
- Kysymykset ja mallivastaukset -
Tehtävä 1
1. Teoria byrokratiasta oli ensimmäinen perusteellinen organisaatioteoria
Oikein. s. 32
2. Byrokratisoituminen on ollut este koulutuksen sosiaalisen arvostuksen
nousulle ja todistuksin osoitetun pätevyyden arvostamiselle
Väärin. s. 31
”Byrokratisoitumisella ja sen sisältämällä yhteiskuntaelämän rationaalisuuden kasvulla on ollut keskeinen merkitys koulutuksen ja kasvatuksen kannalta. Byrokratia edellyttää testein tai todistuksin osoitettua pätevyyttä. Sen vaikutus koulutukseen on ollut ratkaiseva kaikkialla. Byrokratisoituminen on nostanut suoraan koulutuksen sosiaalista arvostusta – samalla sitä on tietoisesti kaikin tavoin suosittu.”
3. Byrokratia tukahduttaa yhteisöllisen toiminnan ja aikaansaa
irrationaalista yhteiskunnallista toimintaa
Väärin. s. 30
”Byrokratia on keino muuttaa yhteisöllinen toiminta rationaaliseksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi.”
4. Weberin mukaan protestanttisen etiikan luoma moraalinen perusta
hidasti Euroopassa kapitalistisen markkinatalouden ”hengen” omaksumista
kuluttajien keskuudessa. Tämä johti pääomien, taloudellisen edistyksen
ja hyvinvoinnin kasvun merkittävään hidastumiseen
Väärin. s. 27
”Protestanttinen etiikka antoi kapitalismille sen ”hengen”, muodosti sen moraalisen perustan. Ihmiselle tunnollinen ”leiviskästään huolehtiminen” palkittaisiin tuonpuoleisessa elämässä. Samalla se aikaansai vaurastumista, pääomien kasvamista ja pääomia sijoitettaessa lisää taloudellista edistystä ja hyvinvointia.”
5. Byrokratisoituminen on hämärtänyt valtion perustehtäviä, joten
byrokratisoitumista tarkasteltaessa valtion käsite on siksi selkeintä
sulkea tarkastelun ulkopuolelle
Väärin. s. 15-16
”Byrokratiakin syntyi alkujaan armeijoiden piirissä, tehtäväalueilla, joita tavataan kutsua valtion alkuperäisiksi tai perustehtäviksi. Valtion turvallisuus, sisäinen järjestys, verotus noiden tehtävien hoitamiseksi ja suhteiden hoitaminen muihin maihin olivat näitä perustehtäviä. Siksi ennen byrokratiaan syventymistä on syytä tarkastella lyhyesti kysymystä valtiosta.”
6. Vuosisataisen kulttuurisen perinnön vuoksi byrokratioille on ollut
tyypillistä vahva sisäinen valvonta, mikä on selvimmin näkynyt
äärimmilleen vietynä legalismina
Oikein. s. 34
7. Managerialistinen ajattelutapa on korostanut sitä, että
yhteiskunnassa on monenlaisia arvoja, monentyyppisiä politiikka-
prosesseja sekä monentyyppisiä organisaatioita ja sidosryhmiä. Tämä
on vahvistanut rationaalisen, yritysmäisen toimintatavan etuja
verrattuna rationaalis-legaaliseen hallintatapaan
Väärin. s. 36
”Rationaalista yritysmäistä ideologiaa edustanut managerialistinen ajattelutapa ei ymmärtänyt, että yhteiskunnassa on olemassa 1) monenlaisia arvoja, 2) monentyyppisiä politiikkaprosesseja ja 3) erityyppisiä organisaatioita ja sidosryhmiä, joita ei ole mahdollista saada toimimaan kuten yritystä tai yrityskonsernia.
8. Virkamiesaseman uudistaminen on välttämätöntä pyrittäessä
debyrokratisoimaan organisaatioita
Oikein. s. 35
9. Kun demokraattiset käytännöt vakiintuivat osaksi modernia
yhteiskuntaa, rationaalis-legaalisen hallitsemisjärjestelmän
legitimiteetti (hyväksyttävyys) alkoi horjua
Väärin. s. 28
”Demokratian edetessä rationaalis-legaalisen hallitsemisjärjestelmän legitimiteetti vain kasvoi, sillä kaikkia sitovat oikeusnormit syntyivät kansalaisten vaaleilla valitsemien edustajien toimesta ja tietyssä demokraattisessa järjestyksessä.”
10. Byrokratian edut ovat perinteisesti liittyneet sen legaalisiin piirteisiin
Oikein. s. 38
11. Byrokratian päätöksenteoltaan keskittynyt rakenne ruokkii
organisaatiokulttuuria, jolle tyypillistä ovat konservatismi ja
hierarkiaan alistuminen, persoonattomuus sekä tunteettomuus,
eristäytyminen ja antipatia
Oikein. s. 34
Tehtävä 2
Vartola määrittelee artikkelissaan Dysoniin viitaten, että valtio voidaan ymmärtää kolmella eri tavalla. Lisäksi Vartola tarkastelee valtion ensisijaisia tai alkuperäisiä tehtäviä. Vastaa seuraaviin kysymyksiin Vartolan artikkelin nojalla (kohdat a ja b yhteensä max. 10 p.).
a) Dysonin mukaan valtiota voidaan luonnehtia kolmen perusidean kautta. Mitä nämä perusideat ovat, ja mikä on niiden keskeinen sisältö. (Max. 6,5 p.).
(s. 16-17)
1) valtio valtana (0,5 p)
- valtio samaistetaan yhteiskunnan hallitsemiseen (0,5 p)
- valtio ovat ne, joilla on valta yhteiskunnassa (0,5 p)
- tyypillistä tehokas, hyvin organisoitu, kontrolloitu ja suvereeni vallankäyttö (1 p)
2) valtio lakina (0,5 p)
- Kant: ”Valtio on oikeudenmukaista lakia noudattavien ihmisten keskeinen liitto” (0,5p)
- oikeusvaltio: rationaalinen, kirjoitettu, analysoitavissa oleva demokraattisesti säädetty oikeusnormisto (1 p)
3) valtio legitimiteettinä (0,5 p)
- juuret 1700 –luvun saksalaisessa poliisivaltiossa (Polizeistaat) (0,5 p)
- yleinen järjestys ja turvallisuus (osin myös taloudellinen ja sosiaalinen) (0,5 p)
- valtio pitää huolen kansalaisistaan: valtion legitimaatio kansalaisten silmissä (0,5 p)
b) Vartola tarkastelee valtion ensisijaisia tai alkuperäisiä tehtäviä. Mitä näillä tarkoitetaan? (3,5 p)
s. 18
- yhteiskunnan suojeleminen ulkoista vihollista vastaan (puolustuslaitos) (0,5 p)
- sisäisen järjestyksen ylläpitäminen (poliisilaitos) (0,5 p)
- valtakunnan rajojen vartiointi (rajavartiolaitos) (0,5 p)
- suhteiden hoitaminen muihin valtioihin (ulkoasiainhallinto) (0,5 p)
- riitojen ratkaiseminen (oikeuslaitos) (0,5 p)
- rikollisten rankaiseminen (vankeinhoitolaitos) (0,5 p)
- varojen hankinta valtiollisten laitosten ylläpitämiseksi ja valtion tehtävien hoitamiseksi (verotus ja valtiovarainhallinto) (0,5 p)
Tehtävä 3
Vartolan artikkelista voidaan tunnistaa kahdeksan oikeusvaltiolle tyypillistä periaatetta. Mainitse nämä periaatteet ja kuvaile lyhyesti niiden keskeistä sisältöä. (max. 8 p.) (s. 21-22)
- Hallinnon lakisidonnaisuuden periaate (periaate 0,5 p. + sisältö 0,5 p)
- Hallinnon lainalaisuuden periaate (periaate 0,5 p. + sisältö 0,5 p)
- Periaate, jonka mukaan valta ei voi koskaan olla ”yksissä käsissä” vaan keskeisten valtioelinten on voitava valvoa toisiaan ja tuomioistuinten on oltava poliittisesti ja hallinnollisesti vallankäytöstä riippumattomia (1 p).
- Valtion puuttumattomuus yksityiseen oikeuspiiriin (=kansalaisten toimintaan) (1 p.)
- Valtion puuttumattomuus yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan (1 p.)
- Viraston tehtävien määrittäminen lailla (1 p.)
- Hallinnon julkisuus (1 p)
- Valitusmahdollisuus kaikista viranomaisten kansalaisia koskevista päätöksistä (1 p.)
Tehtävä 4.
Julkisen hallinnon tehtävien lisääntyminen ja niiden luonteen muuttuminen ovat johtaneet lisääntyvään kritiikkiin byrokratiaa kohtaan. Mistä asioista byrokratiaa on Vartolan mukaan kritisoitu? (max. 5 p.)
(s. 26, 32-34)
- Puutteet kansalaisläheisyydessä ja palvelevuudessa = byrokratia sopii huonosti hyvinvointi- ja palvelutehtäviä hoitaviin julkisiin organisaatioihin (1 p.)
- Byrokratian kykenemättömyys korjata omaa toimintaansa (1 p.)
- Byrokratia on epäluottamukseen perustuvaa hallintoa (0,5 p.)
- Arkikielessä byrokratia tarkoittaa useimmiten hidasta, tehotonta, papereihin perustuvaa, kasvotonta, jäykkää, ylimielistä tai yleensä tavalla tai toisella epämiellyttävää ja huonoa hallintoa. (1 p.)
Tehtävä 5.
Vartola kuvaa artikkelissaan Weberin byrokratiateoriaan tukeutuen täysin kehittyneelle byrokratialle ja sen yksittäisille virkamiehille tyypillisiä ominaisuuksia. Viitteitä samoihin ominaispiirteisiin on edelleen löydettävissä monista nykyisistä työelämän organisaatioista – niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Erittele, mitä täysin kehittyneelle byrokratialle ja sen yksittäisille virkamiehille tyypillisiä ominaisuuksia tunnistat oheisesta aineistosta. Virkamiehet ja työntekijät voidaan tehtävässä rinnastaa toisiinsa.
Mainitse vastauksessa aineistosta tunnistamasi ominaispiirteet ja yhdistä kuhunkin niistä yksi tai useampia kohtia, jotka kuvaavat kyseistä piirrettä. Esitä vastauksesi siten, että kirjoitat vastaustilaan aina ensin ominaispiirteen ja sen jälkeen valitsemaasi tekstikohtaa tai tekstikohtia kuvaavat rivinumerot. Rivinumerot on merkitty tekstin vasempaan laitaan. (Max. 6 p.)
(s. 28-29, 37)
- Sääntöjen sitomien virallisten funktioiden pysyvä organisaatio (0,5 p.)
- Jokaisella organisaatiolla on tarkoin määritelty kompetenssi eli toimivalta, joka sisältää velvollisuuden suorittaa työnjaon mukaiset tehtävät, auktoriteettiaseman, so. oikeuden antaa käskyjä, sekä pakkokeinojen järjestelmän ja tarkat määräykset niiden käyttöedellytyksistä. (0,25 p.)
- Virkamiehillä kuten heidän virastoillaankin on tarkoin määritelty toimivalta. (0,25 p.)
- Vallitsee virkahierarkian periaate, jolloin jokaisella on vain yksi esimies ja jokainen tietää ja tuntee paikkansa organisaatiossa ja/tai Virkamiehet muodostavat selkeän ja täsmällisen virkahierarkian. (0,5 p.)
- Uralla eteneminen perustuu suorituksiin sekä riippuu esimiesten arvioinnista. (0,5 p.)
- Virkamiehen palkka määräytyy aseman, kokemuksen sekä vastuun mukaan (0,5 p.)
- Virkamies on systemaattisen ja tarkan kurin ja valvonnan kohteena. (0,5 p.)
YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yksiköt
Yhteystiedot
AJANKOHTAISTA
Avoimet työpaikat
Koulutusuudistus 2012
Rehtoriblogi
Tampereen yliopiston normaalikoulu
» lisää ajankohtaisia
PALVELUT
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainväliset asiat
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
» lisää palveluita
OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle
SÄHKÖISET PALVELUT
Intra
Moodle / TYT Moodle
Nelli
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
Tamcat
Webmail
Wentti