä.

Väärin (legaalinen hallitsemisjärjestelmä korostaa tottelemista, joka ei kohdistu yksilöihin vaan persoonattomaan järjestykseen. Velvollisuus tottelemiseen on vain rationaalisesti rajoitetun toimivallan puitteissa (s. 200).

2.
Pohtiessaan kvalifikaation eli pätevyyden käsitettä Vartola painottaa, että pätevyys tulee ymmärtää ja määritellä joukkona tietoja, taitoja ja asenteita.

Väärin. Vartola korostaa kvalifikaatiotarkastelussaan sitä, että pätevyyttä ei voida ymmärtää ja määritellä vain joukkona tietoja, taitoja ja asenteita, joita voitaisiin opettaa virkamiehille. Pätevyyttä pohdittaessa on tunnistettava valtionhallinnon luonne, perustehtävät ja toimintaympäristö, joista muodostuu kvalifikaatioiden konteksti (s. 188-189).

3.
Vartola korostaa, että yleisesti hallinnon voimakas legalisoiminen on keskeisimpiä tekijöitä siihen, että hallinnolle syntyy pysyvyys ja universaalius. Legalisoinnin kautta voidaan ymmärtää myös eri tyyppisten organisaatioiden byrokratisoitumisen taustalla olevia tekijöitä.

Oikein. Vartola toteaa, että legalisointi erottaa eri tyyppiset byrokratiat – yrityksetkin voivat olla byrokratisoituneita, mutta eivät valtionhallinnon tapaan oman ydinrakenteensa tai lakisidonnaisen virkojen pysyvyyden näkökulmasta. Legalisointi luo pysyvyyttä ja universaalisuutta hallintoon (s. 62-63).

4.
Vartolan mukaan oikeusvaltion idea on osoittautunut perustaltaan mielivaltaiseksi ja ennalta ennustamattomaksi. Modernin kapitalismin kehittyessä se on hidastanut byrokratian purkautumiselle välttämätöntä vapaata tavaroiden vaihdantaa sekä muuta liiketoimintaa ja hankaloittanut yhtenäisen markkina-alueen syntymistä.

Väärin. Oikeusvaltion idea on Vartolan mukaan alkuaan ollut reaktio mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön, jotka uhkasivat ihmisten henkeä ja henkilökohtaista koskemattomuutta sekä haittasivat tavaroiden vaihdantaa ja muuta liiketoimintaa. Yhtenäisella markkina-alueella piti olla yhtenäinen oikeusjärjestys (s. 42).

5.
Vartolan mukaan Weber näki, että yhteiskunnassa esiintyviä vastakohtaisuuksia tuli tasoittaa ja konflikteja ehkäistä poliittisen demokratian ja parlamentaarisen hallitusjärjestelmän kautta. Järjestelmää tuli suojata oikeusjärjestyksellä ja byrokraattisella toimeenpanokoneistolla.

Oikein. Vartola kiteyttää juuri näin Weberin ajatuksen poliittisen demokratian ja parlamentarismin, oikeusjärjestyksen ja byrokratian suhteesta (s. 87).

6.
New Public Management (NPM eli ns. uusi julkisjohtaminen) on erityisesti 1990 –luvulla kypsynyt, julkisjohtamista koskeva ajattelutapa, jonka juuret on Vartolan mukaan mahdollista paikantaa managerialismin ideologiseen perustaan 1870 – ja 1880 –luvun Yhdysvaltoihin.

Oikein. Vaikka NPM on suhteellisen uusi ajattelutapa, sille löytyy ideologista perustaa managerialismista, jonka juuret löytyvät mainitulta ajanjaksolta (s. 232).

7.
Vartolan mukaan Weberin analyysissä valtio on erityinen organisaatio, jonka toiminta perustuu viime kädessä legitiiminä pidettyyn fyysisen väkivallan monopoliin yhteiskunnassa.

Oikein. Tämä oli Weberin valtiota valtana koskeva idea (s. 32).

8.
Byrokratiaa analysoitaessa ei Vartolan mukaan pidä korostaa byrokratian historiaa ja sen kehityksen kontekstisidonnaisuutta.

Väärin. Vartola korostaa juuri byrokratiatarkastelun historiallisuutta ja kontekstisidonnaisuutta, eikä näe mahdollisena kytkeä analyysiä vain arvoarvostelmiin, eettisiin premisseihin tai humanistisiin arvostusperiaatteisiin (s. 75).

KYSYMYS 4 (max 2,5 p)

Vartola käsittelee byrokratian purkamista eli debyrokratisoimista hallinnon kehittämisen haasteena. Tässä yhteydessä Vartola tarkastelee itseohjautuvien ja taloudellisesti itsenäisten organisaatioiden mahdollisuuksia ottaa huomioon hallinnon asiakkaiden yksilölliset tarpeet.

Erittele, millaisten toisiinsa liittyvien vaikutusten avulla Vartola samassa yhteydessä kuvaa tästä lähtökohdasta syntyvää byrokraattisen organisaatiokulttuurin muutosta.

• organisaatioiden työntekijät saavat tilaisuuden itse vaikuttaa asiakkaidensa asioihin (0,5 p)
• työn mielekkyys kasvaa (0,5 p)
• mielekkyyden kasvu lisää omaehtoista pätevöitymishalukkuutta (0,5 p)
• omaehtoinen pätevöitymishalukkuus poistaa taipumusta byrokraattiseen organisaatiokulttuuriin, vieraantumiseen ja välinpitämättömyyteen (0,5 p)
• uudistushalukkuuden edellytykset kasvavat (0,5 p)

(s. 30)

AINEISTOKOE (kohdat 1 ja 2 yhteensä max. 20 pistettä)

1    Vartola kirjoittaa, että Baten kehittämä määritelmä organisaatiokulttuurin dimensioista on hyödyllinen organisaatiokulttuurin ymmärtämisessä. (osat A ja B yhteensä max. 14 pistettä)

A      Mitä nämä organisaatiokulttuurin dimensiot ovat nimeltään ja mikä on Baten mukaan kulttuurin vastaus niihin ? (max. 6 pistettä)

Baten kehittämien organisaatiokulttuurin dimensioiden nimet ja kulttuurin vastaukset niihin (Vartola s. 217-218):

1. affektiivinen orientoituminen; tunteettomuus, ”vältä näyttämästä tai jakamasta mielialoja ja tunteita”  (1 p.)
2. kenen on vastuu –orientoituminen; persoonallistamattomuus, ”älä koskaan suoraan osoita sormella ketään” (1 p.)
3. hierarkkinen orientoituminen; alistuminen, ”älä milloinkaan haasta auktoriteettiasemassa olevia ja odota aina heidän tekevän aloitteen sinunkin ongelmiesi ratkaisemiseksi” (1 p.)
4. muutokseen orientoituminen; konservatismi, ”parempi se paha, jonka jo tunnet” (1 p.)
5. individualismi-kollektivismi –orientoituminen; eritäytyminen, ”hoida omat asiasi ja vältä astumasta toisten varpaille” (1 p.)
6. pluralistinen orientoituminen; antipatia, ”useimmissa asioissa ihmiset ovat enemmänkin vastustajiasi kuin liittolaisiasi” (1 p.)

B   Erittele, mitkä näistä Baten tarkoittamista kulttuurin vastauksista löydät oheisesta aineistosta. Perustele analyysituloksesi viittauksilla aineistoon. (max. 8 pistettä)

• dimensio 1; tunteettomuus: esim. ”Ei tykätty, että konsultteja oli talo täynnä eikä siitä tykätä tänä päivänäkään … Ei kukaan varmaan sano, etteikö niitä (konsultteja) ollenkaan tarvittaisi ” (1 p.)
• dimensio 2; persoonallistamattomuus: esim. ”Ei ole mitään hirveän negatiivisia kokemuksia. Puhun luottamuksesta yksityisiin ihmisiin …” (2 p.)
• dimensio 3; alistuminen: esim. ”Yksikön johtaja oli henkilönä sellainen, että sillä oli näkemykset ja kaikki sen mukaan toimivat” (1 p.)
• dimensio 4; konservatismi: esim. ”Yhteinen sävel oli hirvittävän vaikea löytää … työ kautta. Jatketaan vain samaan malliin molemmissa puulaakeissa …” (1p.)
• dimensio 5; eristäytyminen: esim. ”Vältettiin kaikkia konflikteja. Jos oltiin jostain asioista eri mieltä, niin ei päätetty mitään, mikä oli huono asia …” (2 p.)
• dimensio 6; antipatia: esim. ”Kun ruvettiin asioita hoitamaan, molemmilla oli se asenne, että meillä toimitaan paremmin, meidän systeemit ovat modernimpia ja parempia” (1 p.)

2     Kirjoittaessaan Baten dimensioista Vartola pohtii myös byrokraattisen kulttuurin murtamista etsimällä byrokraattiselle kulttuurille selittäviä tekijöitä. Pohdinnassaan hän päätyy siihen, että byrokraattinen kulttuuri selittyy kolmen tekijän kautta. (osat A ja B yhteensä max. 6 pistettä)

A  Mitkä ovat nämä tekijät, joiden kautta byrokraattinen kulttuuri selittyy? (max. 3 pistettä)

1    Byrokraattinen kulttuuri selittyy (Vartola s. 221-222):

• Ensiksikin byrokraattinen kulttuuri selittyy byrokratian traditionaalisesta yhteiskunnan kurinpitotehtävästä, johon on aina sisältynyt epäluuloisuus ja epäluottamus (1 p).
• tehtävien lisääntyessä byrokraattisten organisointiperiaatteiden mukainen hallinto on yleistynyt; hallinto on organisoitu vanhojen periaatteiden mukaisesti
• uusien yhteiskunnallisten tehtävien ja niiden hoitamisen organisaation ja hallinnon välillä vallitsee nykyään selvä yhteensopimattomuus

2    Toiseksi byrokraattinen kulttuuri selittyy päätöksenteon keskittyneisyydestä. (1 p.)

3    Kolmanneksi byrokraattista kulttuuria selittää yhteiskunnan muutos. (1 p.)

• työn välineellistyminen liittyy ilmeisesti monimutkaisella tavalla sekä edellä kuvattuihin että useisiin muihin ilmiöihin
• ”pehmeämmän” yhteiskunnan tavoitteluun liittyy vapaa-aikakeskei-sempi ja työkeskeisyyttä vähentävä arvokorostus; sekin lisää välinpitämättömyyttä siihen, mitä työssä tapahtuu
•  jos kaksi ensimmäistä byrokraattisen kulttuurin murtamisen edellytystä toteutetaan, on mahdollista, että responsiivisuus lisääntyy; virkamiehet kokevat voivansa vaikuttaa paremman yhteiskunnan ja hallinnon luomiseen mekaanisen käskyjen toteuttamisen sijasta

B  Erittele, mihin näistä tekijöistä yhdistettäviä piirteitä löydät oheisesta aineistosta. Perustele analyysituloksesi viittauksilla aineistoon. (max. 3 pistettä)

• tekijä 1; esim. ”Yhteinen sävel oli hirvittävän vaikea löytää … työn kautta. Jatketaan vain samaan malliin molemmissa puulaakeissa …” (1 p.)
• tekijä 2; esim. ”Ivolaisesta näkökulmastahan Neste vaikutti hyvin tämmöiseltä keskushallintojohtoiselta.” (1 p.)
• tekijä 3; esim. esim. ”Asiakaskin oli olemassa ja sitä ruvettiin sitten hyysäämään enemmän kuin ennen.” (1 p.)