Hallintotieteen vanhat valintakoekysymykset, 2009

Tällä sivulla ovat saatavissa hallintotieteen valintakoekysymykset mallivastauksineen vuodelta 2009.

 

Tehtävä 1

 

Seuraavat väittämät ovat Vartolan artikkelin perusteella oikein tai väärin.

 

Oikea vastaus: 1 p, väärä vastaus: - 1 p. Vastaamatta jättäminen ei lisää eikä vähennä pisteitä.

 

 

Kysymys 1

 

Byrokratia on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi hallinnon muodoksi hyvinvointi- ja palvelutehtäviä hoitavissa julkisissa organisaatioissa.

 

Väärin (s. 34): "Byrokratialla on suuria ongelmia yhteiskunnan hyvinvointi- ja palvelutehtäviä hoitavissa julkisissa organisaatioissa".

 

Kysymys 2

 

Desentralisoimalla eli hajauttamalla siirretään päätösvaltaa hallinnonaloilla tai organisaatioiden sisällä sinne, missä hallinto kohtaa asiakkaan.

 

Oikein (s. 35): "Desentralisoimalla eli hajauttamalla siirretään päätösvaltaa hallinnonaloilla tai organisaatioiden sisällä ylhäältä alas, sinne, missä hallinto kohtaa asiakkaan."

 

Kysymys 3

 

Sana "governance" on yksiselitteinen käsite, jonka käyttötapa on vakiintunut.

 

Väärin (s. 35): "Sana governance on kuitenkin monimerkityksinen ja yhä varsin kiistelty."

 

Kysymys 4

 

Kun byrokratia on kehittynyt täyteen muotoonsa, sen sosiaalinen rakenne on helpointa purkaa.

 

Väärin (s. 30): "Sen jälkeen kun byrokratia on kehittynyt täyteen muotoonsa, se on kaikkein vaikeimmin hävitettäviä sosiaalisia rakenteita".

 

Kysymys 5

 

Yhteiskuntien kehittyessä kapitalistisiksi, niiden rationaalis-legaalinen hallitsemisjärjestelmä oheni ja menetti merkitystään.

 

Väärin (s. 27): "Kapitalistisiksi kehittyvissä yhteiskunnissa yleistyi rationaalis-legaalinen hallitsemisjärjestelmä."

 

Kysymys 6

 

Käsite poliisivaltio (Polizeistaat) paikantuu 1700 -luvun saksalaiseen moraaliseen valtioideaan, jossa valtion toimenpiteet tähtäsivät yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä osittain myös taloudellisen ja sosiaalisen elämän ylläpitoon. Tässä historiallisessa mielessä poliisivaltiota voidaan pitää hyvinvointivaltion henkisenä juurena.

 

Oikein (s. 17): "Valtio legitimiteettinä on kolmas keskeinen idea valtion olemuksesta. Sen juuret ulottuvat 1700-luvun saksalaiseen ideaan poliisivaltiosta (Polizeistaat), mikä ei tarkoittanut termin nykyään konventionaalisia käyttötapoja, vaan vahvasti moraalista valtioideaa. Käsite Polizei viittasi maan kaikkeen sisäiseen hallintoon lukuun ottamatta finanssi-, oikeus-, diplomatia- ja armeija-asioita koskevaa hallintoa. Poliisivaltio tarkoitti valtiota, jonka toimenpiteet tähtäsivät yleisen järjestyksen ja turvallisuuden - osittain myös taloudellisen ja sosiaalisen - ylläpitoon. ... Joka tapauksessa "poliisivaltio" oli historiallisessa katsannossa nk. hyvinvointivaltion henkinen juuri."

 

Kysymys 7

 

Euroopassa New Public Management -nimen saanut hallintopolitiikka pyrki hillitsemään yritysmäisten ja julkisten hallintomuotojen sekoittumista.

 

Väärin (s. 14): "Euroopassa New Public Management -nimen saanut hallintopolitiikka pyrki yritysmäiseen julkiseen hallintoon".

 

Kysymys 8

 

Globaalisti tarkasteltuna valtaosa maailman noin 200 itsenäisestä valtiosta on markkinatalousmaita, joissa Euroopan maiden kaltainen byrokratia ei ole esteenä hyvälle hallinnolle.

 

Väärin (s. 15): "Tarkasteltaessa byrokratiaa maailman globalisoitumisen perspektiivistä se saa lisää piirteitä. Maailmassa on suunnilleen 200 itsenäistä valtiota. Valtaosa niistä on niin köyhiä, että ne eivät kykene ylläpitämään sellaista byrokratiaa kuin meillä Euroopan maissa on. Lukemattomissa maailman maissa tehokasta hallintoa edustavat vain kansan kurissapitämiseen keskittyvät armeijat ja poliisi.... Hyvästä ja läpinäkyvästä hallinnosta puhutaan runsaasti ja se on kehitystyön keskeisiä päämääriä. Matka hyvään hallintoon on kuitenkin valtaosassa maailman valtioista vielä pitkä."

 

Kysymys 9

 

Historiallisesti oikeusvaltion idea oli reaktio mielivaltaiseen ja ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön, jotka haittasivat liiketoimintaa. Oikeusvaltion idea selkiytti tavaroiden vaihdantaa ja tuki yhtenäisen markkina-alueen syntyä.

 

Oikein (s. 20): "Alkuaan oikeusvaltion idea on ollut reaktio mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoo ja lainkäyttöön, jotka uhkasivat ihmisten henkeä ja henkilökohtaista koskemattomuutta sekä haittasivat tavaroiden vaihdantaa ja muuta liiketoimintaa. Yhtenäisellä markkina-alueella piti vallita yhtenäisen oikeusjärjestyksen."

 

Kysymys 10

 

Oikeusvaltiossa valtio ei puutu yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan, vaan ainoastaa suojaa ja valvoo sitä sekä luo edellytyksiä.

 

Oikein (s. 22): "Oikeusvaltiossa valtio ei puutu yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan, vaan ainoastaan suojaa ja valvoo sitä sekä luo edellytyksiä, rakentaa infrastruktuuria, kuten teitä, ja huolehtii joistakin talouden toimintaa edistävistä tehtävistä kuten postista, rautateistä ja ilmaliikenteestä."

 

Kysymys 11

 

Byrokratiateorian mukaan virkamieheltä vaaditaan ensisijaisesti kahta ominaisuutta, kuuliaisuutta sekä tiedollista asiantuntemusta.

 

Oikein (s. 31): "Byrokratiateorian mukaan virkamieheltä vaaditaan ensisijaisesti kahta ominaisuutta, kuuliaisuutta sekä tiedollista asiantuntemusta."

 

Kysymys 12

 

Historiallisesti byrokratian juuret ovat hallitsijan henkilökohtaisista avustajista muodostetuissa kollegioissa, jotka syntyivät, kun hallinnon monimutkaistuminen vaati teknistä asiantuntemusta, jota hallitsijalla ei yleensä ollut. Kun kollegioista tehtiin pysyviä, syntyivät ensimmäiset henkilöistä riippumattomat rakenteet, joille oli ominaista rationaalinen työnjako ja erikoistuminen sekä asiantuntemuksen vaatimus.

 

Oikein (s. 30-31): "Byrokratian juuret ovat hallitsijan henkilökohtaisista avustajista muodostetuissa kollegioissa. Hallinnon monimutkaistuminen vaati teknistä asiantuntemusta, jota hallitsijalla ei yleensä ollut. Kun kollegioista tehtiin pysyviä, syntyivät ensimmäiset henkilöistä riippumattomat rakenteet, joille oli ominaista rationaalinen työnjako ja erikoistuminen sekä asiantuntemuksen vaatimus."

 

Kysymys 13

 

Byrokratialla voidaan tarkoittaa sekä byrokraattista hallintoa että byrokraattista hallintaa.

 

Oikein (s. 37): "Edellä olevan käsitepohdinnan mukaan byrokratia tarkoittaa sekä byrokraattista hallintoa että byrokraattista hallintaa".

 

Kysymys 14

 

Byrokraattiset rakenteet alkoivat nopeasti purkautua ja sen ongelmat vähentyä hyvinvointivaltion kaudella.

 

Väärin (s. 33): "On kuitenkin tärkeää muistaa, että sitä mukaa kuin julkisen hallinnon tehtävät ovat kasvaneet ja julkinen hallinto erityisesti hyvinvointivaltion kaudella on ottanut hoitaakseen erilaisia palvelutehtäviä, myös byrokratian synnyttämät ongelmat ovat lisääntyneet. Ongelmista puhuttaessa on huomattava, että byrokratia ei alkujaan milloinkaan rakentunut eikä sitä tietoisesti rakennettu kansalaisläheiseksi ja palvelevaksi. Vasta kun hallinnon tehtävät hyvinvointivaltion kaudella laajenivat, ja niiden hoitaminen järjestettiin byrokratian yleisten periaatteiden mukaisesti, toisin sanoen byrokraattinen hallinto yhteiskunnassa yleistyi, alkoi myös byrokratiaan kohdistuva kritiikki voimistua."

 

Kysymys 15

 

Luonnehdittaessa byrokratian syvintä olemusta voidaan esittää väite, että byrokratia on epäluottamukseen perustuvaa hallintoa.

 

Oikein (s. 33): "Toinen byrokratian syvintä olemusta luonnehtiva teesi väittää, että "byrokratia on epäluottamukseen perustuvaa hallintoa"".

 

Tehtävä 2

 

Miniessee 1 (max 10 p)

 

Vartola pohtii artikkelissaan kysymystä debyrokratisoimisesta. Tässä yhteydessä Vartola mainitsee piirteitä, joiden tulisi vallita modernin yhteiskunnan palvelukeskeisissä organisaatioissa, sekä erittelee nykypäivän byrokratioiden purkamisen kolme keskeistä perussuuntaa. (Kohdat 1 ja 2 yhteensä max 10 p)

 

(1) Mainitse piirteet, joiden Vartolan mukaan tulisi vallita modernin yhteiskunnan palvelukeskeisissä organisaatioissa (max 2 p)

 

(2) Mainitse nykypäivän byrokratioiden purkamisen kolme keskeistä perussuuntaa, ja erittele niiden sisältö (max 8 p)

 

 

Mallivastaus (s. 34-35)

 

Kohta 1.

 

-         kansalaisläheisyys ja asiakaskeskeisyys (0,5 p)

-         palvelukyky (0,5 p)

-         lojaalisuus asiantuntemusta ja osaamista kohtaan (0,5 p)

-         taito ja mahdollisuus uusiintua ympäristön ja asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan (0,5 p)

 

Kohta 2

 

-         desentralisointi eli hajauttaminen (0,5 p)

o       siirretään päätösvaltaa hallinnonaloilla tai organisaatioiden sisällä ylhäältä alas, sinne, missä hallinto kohtaa asiakkaan (0,5 p)

o       johtamiskäytännöissä omaksutaan delegointi (toimi- ja päätösvallan luovuttaminen aina mahdollisimman alas, tasolle, jossa ihmisillä on riittävät taidot ja tiedot asioiden ratkaisemiseen) (0,5 p)

o       responsiivisuus ja asiakaskeskeisyys korostuvat (0,5 p)

-         itseohjautuvien ja taloudellisesti itsenäisten julkisten organisaatioiden rakentaminen (0,5 p)

o       parannetaan mahdollisuutta ottaa huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet (0,5 p)

o       työntekijät saavat mahdollisuuden vaikuttaa asiakkaiden asioihin, jolloin työn mielekkyys kasvaa (0,5 p)

o       mielekkyyden kasvu lisää omaehtoista pätevöitymishalua (0,5 p)

o       byrokraattinen organisaatiokulttuuri, vieraantuminen ja välinpitämättömyys vähenevät (0,5 p)

o       uudistushalukkuuden edellytykset lisääntyvät (0,5 p)

-         virkamiesaseman uudistaminen (0,5 p)

o       virkamiesten katsotaan olevan koko organisaation palveluksessa eikä tiettyyn vakanssiin sitoutuneena (0,5 p)

o       virkamiehet tekevät periaatteessa mitä tahansa tehtäviä, joihin heidän tietonsa  ja taitonsa riittävät (0,5 p)

o       virkamiehiä voidaan kierrättää tehtävistä toiseen ja he ovat velvollisia siirtymään sinne, missä on lisätyövoiman tarvetta (0,5 p)

o       työtä arvioidaan ensisijaisesti työn tuloksellisuuden avulla (0,5 p)

o       virassa pysyminen voi olla turvattu, mutta tehtävä ja palkkaus riippuvat aikaansaannoksista, pätevyydestä ja pätevöitymishalukkuudesta (0,5 p)

 

 

 

 

Tehtävä 3, AINEISTOKOE (kohdat 1 ja 2 yhteensä max. 15 p)

 

 

Vartola kuvaa artikkelissaan Weberin byrokratiateoriaan tukeutuen täysin kehittyneelle byrokratialle ja sen yksittäisille virkamiehille tyypillisiä ominaisuuksia.

  

1.      Kuvaa lyhyesti, mitä nämä Vartolan artikkelissaan mainitsemat ominaisuudet ovat? (max. 8 p)

-         Sääntöjen sitomien virallisten funktioiden pysyvä organisaatio (0,5 p)

-         Jokaisella organisaatiolla on tarkoin määritelty kompetenssi eli toimivalta, joka sisältää velvollisuuden suorittaa työnjaon mukaiset tehtävät, auktoriteettiaseman, so. oikeuden antaa käskyjä, sekä pakkokeinojen järjestelmän ja tarkat määräykset niiden käyttöedellytyksistä. (0,5 p)

-         Vallitsee virkahierarkian periaate, jolloin jokaisella on vain yksi esimies ja jokainen tietää ja tuntee paikkansa organisaatiossa (0,5 p)

-         Kaikkea toimintaa ohjaavat oikeudelliset normit, joiden soveltaminen edellyttää koulutusta sekä erityistä virkamiesasemaa (0,5 p)

-         Hallinnossa toimivat virkamiehet eivät voi omistaa hallinnon tai tuotannon välineitä (0,5 p)

-         Yhdelläkään virkamiehellä ei ole etuoikeutta virkaansa (0,5 p)

-         Kaikki hallinnolliset päätökset ja säädökset taltioidaan kirjallisesti (0,5 p)

-         Virkamiehet ovat henkilökohtaisesti vapaita ja hallitsemisen kohteina ainoastaan virkatehtäviensä osalta ja virka-aikanaan. (0,5 p)

-         Virkamiehet muodostavat selkeän ja täsmällisen virkahierarkian (0,5 p)

-         Virkamiehillä kuten heidän virastoillaankin on tarkoin määritelty toimivalta. (0,5 p)

-         Virkamiesten asema perustuu vapaaehtoiseen sopimukseen, joten kenenkään ei ole pakko ryhtyä virkamieheksi (kuten ei kenelläkään ole etuoikeuttakaan virka-asemaan). (0,5 p)

-         Virkamiehet nimitetään teknisen pätevyyden perusteella (ei valita vaaleilla) ja pätevyys kontrolloidaan todistuksin ja testein. (0,5 p)

-         Virkamiehillä on kiinteä kuukausipalkka ja eläke sekä eroamisoikeus ja virassapysymisoikeus - palkka määräytyy aseman, kokemuksen sekä vastuun mukaan. (0,5 p)

-         Virka on periaatteessa heidän ainoa toimeentulon lähteensä. (0,5 p)

-         Virka on virkamiehille elämänura - uralla eteneminen perustuu virkaikään ja suorituksiin sekä riippuu täysin esimiesten arvioinnista. (0,5 p)

-         Virkamies on systemaattisen ja tarkan kurin ja valvonnan kohteena. (0,5 p)

  

  

  

2.      Erittele, mitkä näistä ominaisuuksista tunnistat oheisesta aineistosta (s. 7-9). Mainitse vastauksessa ominaisuus ja kaikki mielestäsi siihen liittyvät pykälät. Pykälien sisältöä ei tarvitse kirjoittaa. Riittää kun mainitset kunkin pykälän yläpuolella olevan alleviivatun lain tai asetuksen nimen ja pykälän (esim. Poliisilaki 6 §). (7 p)

 

Sääntöjen sitomien virallisten funktioiden pysyvä organisaatio (1 p)

Vastauksessa on mainittava pykälä: Laki poliisin hallinnosta 1 § 1-3 mom.

  

Jokaisella organisaatiolla on tarkoin määritelty kompetenssi eli toimivalta TAI

Virkamiehillä kuten heidän virastoillaankin on tarkoin määritelty toimivalta (max. 1 p)

Vastauksessa on mainittava jompikumpi yllä mainituista ominaisuuksista ja vähintään kaksi seuraavista neljästä pykälästä. Yhdestä pykälästä annetaan 0,5 p ja kahdesta tai useammasta pykälästä yhteensä 1 p.

-         Laki poliisin hallinnosta 7 § TAI

-         Poliisilaki 7 § 1 mom. TAI

-         Poliisilaki 26 § TAI

-         Poliisilaki 27 § 1-2 mom.

 

Vallitsee virkahierarkian periaate, jolloin jokaisella on vain yksi esimies ja jokainen tietää ja tuntee paikkansa organisaatiossa TAI Virkamiehet muodostavat selkeän ja täsmällisen virkahierarkian. (max. 1 p)

Vastauksessa on mainittava jompikumpi yllä mainituista ominaisuuksista ja kaikki seuraavat kolme pykälää (1 p). Jos vastauksessa mainitaan vain 1 tai 2 seuraavista pykälistä, vastauksesta annetaan 0,5 p.

-         Poliisiasetus 2 § 1 mom. JA

-         Poliisiasetus 3 § 1 mom. JA

-         Poliisiasetus 4 § 1-2 mom.

 

Kaikkea toimintaa ohjaavat oikeudelliset normit, joiden soveltaminen edellyttää koulutusta sekä erityistä virkamiesasemaa (1 p)

Vastauksessa on mainittava vähintään jompikumpi seuraavista pykälistä:

-         Poliisilaki 7 § 1 mom. TAI

-         Poliisilaki 26 §

 

Virkamiehet nimitetään teknisen pätevyyden perusteella(ei valita vaaleilla) ja pätevyys kontrolloidaan todistuksin ja testein. (1 p)

Vastauksessa on mainittava pykälä: Asetus poliisin hallinnosta 16 § 1 mom. kohdat 1-2, 5 ja 20-25

 

Virka on periaatteessa virkamiehen ainoa toimeentulon lähteensä (1 p)

Vastauksessa on mainittava pykälä: Poliisilaki 9 d §

 

Virkamies on systemaattisen ja tarkan kurin ja valvonnan kohteena. (max. 1 p)

Vastauksessa on mainittava kumpikin seuraavista pykälistä. Yhdestä pykälästä annetaan 0,5 p ja kahdesta pykälästä yhteensä 1 p.

-         Poliisiasetus 7 § JA

-         Laki poliisin hallinnosta 15 a § 1 mom.

 

 

Tehtävä 4: Väittämiä kirjasta

Väittämä

 

Varhaisliberalismi alkoi 1990 -luvulla korostaa Suomessa voimakkaasti elinkeinovapautta, mikä johti valtion tehtävien asteittaiseen vähenemiseen ja nopeutti Suomen liittymistä Euroopan Unionin jäseneksi.

 

Väärin.

 

(s.19)

"1700 -luvulla puolestaan nousi valtaan ajattelutapa, jonka mukaan valtion ei tullut sekaantua taloudelliseen toimintaan, vaan sen oli annettava tapahtua "luonnollisen järjestyksen" mukaisesti. Sama ajatus sisältyi elinkeinovapauden korostamisena myös varhaisliberalismin näkemyksiin 1800 -luvun alussa. Kun elinkeinovapaus samanaikaisesti etenevän teollistumisen myötä ei johtanutkaan yleiseen taloudelliseen vaurastumiseen vaan uudentyyppiseen alempien kansankerrosten köyhtymiseen, alkoivat vuosisadan loppupuolella nousta ajatukset, joiden mukaan valtion olisi ryhdyttävä aktiivisesti edistämään aineellista ja henkistä kulttuuria. "Yövartijavaltio", jonka tehtävänä oli vain huolehtia kansalaisten turvallisuudesta puuttumatta kansalaisten taloudelliseen ja muuhun toimintaan, alkoi saada kilpailijakseen "huoltovaltion". Valtion aktiivisemmalle puuttumiselle yhteiskunnalliseen elämään antoivat vauhtia myös nousevat sosiaaliset liikkeet, jotka suhteellisen määrätietoisesti pyrkivät lisäämään valtion tehtäviä."

 

 

Väittämä

 

2000 -luvulla valtiosta ja sen organisaatioiden kehittämishankkeista on alettu puhua liiketaloustieteen kielellä, mikä on oleellisesti muuttanut niiden legalistisia toimintaperiaatteita, rakenteita ja kulttuuria.

 

Väärin.

 

(s. 25)

"Kielen muuttuessa ja kieltä tietoisesti muutettaessa muodostuu helposti kuva siitä, että myös kielen tarkoittama reaalinen kohde muuttuu samassa tahdissa. Niinpä 2000-luvulla keskusteltaessa valtiosta ja sen organisaatiosta saatetaan ajatella, että julkiset organisaatiot todellakin ovat yrityksiä, kun ne puhuvat itsestään, ongelmistaan ja kehittämishankkeistaan liiketaloustieteen kiellä. Silti niiden rakenteet voivat mitä suurimmassa määrin yhä olla legalistisia oikeusvaltion toimintaperiaatteiden mukaisesti. Vastaavasti hallinnon kulttuurit voivat yhä suurelta osin olla ajalta, joka on vielä vanhempi kuin legalistiset, lakiin perustuvat valtiolliset ja hallinnolliset rakenteet."

 

Väittämä

 

Rationaalis-legaalisen hallitsemisjärjestelmän legitimiteettiä (hyväksyttävyyttä, oikeutusta) rajoittaa kirjoitettu, analysoitavissa oleva oikeusjärjestys, koska erityisesti kehittyneessä demokratiassa se jähmeyttää hallintoa, vähentää yksilön toimintavapautta ja näin estää debyrokratisoimista.

 

Väärin.

 

(s. 28)

"Rationaalis-legaalisen hallitsemisjärjestelmän legitimiteetti (hyväksyttävyys, oikeutus) modernissa valtiossa perustui siis siihen, että oli olemassa kirjoitettu, analysoitavissa oleva oikeusjärjestys, joka koski kaikkia kansalaisia sekä kaikkia hallitsemisjärjestelmän edustajia samalla tavoin. Periaatteessa jokainen oli lain edessä samassa asemassa ja periaatteessa minkä tahansa tyyppiset erioikeudet ja suosintajärjestelmät oli eliminoitu. Demokratian edetessä rationaalis-legaalisen hallitsemisjärjestelmän legitimiteetti vain kasvoi, sillä kaikkia sitovat oikeusnormit syntyivät kansalaisten vaaleilla valitsemien edustajien toimesta ja tietyssä demokraattisessa järjestyksessä".

 

Väittämä

 

Weberin väittämä, että byrokratia on tehokkain ja rationaalisin hallinnon muoto, on tulkittava historiallisessa mielessä.

 

Oikein.

 

(s. 29)

 

"Kun Weber väitti, että byrokratia on rationaalisin ja tehokkain hallinnon muoto, hän tarkoitti rationaalisuutta ja tehokkuutta historiallisessa mielessä. Mikään aikaisempi kulttuuri ei ollut tuottanut yhtä luotettavaa, ennustettavaa, tarkkaa, oikeusvarmaa, teknisesti pätevää ja lojaalia (tottelemaan sidottua) hallinnon muotoa. Byrokratia oli myös rationaalinen ja tehokas yhteiskunnan hallitsemisen ja samalla kansalaisten kurissapidon väline. Se syntyi ja kehittyi alkuaan yhteiskunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaamiseen."

 

Väittämä

 

Byrokraattisen hallinnon periaatteet ovat pitkälti säilyneet, vaikka hallintoa täydentävätkin aikaisempaa enemmän yhteistyö ja yhteistoiminta eri toimijoiden kesken.

 

Oikein.

 

(s. 37)

""Uudet hallinnan muodot" tarkoittavatkin sanotun mukaan sitä, että yhteiskunnan, alueiden ja kuntien hallintoa täydentävät aikaisempaa enemmän yhteistyö ja yhteistoiminta muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Byrokratiasta ei ole siirrytty - kuten kovin usein väitetään - mihinkään "toiseen". Työelämän organisaatiot perustuvat palkkatyöhön; ne ovat hierarkkisia; jokainen tietää paikkansa organisaatiossa, jotka ovat useimmiten yksiesimiehisiä; palkansaajien (virkamiesten) on toteltava esimiehiään sanktioiden uhalla; toiminta perustuu suuressa määrin lainsäädäntöön; virkamiehenä oleminen on vapaaehtoista sekä turvaa palkan ja eläkkeen. Kaikki nämä byrokraattisen hallinnon periaatteet ovat yhä olemassa. Byrokratiasta ei siis ole siirrytty uusiin hallinnan muotoihin, vaan se elää ja voi hyvin muun tyyppisten hallintajärjestelmien rinnalla."